Henkilökohtainen talous

Esa Juntunen: Henkilökohtainen talous - filosofia

Esa Juntunen |
Jaa Twiittaa

Esa Juntunen on Suomen seuratuin henkilökohtaisesta taloudesta blogia kirjoittava henkilö. Esan marraskuussa ilmestyvän toisen kirjan kunniaksi julkaisemme häneltä viisi artikkelia uutuusteoksen aihealueisiin liittyen. Mikäli aihe kiinnostaa sinua, voit ennakkotilata Esan kirjan artikkelin lopusta löytyvällä alennuskoodilla.

Henkilökohtaiset taloustaidot ovat äärimmäisen tärkeä osa menestyksekästä sijoittamista. Esan artikkelisarjan myötä avaamme sivustollemme uuden aihepiirin "Henkilökohtainen talous". Tulet jatkossa löytämään entistä enemmän sisältöä ja keskusteluita sijoittamisen lisäksi myös tästä aihepiiristä.

 

Suurin osa asioista, joita olet oppinut rahasta, on todennäköisesti väärin

Sain kotonani yksinkertaisen rahakasvatuksen 90-luvun laman lapsena juuri ennen Neuvostoliiton hajoamisesta syntyneenä. Laina on pahasta, työtä tekemällä ei rikastu ja sijoittaminen on rikkaiden puuhaa sekä äärimmäisen riskialtista. Siinä se. 

Sen lisäksi, että nämä kaikki asiat ovat faktuaalisesti väärin, ovat ne myös äärimmäisen haitallisia, jos haluaa ottaa omat rahataidot haltuun ja tehdä rahasta omaa elämää helpottavan, ei haittaavan työkalun. Valitettavasti edellä mainittu rahaoppi muodossa tai toisessa on sukupolvikokemus ja moni muukin suomalainen sukupolvi on saanut suunnilleen yhtä tai vielä vähemmän kattavan – ja täysin väärään suuntaan ohjaavan - talouskasvatuksen. 

Paljon rahakasvatuksesta yli vuosikymmenen kirjoittaneena, keskustelleena ja asiaa tutkineena olen huomannut, että tämä on myös suhteellisen yleinen kokemus suomalaisessa yhteiskunnassa – jopa sukupolvesta riippumatta. Vain häviävän pieni osa on saanut tasapainoisen ja ennen kaikkea omaa arkea helpottavan rahakasvastuksen perintönä ja tällä on merkittäviä negatiivisia sivuvaikutuksia suomalaisten arkielämään.

Meillä kaikilla onkin jokin käsitys rahasta, jonka olemme luoneet kasvatuksen sekä ympäristömme muokkaamana. Suurin osa näistä käsityksestä on kuitenkin aidosti virheellisiä ja haitallisia vaurastumisen tiellä. Rahapuhe ei ole ollut Suomessa avointa – eikä ole puheen lisääntymisestä huolimatta sitä vieläkään. 

Kuinka moni oikeasti tietää kollegojensa palkan? Ja kuinka moni sitä uskaltaa edes kysyä? Saati, kuinka moni sijoittamisestakin ja rahasta avoimesti puhuva vaikuttaja oikeasti salkkunsa euroja tai todellista vuosituottoa avaa rahapuherummutuksesta huolimatta? Ei lähes kukaan. Olemmekin siirtynyt salailusta pseudoavoimeen rahapuheeseen, jossa nostamme anekdootteja toisen perään ilman sen suurempaa kontekstia. Tällöin oppiminen on lähes mahdotonta.

Kasvatuksen jälkeen käsityksemme rahasta syntyykin täysin ympäristöstämme – ja siitä, miten he rahasta puhuvat ja rahaa käyttävät. Ihmiset kenen kanssa vietät aikaa pitkälti määrättävät sen, miten näet rahan. 

Self-help oppaiden isoisä Jim Rohn tiivisti tämän kaiken jo vuosikymmeniä sitten lauseeseen: Olet keskiarvo niistä viidestä ihmisestä, joiden kanssa vietät eniten aikaa. Lause on kliseisen yksinkertaistettu versio totuudesta, mutta samalla täyttä totta. Se millaisen viiteryhmän kanssa vietämme aikaa vaikuttaa siihen, mitä kuvittelemme normaaliksi ja mahdolliseksi myös raha-asioissa enemmän kuin mikään muu asia. Voimme lukea kuinka montaa kirjaa tai tutkimusta rahan käytöstä tahansa, mutta jos näemme ympärillämme ja omassa elämässämme vain asioita, jotka todistavat päinvastoin, emme usko kirjoja, tutkimustietoja tai mitään muutakaan, vaan yksinkertaisesti omia kokemuksiamme. Tämä ilmiö näkyy myös elämässämme monessa muussa asiassa kuin rahakäsityksessämme – usein vähän valitettavasti.

Se epätavallinen suomalainen tarina

Se tavallinen tarina on parhaiten Juhannustanssit-romaanista ja Jumalanpilkka-tuomiostaan tunnetun Hannu Salaman esikoisteos. Kirja on julkaistu 1961, mutta tarina keskittyy 1930-luvun Suomeen. Tarina kertoo 20-vuotiaasta Eeli, joka muuttaa töiden perässä maaseudulta Tampereelle puuvillatehtaalle töihin. Kirja kertoo sen tavallisen suomalaisen tarinan. Ja millainen tämä on? Tiedät kyllä. Nuoruus on ankeaa. Rakastuminen on virhe, koska mies tietysti hylkää Eelin. Myös raskaaksi tuleminen on virhe (Eeli siis nimestään huolimatta on nainen) ja raskaus päättyy aborttiin. Ja lopulta tarina päättyy siihen, että Eeli päätyy mielisairaalan kautta kunnalliskotiin. Perinteinen suomalainen hyvän mielen tarina siis.

Kuka ei rakastaisi tragedioita? Minä. Onneksi Suomesta löytyy myös epätavallisia tarinoita. Myllykosken paperitehtaalla suurimman osan elämästään trukkikuskina työskennellyt Olavi Pokki ehti kerryttämään elämänsä aikana 2,9 miljoonan euron varallisuuden, kunnes lopulta kuoli 95-vuotiaana. Miten koko elämänsä keskituloinen perheellinen Olavi pystyi saavuttamaan multimiljonääristatuksen, kun suurin osa saman palkkatason ihmisistä elää Suomessakin palkkapäivästä toiseen? Vastaus on yksinkertainen ja samanlaisia tarinoita Suomessa otsikoihin nousee vähän väliä, mutta ne unohtuvat yhtä nopeasti kuin julki tulevat.

Miten niin suuri osa suomalaisista samankaltaisia töitä tekevistä ihmisistä ei ole multimiljonäärejä ja miksi monella samanlaisia töitä tekevillä saattaa olla jopa tiukkaa arjessa rahan kanssa? Ero on vain ja ainoastaan rahataidoissa. Jos on tavallinen keskiluokkainen suomalainen, kuten noin 70 % suomalaisista, pystyy tulemaan miljonääriksi, jos näin haluaa. Ja mitä nuorempana tämän ymmärtää, sen todennäköisemmäksi se muuttuu.

Miten Olavi ja muut tällaisen epätavallisen suomalaisen tarinan ihmiset sitten nousivat miljonääriksi? Vastaus oli luonnollisesti pitkäjänteinen sijoittaminen – näissä kyseisissä tapauksissa ihan suoriin osakkeisiin, kun indeksirahastovaihtoehtoa ei ollut Suomessa vielä tarjolla-

Raha ei ratkaise rahaongelmiasi ilman rahataitoja

Suurin rahaan liittyvä harhaluulo on, että raha ratkaisee rahaongelmat. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Jos rahataidot eivät ole hallussa, raha ei itseasiassa ratkaise rahaongelmiasi kuin hetkeksi. Jos rahataidot eivät ole hallussa, ihminen onnistuu kaivamaan itselleen kuopan aina uudelleen ja uudelleen – huolimatta siitä tienasiko hän satasia, tuhansia vai satoja tuhansia euroja.

Intialaisille torimyyjille tehty tutkimus kuvaa tätä hyvin. Princetonin yliopiston professorin tekemässä tutkimuksessa seurattiin intialaisia torimyyjiä, joilla oli velkaa ja joilla ei mennyt taloudellisesti hyvin. Myyjät jaettiin kahteen kategoriaan, toisen ryhmän velat maksettiin kokonaan pois tutkimusryhmän puolesta. Toisten velkoihin ei koskettu laisinkaan. Molempia ryhmiä pyydettiin seuraamaan omaa taloudellista tilannetta vuoden verran. Alussa ne torimyyjät, joilta velat maksettiin pois, eivät enää tarvinneet velkaa. Mitä pidemmän aikaa kuitenkin meni, sitä enemmän niille torimyyjille, joiden velat oli maksettu pois, alkoi taas kertyä uutta velkaa ja vuoden lopuksi ne torimyyjät, joiden velat oli maksettu, ottivat loppupeleissä aivan yhtä paljon lisää velkaa kuin torimyyjät, joiden taloutta ei autettu. 

Mitä tapahtui ja miksi käytös ei muuttunut, vaikka vaarat tiedostettiin ja myyjät oli kertaalleen autettu jo pois velkaloukusta? Kyse ei ollut siitä, että torimyyjät eivät olisi tienneet, että velkaa ei kannata ottaa. Kyse oli siitä, että kun heillä oli ylimääräistä rahaa – ja tuli jokin yllättävä kulu – rahaa käytettiin säästöistä armottomasti miettimättä sitä, oliko kulu tarpeellinen, miten uudet yllättävä kulut olisi voinut välttää ja mikä tämän kaiken pitkäaikainen seuraus oli. 

Todellisuudessa raha ei ratkaissut torimyyjien ongelmia, koska heidän taloutensa oli perustavanlaatuisesti epätasapainoissa, eikä heillä ollut taitoja kaivaa itseään kuopasta ylös - eli parantaa rahataitojaan sekä taloudellisesti kokonaisuuttaan. Tämä on myös yksi suurimpia syitä siihen, miksi luottokortti, pikavippi tai kulutusluotto ei ole koskaan ratkaisu rahaongelmiin, vaikka se ensi alkuun tuntuukin arkea helpottavalta pelastusrenkaalta. Tosi asiassa tämä pelastusrengas on pakattu täyteen kiviä ja vie sinut mukanaan pohjalle

Rahataitojen haltuunottoon tarvitseekin viisi eri tasoa.

1. Oman kulutuksen hallinnan
2. Omistamisen ja velan ymmärtämisen
3. Tienaamispotentiaalinsa kasvattamisen
4. Säännöllisen sijoittamisharrastuksen
5. Tasapainon löytäminen rahan kanssa

Koska luet tätä tekstiä Sijoitustiedossa, on enemmän kuin todennäköistä, että vähintään yksi näistä pilareista on äärimmäisen hyvässä kunnossa – sijoittaminen.

Toivonkin, että tulevissa tämän tekstisarjan teksteissä pystyn tarjoamaan uusia näkökulmia kaikkiin muihin neljään osioon – ja näin helpottamaan myös arkea sekä tietenkin sijoittamista. Ja jos kaikki on jo valmiiksi tuttua, jaa tekstiä eteenpäin kaverillesi, joka herättelyä raha-asioissa saattaisi kaivata.

Blogiteksteissä voinkin sanoa vain rajatun määrän ja mikäli sinua kiinnostaa hypätä aidosti syvälle henkilökohtaisen talouden maailmaan tositarinoiden ja tutkimusten muodossa, voitkin nyt ennakkotilata 12.11.2024 julkaistavan henkilökohtaista taloutta läpikotaisin käsittelevän Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun-kirjan alekoodilla VAURASTUVIISAASTI20 kustantajani Tammen sivuilta täältä.

ENNAKKOTILAA ESAN KIRJA

Ja toki, jos et ole vielä lukenut kirjoittamaani Suomen Ekonomien parhaaksi bisneskirjaksi ehdolla olevaa ja jo yli 12 000 kappaletta myynyttä sijoituskirjaa Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat, voit laittaa sen samalla ostoskoriin! Molemmat kirjat löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Keskustelufoorumi:

Suosituimmat foorumiviestit viimeisen kuukauden ajalta

Artikkelit

Onko Consti arvoansa?

Iikka Numminen
22.10.2024
east Lue lisää
Kolumnit

Nordea pankittaa

Aki Pyysing
20.10.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Katteet inflaation tukena

Johannes Ankelo
16.10.2024
east Lue lisää