Mika Myllylä (R.I.P.) menetti luultavasti kaksi olympiamitalia, kun hän katkaisi Exel-sauvansa Lillehammerin talviolympialaisissa vuonna 1994. Taivastelimme tätä Helsingissä käymässä olleiden haapajärvisten omaisuudenhoitoasiakkaitteni kanssa tuoreeltaan. Haapajärven Ha-Sa Oy, jota herrat edustivat, on yksi Myllylän ensimmäisistä sponsoreista. Joten Pohjanmaan pojat olivat ehkä jopa miutakin enemmän tuohduksissaan norjalaisen huoltomiehen selän kääntämisestä sauvansa katkaisseelle Mikalle. Nykyisin olen hyvin vähäisellä sahaamiskokemuksella Ha-San hallituksessa, joten ainakaan kaikkea mahdollista ei tainnut tulla 90-luvun alun salkunhoidossa tunaroitua.
Exelhän vaihtoi entisen päätähtensä Myllylän vuonna 2002 Björn Dählieen, kun Lahden MM-kisoissa 2001 kävi niin hassusti, että epon käytön peittelyyn tarkoitetut Hemohessit yllättäen näkyivätkin testeissä.
Oli hilpeää kolumnin taustoja googlaillessani löytää Helsingin pörsissä listattu Exel Composites Oyj muidenkin Exceliksi kirjoittamana. Teoreettisesti on mahdollista, että enää en itse kertaakaan kirjoita entistä sauva- ja nykyistä teknologiayhtiötä taulukkolaskentaohjelmaksi. En kyllä tästäkään muniani pantiksi antaisi. Olen nimittäin pahamaineinen omien lastenikin nimien sekoittaja. Joten pantata ei kannata sellaista, mistä ei sitten sovinnolla kuitenkaan haluaisi luopua.
Exel ei siis enää tee sauvoja eikä sählymailojakaan Karhun ne nielaistua, vaan on pultruusio- ja pullwinding-teknologioita hyödyntävä komposiittivalmistaja. Yritin vähän selvitellä, mitä tämä tarkoittaa, mutta ekonomin kynä valitettavasti tipahti kesken matkan, kun se heikohkolla menestyksellä insinöörien juttuja ymmärtää yritti.
Ennen viime keskiviikkoa muistin Exelistä Myllylän lisäksi pyöreästi sen, että se oli Pikkugurun ykkössuositus. Toki eihän mitään sijoitussuosituksia saa nykyisin kukaan antaa, eikä kirjassa suorasanaisesti tietenkään mitään uskalleta suositellakaan. Tulkinta kirjan ykkössuosituksesta on siis vanhan rivienvälistälukijan itsensä keksimä.
Keskiviikkona heräsin jo aamuhämärissä eli ennen kymmentä, ja lukaisin sekä Sijoitustiedon Exel-ketjua että näin Kauppalehden pörssiuutisissa Ossuuspankin suositusnoston 5,50 -> 6,70. Koska muistin yhtiön totisten pikkugurujen tykkäämäksi, päätin tehdä hetken fundamenttianalyysiä.
Tiedän nimittäin näiden sijoituskirjailijoiden näkemysten perustuvan keskimäärin huolellisempaan analyysiin kuin omani. Mutta jokainen vastaa omista sijoituksistaan, joten päätin vähän yrittää hankkia jotain lisätietoakin.
Tämä hienolta kalskahtava ”fundamenttianalyysi” tarkoitti siis sitä, että katsoin aluksi Inderesistä kaksi toimitusjohtaja Riku Kytömäen viimeisintä haastattelua. Jos päättelen videolta toimitusjohtajan yrittävän selittää katsojille, että ”Ei suomalaisessa urheilussa ole koskaan mitään dopingia käytetty” -tasoisia juttuja, hylkään nykyisin siltä istumalta numeroiden valossa vaikka kuinka edulliselta vaikuttavan ostokohteen. Antti Piipon satuja kuuntelin seitsemän Elcoteqin osavuosikatsausta liikaa. Nykyisin olen vielä kyynisempi kuin ex-vaimonikaan luulevat.
Sitten luin Inderesin tuoretta päivitystä ja itse osavuosikatsausta ristiin. Tykkäsin kovasti yhtiön kuvauksesta ”Exel Composites on maailman suurin pultruusio- ja pullwinding-teknologioita hyödyntävä komposiittituotteiden valmistaja”. En ymmärtänyt asiasta pavonheskaa, mutta olen kuitenkin käsityksessä, että globaalissa yritysmaailmassa kultamitalit ovat aika paljon arvokkaampia kuin kakkossijat.
Tarkastelin myös Nordnetistä poimimaani markkina-arvoa 69 miljoonaa euroa (näihin ei voi muuten aina luottaa), jota vertasin liikevaihtoon 2019 104M ja totesin yhtiön joka tapauksessa maltilliseksi hinnoitelluksi. Inderesin analyysistä poimin, että ennustetut P/E:t ovat kympin pinnassa ja EV/EBITDA:t yksinumeroisia.
Kurkkasin toki myös hintakäppyrän. Kuten kaikki fundajätkät tässä tilanteessa tekevät. Vaikka aina tilaisuuden tullen nimittävätkin teknisen analyysin tuhertajia pseudotieteilijöiksi.
Tässä vaiheessa sanoin ääneen naisen sukupuolielintä kuvaavan viisikirjaimisen sanan ja ruoskin itseäni hetken siitä, etten muistanut ostaa Exeliä maanantaina 9.9.2019 heti Pikkugurun luettuani, kuten suunnitelmissa oli. Käyrästä nimittäin itseni tuntien näin, että olisin todennäköisesti myynyt ainakin osan lapuista alkuvuodesta voitolla ja ostanut vähintään samat koronakuopasta takaisin. Ja lisäksi ne olivat joka tapauksessa keskiviikkona jo selvästi kalliimpia kuin viime syksynä.
Tämän lisäksi olisin tykännyt tutkia kilpailutilannetta, mutta ajattelin, että ei siitä mitään lisäarvoa enää tähän hätään tule, ja ostin osakkeesta myyntilaidat tyhjäksi 5,80 asti ja jätin osaketta lisää ostoon.
Ylianalysointi johtaa helposti siihen, ettei juuri koskaan pääse painamaan nappia. Olen aina saanut jotain perverssejä kicksejä siitä, kun pääsen myymään tai ostamaan osakkeita. Joskus päätyy jopa tuntemaan itsensä Clint Eastwoodiksi Hyvissä Pahoissa ja Rumissa, kun myyjiltä loppuvat laput kesken. Tällä kertaa olin enemmän Lee Van Cleef tai Eli Wallach, koska Exel sulki perjantaina ostohintoihini.
Tällä kertaa ostopäätökselläni oli kuitenkin keskimääräistä pohditummat perusteet.
1.) Miuta vähintään ahkerammat pojat näkivät yhtiöllä vallihautoja.
2.) Toimiala vaikutti kasvavalta (en muuten vieläkään tiedä, onko oikeasti).
3.) Yhtiön väitetään olevan maailman markkinajohtaja.
4.) Toimitusjohtaja vaikutti täysipäiseltä.
5.) Kertoimet olivat edulliset
6.) Osakkeessa ovat monet voitolla, joten siinä on luontaista myyntipainetta. Hyviin uutisiin kun reagoidaan hitaasti, koska ihmiset vaan ovat niin patologisen hanakoita voittojen kotiuttamiseen.
Itseään suojeleva spekulantti ottaa mielellään palautetta vastaan
Keskiviikkoaamuna en herätessäni tiennyt omistavani pörssin sulkeutuessa yhtään Exeliä. Pohdintani ostanko -> ostan kesti reilun puoli tuntia. Joten suhtaudun hyvin positiivisesti siihen, jos joku keskustelupalstalla perustelee miun ymmärtäneen jotain väärin. Tai vaikka valaisee Exelin kilpailukykyisyyttä vähän enemmän.
Spekulantilla on joka arkipäivä vaihtoehtona ostaa lisää, myydä jotain tai vaikka kaikki. Lähes kaikki me tiedämme, että olemme tehneet sijoituspäätöksemme epävarmuuden vallitessa. Joten joko otamme ajatusprosesseistamme kritiikkiä vastaan kiinnostuneina tai jonain päivänä ajamme ylimielisyyttämme tosi isoon kuoppaan.
Keskustelupalstoilla (varsinkin moderoimattomilla) pyörii paljon väkeä, jotka vain haluavat dissata jostain syystä inhoamaansa yhtiötä tai hehkuttaa ikuiseksi sijoituskohteeksi hankkimaansa lappua ilman sen kummempaa halukkuutta tarkempaan analysointiin.
Sijoitustiedon keskustelupalstan tarkoitus on kuitenkin tuoda lisäarvoa sekä kirjoittajille että lukijoille. Onkin jännä nähdä, tuovatko Sijoitustiedon tarjoamat Exel-sauvani jatkossa salkkuun työntöä vai mahtavatko nekin ylämäessä katketa. Exeleitä ei olisi nimittäin yhtään salkussa, ellen olisi sattunut lukemaan parin täysipäiseksi kokemani keskustelijan osarikommentteja.
Miulle on melko sama, kokeeko joku tämän kirjoituksen sijoitussuositukseksi vai ei. Kunhan yritin avata oikeasti kauppaa tekevän yksityissijoittajan sumuisia ajatusprosesseja. Mutta omalla vastuulla ajelette joka tapauksessa.
Excelin Joensuun tehtaalla vankka asema
Keskustele: Sijoitustiedon Exel-ketju
