Koska olen vikissyt aika monenlaisesta mitättömyydestä Mikonkadulla, listaan tällä kertaa asioita, minkä vuoksi varsin ahkerasti asioin siellä.
Kassalla ei tarvitse jännittää
Olen kerran saanut Helsingissä saanut tervetuliaislahjaksi 1000 euroa. Kassa oli edellisenä päivänä sen verran liian vähän antanut vahingossa takaisin. Helsingissä on kassalla kamerat, ja jos kassa ei täsmää, nauhat käydään läpi. Esim. Pariisissa ei ainakaan pari vuotta sitten ollut mitään kameroita. Jos kassa ”vahingossa” antoi liian vähän takaisin, piti hän erotuksen sujuvasti. Jos kollega huomasi mitä tapahtui, saattoivat rahat mennä splittiin. Pari kertaa olen todistanutkin lattialta löydetyn merkin rivakkaa ranskalaista jakamista.
Pöydässä ei tarvitse jännittää
Kuulin Grand Slamin aikaan tarinaa kotipeleistä, missä oli pojille tullut pataan jopa kuusinumeroisesti. Melkoinen yksimielisyys tuntui olevan, että korttipakkaan oli vaikutettu muutenkin kuin korttijumalien toimesta. Casino Helsingissä ei tarvitse ihmetellä, miksi riverissä tulee ihmeellisiä kortteja. Varsin monet näin siitä huolimatta tekevät. Sekoituskoneet ja kamerat tekevät järjestetyn pakan tekemisen hyvin haasteelliseksi.
Missä on rahaa, on tavallisesti myös rikollisia, mutta Mikonkadulla korttirikollisilla on hyvin haastavat olosuhteet. Jos Taikuri jäi kiinni, jäävät myös vähäisemmät kyvyt, ja Taikuri oli todella taitava.
En pelaa nykyisin käytännössä juuri lainkaan jatko- tai kotipelejä. En vain jaksa tarkkailla, kuka on kotona harjoitellut jakamaan pakan alimpia kortteja tai jotain muuta vastaavaa. Mieluummin pohdiskelen pokeripöydässä, mitähän vastustajien päässä liikkuu.
Reikki on kestettävissä
Maksan reikkiä RAY:lle viisinumeroisen ja tippaankin nelinumeroisen summan vuodessa, joten minun intresseissäni toki olisi reikin lasku. Mutta pohjoismaisilla työvoimakustannuksilla 5%/max 10€ per potti on kohtuullinen. Se on enemmän kuin Amerikassa ja vähemmän kuin Ranskassa, joten eiköhän tämän tason kanssa pystytä elämään.
Turnaukset alkavat ajallaan
Inhoan jonottelua ja kärvistelyä. Nykypäivänä jos kalenterissa lukee PLO 5000€ klo 14, alkaa kortteja tulla 14.00. Niin pitääkin.
Kasino menee kiinni 04
Meillä olisi keskuudestamme poissa useampi peluri, jos Suomessa olisi 24/7 pelit. Olen ollut pahoillani pelien keskeytymisestä varmasti satoja kertoja. Toisaalta olen hengissä yhä edelleen. Periaatteessa kannatan kaiken aukiololainsäädännön dumppaamista syvimpään onkaloon. Mutta näin vähän kypsemmällä iällä olen oppinut kovasti arvostamaan säännöllisiä yöunia.
Huomattavaa on, että Mikonkadun saluunassa on pyrkimys eteenpäin. Minä muistan, kuinka 90-luvulla asioita hoidettiin ja tällä vuosituhannella on otettu isoja askelia kauemmas Neuvostoliitosta.
Mikään pokerihuone ei koskaan valmistu. Pelaajat keksivät uutta kiukuteltavaa ja kasino koittaa ehkä sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Tämä on jatkuva prosessi, joka ei saavu koskaan maaliin.
Joka tosin sisältää sen, että jatkan jatkossakin pikkuasioista kitisemistä.
