Henkilökohtainen talous

Esa Juntunen: Sen, minkä nuorena oppii, estää vanhempana etenemästä työuralla

Esa Juntunen |
Jaa Twiittaa

Lapsuudessa ja kotona opimme paljon asioita, joista on hyötyä työelämässä. Tällaisia ovat asiat kuten asioiden opiskelu, sosiaaliset taidot ja aikataulun noudattaminen. Omalla tavallaan on kuitenkin tragikoomista, että monet perusasiat ja käytöstavat, jotka meihin iskostetaan jo lapsena, ovat itse asiassa monesti jopa haitallisia työelämässä ja siellä etenemiseen.

Opimme jo lapsena sen, että kun toinen puhuu, pitää olla hiljaa. Kun opettaja puhuu, pitää olla hiljaa. Tämän lisäksi suomalaiseen kulttuuriin kuuluu se, että yleensä odotamme toisen puhuvan loppuun, ennen kuin aloitamme oman puheenvuoromme. Toisen päälle puhumista pidetään töykeänä käytöksenä, vaikka monissa maailman kulttuureissa se on täysin normaalia. Ja noh perisuomalaisena pidän sitä itsekin törkeänä. Kaikki tämä kulminoituu työelämässä siihen, että olemme hiljaa silloinkin, kun meidän ei pitäisi olla. Kynnys avata suu on korkea, jos kukaan muukaan ei sano mitään.

Jos joku sattuu tykkäämään puhumisesta, kaikki vain istuvat hiljaa ja eivät kehtaa sanoa mitään, vaikka puhujan suusta ei enää mitään järkevää viimeisen 15 minuutin aikana olisi tullut. Hiljaisuus on yleensä sitä pahempaa, mitä korkeammalla statuksella tämä kyseinen henkilö työelämässä on. Ongelma on suomalaisessa työelämässä niin iso, että Risto Siilasmaakin kuvasi osaltaan tällaisen ongelman olevan jopa Nokian hallituksessa asti yrityksen kriisivuosina.

Tämä ilmiö näkyy myös kouluissa, luennoilla ja työelämässä. Puhuja selittää jotain, joka herättää saman kysymyksen monen kuuntelijan päässä. Monesti kukaan ei kuitenkaan kehtaa kysyä kysymystä, koska se on ”noloa”, koska emme näe, että muutkin samaa ajattelevat. Työelämässä hiljaa oleminen on tuhoisaa niin itsesi kuin koko työyhteisön kannalta. Suurin osa yritysmaailman historian huonoimmista päätöksistä on tehty siksi, että joku ei ole avannut suutaan. Ja toinen puolikas on tehty siksi, että joku on avannut suunsa, mutta häntä ei ole kuunneltu, koska toinen osapuoli on ollut jollain tavalla vakuuttavampi – tai vaikutusvaltaisempi.

Auktoriteetin totteleminen onkin yksi ensimmäisiä asioita, joita opimme niin kotona kuin koulussa. Tee niin kuin vanhemmat käskevät, tee niin kuin opettaja käskee. Lapsena tähän on hyvät syyt ja välillä tuntuu, että tämä oppi on alkanut väistymään nykymaailmassa. Jos katsomme kuitenkin työelämää, jossa auktoriteetti eli esihenkilö tai johtaja voi olla useasti hakuteillä ohjeidensa tai sanomisensa kanssa ja useasti saattaa ollakin yksinkertaisesti väärässä. Koska monia meistä on kuitenkin kielletty haastamasta auktoriteetteja suurin osa elämästämme, emme haasta auktoriteetteja edes silloin kuin meidän pitäisi. 

Suurin ongelma on se, että harva työntekijä unohtaa surkeaa ohjeistusta tai täysin väärää mielipidettä. Ei. Emme sano mitään naamatusten, mutta usein tämä johtaa selän takan kyräilyyn, ihmisten ammattitaitojen kyseenalaistamiseen sekä yksinkertaisesti huonoihin lopputuloksiin työpaikoilla kaikkien näkökulmasta. 

Näissä on toki suuria työpaikkakohtaisia eroja, mutta monilla suomalaisilla työpaikoilla on edelleen kulttuuri, jossa pomo käskee ja alaiset alkavat juosta kuin päättömät kanat kyseenalaistamatta tai ajattelematta asiaa sen enempää, vaikka tietäisivät, että tämä ei ole oikea tapa tai järkevin tapa tehdä asiaa. Edellisissä työpaikoissani nuorempana näin pahimmillaan tilanteita, missä oikea palaveri on käyty käytävällä vasta todellisen palaverin jälkeen, kun tällaiset haitalliset auktoriteetit ovat lähteneet pois. Kukaan ei kehdannut vain sanoa mitään itse auktoriteetille ja auktoriteetti taas ei huomannut ilmapiiriä laisinkaan. Valitettavan yleistä edelleen monella työpaikalla. Itselleni tällaisen näkeminen oli niin iso punainen lippu, että aloin hakemaan uusia töitä pian tämän jälkeen.

Ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen on toinen asia, joka on hyvä yhteiskuntarauhan, kotirauhan ja koulurauhan takia. Kuinka moni maailman vaikutusvaltaisimmista yhtiöistä kuten Apple, Google, Amazon, Meta (entinen Facebook) ja Microsoft ovat kuitenkin rikkoneet opetettuja sääntöjä ja malleja maailmasta – sekä lakeja? Kaikki ja moneen kertaan. Ja juuri se on tehnyt niin menestyneitä. 

Yritys- ja työelämässä voi menestyä hyvin kulkemalla jo valmiiksi viitoitettua tietä ja tekemällä työt vain äärimmäisen hyvin. Poikkeuksellista menestystä ei kuitenkaan koskaan löydy valmiiksi kuljetulta tieltä. Ei ole sattumaa, että koko Piilaakson sloganin voi tiivistää Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin kuuluisaksi tehneeksi sanontaan ”liiku nopeasti ja riko asioita”. Jos näemme paremman tavan tehdä asioita, vaikka ohjeet sanovat toisin, on äärimmäisen arvokasta pystyä haastamaan nykyinen malli tehdä asioita ja vähintään kokeilla toista tapaa. 

Tämä on yksi suurimpia syitä siihen, miksi monet koulun ”häirikköoppilaat” tai ”huonot oppilaat” menestyvät yrittäjinä. Olemme erilaisia, ja samaan muottiin laittaminen toimii joillekin, toisille ei. Työelämässä samaan muottiin meneminen kuitenkin tuhoaa suurimman osan ihmisen potentiaalista ja vahvuuksista, aivan kuten koulussakin, koska olemme liian erilaisia yhteen muottiin mahtuaksemme.

Tunnollisuus ja asioiden mittaaminen täydellisyyttä mittarina käyttäen on asioita, jotka ahdistavat nuoria tutkimustenkin mukaan koko ajan enemmän ja enemmän. Tästä huolimatta täysi arvosana on se tavoite kokeessa. Ja jokainen meistä on tehnyt kokeita enemmän kuin laki sallii elämämme aikana. Kun kaiken tekee tunnollisesti ja täydellisesti, saa koulussa stipendejä, kehuja opettajilta ja vanhemmilta – ja vie itsensä stressin äärirajoille jo nykymaailmassa iässä, jossa koko sanan ei pitäisi edes kuulua sanavarastoon.

Sitten saavumme työelämään. Jos jatkamme työelämässä tunnollisesti ja täydellisesti ihan kaikki työtehtävät, lopputulos ei välttämättä kuitenkaan ole enää ihan yhtä hyvä, koska työelämä ei toimi enää samoilla säännöillä. Työelämässä pitää pystyä priorisoimaan asioita ja niiden vaatimaa tarkkuutta. Jotkut asiat ovat merkityksellisiä, toiset eivät niinkään. 

Jos keskittyy kaikkiin työtehtäviin työelämässä samalla pieteetillä kuin jokaiseen kokeeseen koulussa, ei itse asiassa ole hyvä työntekijä, vaan saattaa muuttua jopa huonoksi työntekijäksi, koska kuluttaa aikaa asioihin, jotka eivät aidosti luo arvoa ja joissa pienet virheet ovat sallittuja. Koulussa pyritään virheettömyyteen, työelämässä täytyy oppia ymmärtämään, milloin tarpeeksi hyvä on tarpeeksi. 

Tämän lisäksi, jokainen meistä on joskus kirjoittanut esseen, jossa opettaja on sanonut, että minimipituus on esimerkiksi kolme sivua. Todellisuudessa työelämässä ja elämässä ylipäätänsä menestykseen tarvitaan täysin päinvastainen taito– tiivistämisen taito. Tärkeät asiat pitää pystyä viestimään ja tiivistämään yhdelle PowerPoint-dialle. Sosiaalisessa mediassa puhutaan sekunneista, jossa sinun pitää napata ihmisen huomio. 

Asioiden tiivistäminen selkeiksi kokonaisuuksiksi, kuvioiksi ja dioiksi on työelämässä supervoima, jolla pysty erottumaan joukosta ja saamaan viestisi perille tarvittaville ihmisille. Kaikki ovat työelämässä kiireisiä, joten tämä pätee myös asioiden esittämiseen. Koulussa meille annetaan tehtäväksi esimerkiksi ”pidä esitys aiheesta X, jonka pitää kestää vähintään 5 minuuttia ja korkeintaan 10 minuuttia”. Tämän takia opimme täyttämään ilmaa täytesanoilla. Tiedät varmasti yhden kollegan tai tutun, joka puhuu paljon, mutta sanoo vähän. Tällöin ajatuksesi lähtevät harhailemaan toisen höpöttäessä milloin mitäkin. Työelämässä et halua olla se luokan edessä oleva oppilas, joka täyttää aikaa sanoilla vain, koska täytyy.

Tosielämässä työelämä onkin täynnä huomaamattomia paradoksaalisuuksia ja esteitä, jotka tekevät niin työarjesta, että uralla etenemisestämme hankalaa on tämän lisäksi paljon muitakin. Käsittelen näitä kaikkia paradokseja sekä tapoja kaataa rahataitoja ja yksinkertaisesti näiden ja monen muun asian avulla tienata enemmän juuri julkaistussa kirjassani Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun, jonka voit nyt tilata alekoodilla VAURASTUVIISAASTI20 kustantajani Tammen sivuilta.

Hyödynnä tarjous

Ja toki, jos et ole vielä lukenut kirjoittamaani Suomen Ekonomien parhaaksi bisneskirjaksi ehdolla olevaa ja jo yli 12 000 kappaletta myynyttä sijoituskirjaa Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat, voit laittaa sen samalla ostoskoriin! Molemmat kirjat löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Sijoitustieto.fi

Avaa tili ja pyydä kirjoitusoikeus foorumille

Kolumnit

Arvon kannattaisi olla vallattavissa

Aki Pyysing
1.12.2024
east Lue lisää

Asuntolainan kilpailutus

Miika Vuorensola
1.12.2024
east Lue lisää
Kolumnit

Pokeriturnaukset ja osakesijoittaminen

Aki Pyysing
24.11.2024
east Lue lisää