Ohjauskorkojen sukeltaessa nollaan ja taantuman odottaessa kulman takana alkavat keskuspankkien keinot olla vähissä. Yksi kortti niillä kuitenkin on vielä hihassaan: helikopteriraha. Mutta onko se pataässä vai herttakakkonen?
Mitä on helikopteriraha?
Helikopteriraha on valtion tai muun tahon suoraan kansalaisille jakamaa rahaa. Kansalaisille maksettava summa on uutta rahaa ja se on luotu keskuspankin toimesta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan helikopteriraha tarkoittaa tulonsiirtoa kotitalouksille.
Kansalaisten saamaa rahaa ei voi siirtää eikä säästää, vaan se pitää kuluttaa.
Helikopteriraha on verrattavissa yrityksille maksettaviin tukiaisiin. Argentiina painaa pesoja minkä kerkiää ja maksaa uudella rahalla julkisen puolen henkilöstökasvua. Tämä on yksi versio helikopterirahasta.
Helikopteriraha toimii teoreettisesti tilanteessa, jossa ohjauskorot ovat nollassa ja talous on samanaikaisesti taantumassa tai lamassa. Kuulostanee tutulta nykytilanteessa ja ennusteissa loppuvuodelle.
Viime viikolla FED leikkasi ohjauskorot nolliin ja tarjosi markkinoille likviditeettiä satojen miljardien taalojen edestä. Lisäksi keskuspankki on muilla erinäisillä rahamarkkinatoimenpiteillä yrittänyt hillitä talouden kaaosta. Ihmisten pysytellessä sisätiloissa seuraavat viikot on taantuma jo kiveen kirjoitettu ja lama erittäin todennäköinen.
Elvytyskeino on nyt tapetilla, sillä USA:n valtionvarainministeri ehdotti viime viikolla 1 000 dollarin shekkiä lähetettäväksi jokaiselle amerikkalaiselle.
Onko helikopterirahasta talouden pelastajaksi?
Ei todisteita helikopterirahan toimivuudesta
Hong Kong maksoi jokaiselle yli 18-vuotiaalle asukkailleen 10 000 Hong Kongin dollaria, joka vastaa noin 1 200 euroa. Päätös helikopterirahasta tehtiin sekä protestien että viruksen aiheuttaman taloudellisen paineen alla. Hong Kong on kuitenkin esimerkkitapauksena huono, sillä maalla on valtavat määrät ulkomaista valuuttaa hallussaan, pääomaa virtaa sisään ja helikopteriraha vastaa vain viittä prosenttia koko valuuttavarannon määrästä.
Euroalueella tilanne olisi toinen, sillä massiivisia valuuttavarantoja ja pääoman virtausta sisään ei ole.
Helikopterirahan jakaminen antaa taloudelle perusteettoman kysyntäsignaalin. Yritykset kasvattavat signaalin perusteella kapasiteettiaan ja palkkaavat uusia työntekijöitä. Kysynnän pikainen loppuminen aiheuttaa välittömän takaiskun, mikä aiheuttaa pahemman taloustilanteen kuin oli ennen helikopterirahan jakamista.
Miksei sitten jatkaa helikopterirahan jakamista vuosittain?
Toisella maksukierroksella alkaa vähenevien tuottojen laki tulla voimaan ja alijäämät kasvavat suuriksi. Helikopteriraha ei virtaa takaisin valtion kassaan korkeampina verotuloina. Helikopterirahan tavoitteena on kompensoida laskevaa kysyntää, mutta se pystyy kompensoimaan menetettyjä verotuloja vain marginaalisesti. Toisena ja kolmantena vuonna reaalipalkat ja ostovoima laskevat, eurolla saa entistä vähemmän. Helikopteriraha vaikuttaa negatiivisesti myös talousalueen inflaatioon ja valuutan arvoon.
Helikopterirahan taloutta parantavasta voimasta ei ole näyttöä. Eri kaupungit ovat aiemmin jakaneet asukkailleen ”kaupunkirahaa”, jota voi käyttää kaupungin sisällä. Tällä ei todettu olevan minkäänlaista vaikutusta kasvuun, työllisyyteen tai sijoituksiin muuhun talousalueeseen verrattuna.
Deutsche Bank: Helikopteriraha johtaa korkeaan inflaatioon
Deutsche Bankin Oliver Harvey uskoo helikopterirahan tekevän koronaviruksen vaikutuksista entistä pahempia. Siinä missä vuoden 2008 finanssikriisi oli tavanomainen kysyntäshokki, on koronaviruksen aiheuttama shokki jotain muuta. Se on ennenkaikkea tarjontashokki, joka alkaa nyt vaikuttaa kysyntään. Ihmiset eivät aluksi pysyneet poissa ravintoloista ja kaupoista huolestuneina taloudellisesta tulevaisuudestaan, vaan koska neuvo tuli ylempää pysyä kotona.
Suurtyöttömyys tulee lopulta johtamaan dramaattiseen pudotukseen kysynnässä. Tämä puolestaan johtaa kansalaisten ja yrityksien käteisen haalimiseen, kuten nyt on parhaillaan tapahtumassa markkinoilla. Kaikki kuitenkin johtuu alkuperäisestä shokista tarjonnassa.
Harvey kertoo tämän seikan ymmärtämisen olevan erittäin tärkeää, kun mietitään tilanteen ratkaisua keskuspankin näkökulmasta. Hänen mukaan päättäjät yrittävät siirtää kysyntää tasolle, jossa se oli pari kuukautta sitten pitäen tarjonnan samalla paikoillaan.
Toisin sanoen, jos hallitukset yrittävät pitää kulutuksen samaa tasolla kuin ennen koronaviruksen aiheuttamaa eristäytymistä (lockdown) ja samalla jatkaen lockdownia, on markkinoilla enemmän rahaa jahtaamassa entistä pienempää määrää tuotteita ja palveluita. Tuloksena on inflaatio, ja suuria määriä sitä, Harvey kirjoittaa.
Allaoleva ensimmäinen kuva näyttää tämänhetkisen tasapainon. Tarjontakäyrä on siirtynyt vasemmalle ja muuttunut pystysuoraksi. Kysyntäkäyrä on siirtynyt vasemmalle, mikä tarkoittaa nykyisen tilanteen olevan deflatoorinen (p2,i2). Toisessa kuvassa hallitusten toimet ovat siirtäneet kysyntäkäyrää takaisin oikealle koronavirusta edeltäneille tasoille, mutta tarjontakäyrä pysyy entisellään (p3,i2). Tämä johtaa korkeampaan hintatasoon.
Harveyn mukaan deflaatiota pelkäävät eivät ota huomioon sitä, että hintojen alkaessa nousta helikopteriraha laitettaisiin nopeasti liikkeelle. Ellei tuotteiden ja palveluiden tarjolla oleva määrä ala kasvamaan, nousevat hinnat edelleen.
Harvey toteaa olevan oikein, että hallitukset auttavat yrityksiä tarjoamalla likviditeettiä markkinoille luottokriisin helpottamiseksi. Samoin työttömien tukeminen elintason säilyttämiseksi on vastuullista tukitoimintaa.
Turmiollista sen sijaan olisi jos hallitukset lähtisivät ”New Deal”-tyyppiseen kulutusohjelmaan samalla tarjontaa ankarasti rajoittaen. Tämän seurauksena voi olla hyperinflaatio ja sen seurauksena ihmisten elintaso tulisi laskemaan.
Deutsche Bankin Oliver Harvey uskoo inflaation pitkään odotetun paluun olevan todellinen piina markkinoille.
Hän uskoo kullan olevan hyvä suoja inflaatiota vastaan. Suojaa antavat myös inflaatioon sidotut USA:n ja euroalueen bondit, jotka parhaillaan treidaavat historiallisen halvoissa hinnoissa.
Vai onko helikopteriraha oikea ratkaisu euroalueella tai rapakon takana? Jaa mielipiteesi palstalla.
