Henri Elo työskenteli pitkään Balance Consultingin pääanalyytikkona. Tunnetuksi talouspersoonaksi hän tuli viimeistään sijoituskirjoillaan 'Löydä helmet, vältä kuplat' sekä 'Tuoton arvoitus ratkeaa'. Kahdentoista Balance Consulting -analyytikkovuoden jälkeen Elo päätti ryhtyä yrittäjäksi ja perusti mm. vaimonsa Sari Särkijärven kanssa startup-perheyrityksen.
Sijoitustieto kysyi Elolta hänen yrittäjyydestä sekä sijoitusurasta. Haastattelun lopussa Elo listaa kolme sijoitusvinkkiä vuodelle 2016.
Olet ryhtynyt yrittäjäksi, millaisia muita projekteja teet tällä hetkellä?
Olen yrittäjähenkinen ja halusin nähdä, miltä työelämä näyttää yrittäjän silmin ilman ison organisaation viitekehystä. Uskon, että minulla on uutta annettavaa yrittäjänä, ja työ on toistaiseksi ollut mielekästä. Vastuu toimeentulosta on toki isompi.
Työni yrittäjänä jakaantuu kolmeen osaan. Kirjoitan Kauppalehden verkkopalveluun freelancerina sijoitusblogia, jota olen pitänyt säännöllisesti vuodesta 2007. Lisäksi kirjoitan pörssikolumneja painettuun Kauppalehteen.
Toinen työni on uuden 'Tuoton arvoitus ratkeaa' -sijoituskirjan kirjoittaminen, myynti ja markkinointi. Loppukesällä uudistimme kirjan kotisivut www.helmetkuplat.com yhdessä Mainostoimisto Mediaportaan kanssa.
Kolmas ja tärkein työni on www.KivaaTekemistä.fi -vapaa-ajan median ja hakupalvelun myynti- ja kehitystyö. Vaimoni Sari Särkijärvi vastaa palvelun sisällöstä. Haluamme saada startup-perheyrityksemme toimimaan omillaan ensin pienimuotoisemmin ja hakea kasvua askeleittain. Riski on hallittu ja pienetkin onnistumiset asiakkuuksissa palkitsevat. Suomessa on paljon upeita vapaa-ajan käyntikohteita, jotka ansaitsevat tulla löydetyiksi.
Toinen kirjasi 'Tuoton arvoitus ratkeaa' on nyt julkaistu. Mitä ovat kirjan keskeiset oivallukset?
Kirjassa on uusia, freesejä case-esimerkkejä, koska ne kiinnostavat ja havainnollistavat niitä seikkoja, joihin liiketoimintalähtöisen sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota eri tilanteissa.
Kirjassa todennetaan, että kannattava yritys on helpompi säilyttää kannattavana. Toiseksi, kannattava yritys antaa parempaa osaketuottoa. Saattaa kuulostaa itsestäänselvältä, mutta sijoittajan tyypillinen virhe on juuri se, että salkusta myydään nousseet paperit ja pidetään ne "toivotaan, toivotaan" -tupakantumpit.
Uusi kirja sisältään myös viiden sijoittajakonkarin haastattelut. Yksi haastateltavistani, Jarl Waltonen, totesi osuvasti, että ei kannata myydä nousevaa osaketta, jos bisnes paranee, vaan laskeva jonka bisnes heikkenee.
Sinulla on mittava ura sijoittajana takana, mitä on jäänyt käteen?
Jaksan vilpittömästi ihailla niitä, jotka pysyvät vielä tiiviimmin kestävästi kannattavien laatuyhtiöiden kyydissä kuin itse. Toki omankin salkun perusrunko koostuu niistä, esimerkkeinä Kone, Olvi, Orion ja Elisa, mutta innostun silloin tällöin myös syklisemmistä tai riskisemmistä papereista.
Nokiaa tankkasin laskevaan kurssiin, mutta se peli onneksi kannatti, koska uusi hallitus Risto Siilasmaan johdolla teki juuri oikeat siirrot ja sai pelastettua osakkeenomistajille arvoa myös matkapuhelimista, kuten pitikin.
Uusi kirjaprojekti opetti jälleen sen, kuinka tärkeää sijoittajan on pitää laatuyhtiöstä kiinni. Oma sijoitusstrategiani toimii ja olen kurinalaisempi kuin 10 vuotta sitten. Toimiminen yrittäjänä on tehnyt sijoitusstrategiasta hieman passiivisemman, koska en mieti osakekursseja niin tiiviisti kuin analyytikkona – saati aktiivisena sijoittajana vuosituhannen vaihteessa.
Innostuin sijoittamisesta jo kouluaikoina ja tuon ajan isoimmat onnistumiset olivat osallistuminen PMJ automecin ja Soneran listautumisanteihin ja molempien myynti hyvällä voitolla pois.
Salkkuni vuosituotto 2005-2014 ostot ja myynnit eliminoiden on ollut 9,6 prosenttia, kun painorajoitetun Suomi-osakeindeksin tuotto osinkoineen on ollut 5,7 prosenttia vuodessa.
Mikä on sijoitustrategiasi, miten valitset kohteesi?
Olen fundamenttisijoittaja ja katson liiketoimintaa. Jos liiketoimintaa myydään pörssissä liian halvalla suhteessa potentiaaliin, saatan ostaa laskevaan kurssiin. Isoin osa salkun arvosta käsittää kotimaassa listattuja laatuyhtiöitä, joiden oman pääoman tuotto on vuodesta toiseen yli 10 prosenttia ja jotka jakavat säännöllistä osinkoa.
Minulla on sekä normaali osakesalkku että pitkäaikaissäästämisen ps-tili. Säädän salkkua useimmiten ps-tilin kautta, koska silloin ei tarvitse laskelmoida verovaikutuksia. Jos uskon johonkin yhtiöön, saatan ostaa ensin pienen siivun. On psykologisesti helpompaa katsoa nousevaa osaketta, kuin jäädä kokonaan rannalle.
Aina toki oma näkemys ei ole se oikea! Fundamenttipohjainen sijoitustyyli on psykologisesti helpompi, kun tietää, että sijoituskohteena oleva yritys tekee sinulle joka päivä kassavirtaa, vaikka osinko tuleekin vain kerran vuodessa ja kurssit välillä heiluvat.
Keiden henkilöiden sijoituspäätöksiä seuraat erityisen tarkasti, miksi?
En seuraa hirveän tarkasti muiden sijoituksia. Suomi-osakerahastojen omistuksia seuraan yleisellä tasolla muun muassa Arvopaperista. Juttuja tehdessäni tarkastelen tarkemmin yhtiökohtaisesti omistusrakenteen muutoksia.
Miten mittaat omien sijoitustesi onnistumista?
Laskentaekonomin rakkain sovellus on Excel, johon sain ensikosketuksen Vaasan lentokentän asfaltointityömaalla kesällä 1999, tosin vasta sivustaseuraajana. Exceliä tai muuta taulukkolaskentaohjelmaa on kenen tahansa helppo oppia käyttämään.
Laitan ylös ostot ja myynnit ja käytän Kauppalehden Oma salkku -palvelua. Seuraan vähintään vuosittain tuottoa, salkun jakaumaa ja salkun yhtiöiden tunnuslukuja. Seuraan toki omistamiani yhtiöitäni aina, kun jotain uutta tietoa on tarjolla, kuten tulosjulkistuksia.
Lasken esimerkiksi sen, paljonko minun salkkuni tekee minulle tulosta per päivä. Siitä tuloksesta vähennetään sijoituslainojen korot, jos sellaisia on. Minulla on vain pieni velkavipu.
Miten suhtaudut osakemarkkinoiden hinnoittelun tehokkuuteen?
Hinnoittelu ei ole tehokasta, koska sijoittaja on laumaeläin. Maanantaina 24.8. Helsingin pörssi pakitti 5,1 prosenttia, kun joku oli ilmeisesti ”keksinyt” ikään kuin uutena asiana huolen Kiinan talouskasvun jatkumisesta. Tiistaina kurssit nousivat Suomessa 4,3 prosenttia. Kurssiheiluntaa voimisti robottikaupankäynti Yhdysvalloissa.
Kovin lasku neljään vuoteen + kovin nousu neljään vuoteen = sopuli.
Ajoitus on hirmu vaikeaa, koska yleiseen pörssitunnelmaan vaikuttavat tuhat ja yksi asiaa. Siksi kannattaa olla fundamenttisijoittaja ja nauttia liiketoiminnan tekemästä kassavirrasta enemmän kuin kurssipyrähdyksistä.
Mitä olet mieltä markkinatilanteesta tällä hetkellä?
Sijoitusmessujen aikaan marraskuussa suomalaisten yhtiöiden keskimääräinen p/e-luku toteumatuloksilla oli noin 18 ja osinkoa maksavien yhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto hieman alle 4 prosenttia. Arvostus on p/e-luvulla hivenen yläkanttiin, mutta se sallitaan, koska korkotaso on matala.
Sijoitussalkkusi allokaatio tällä hetkellä ja kolme suurinta osakeomistusta?
Ajan täydellä painolla Suomi-osakkeissa, kuten yleensä. Kolme suurinta ovat suuruusjärjestyksessä Panostaja, Olvi ja Kesko B. Vaikka salkun yhtiöt ovat pääosin listattuina Suomessa, yhtiöillä on liiketoimintaa myös maailmalla. Tämä tasaa maantieteellistä riskiä.
Kolme osakevinkkiä Helsingin pörssiin alkuvuodelle 2016?
Konecranes on liikaa lyöty suhteessa Terex-järjestelyn potentiaaliin.
Kaksi muuta vinkkiä poimin oman salkun kärjestä: Panostajalla on laadukkaita ja kasvavia pk-yrityksiä ja jo kaksi hyvää tulosvuotta takana.
Olvilla on kestäviä kilpailuetuja, kuten brändit ja tehokas tuotanto. Kuluttaja valitsee kaupassa mieluummin tutun elintarvikebrändin kuin teollinen ostaja valitessaan raaka-ainetoimittajaa metallille, kemikaalille tai paperille.
