Kaikki itseään kunnioittamattomat taloustoimittajat ovat jo ehtineet kirjoittaa pelottelupamflettinsa tekoälystä. Aika monet ovat myös raapaisseet ensimmäiset juttupohjansa ChatGPT:llä kasaan ja osa tunnustanutkin tämän.
Paatuneena JOMOna (=Joy Of Missing Out) mie taas olen kirjoitellut kiinteistösijoitusyhtiöistä, pankeista, Kuopion Puhelimesta ja kaikenlaisesta muustakin epäseksikkäästä. Ja kyselemättä tekoälyltä tukea.
Kerran tosin kysyin Bingiltä, miten saataisiin SaiPa SM-liigan mestariksi. Mutta koomasin kai jotain, kun se ei vastannut mitään. Tai sitten kysymys ylitti maapallon tekoälykapasiteetin.
Pidän epätodennäköisenä, että kirjoitan mistään tekoälykioskista edes omassa mittakaavassani vakavaa juttua ainakaan vielä tällä vuosikymmenellä. Tai ainakaan sellaista, joka voisi saada jonkun FOMOn lahje kovana ostamaan kyseistä hypelappua.
Miulla ei ole nimittäin mitään käsitystä, kuka näissä tekoälyharppauksissa lopulta paalaa. Joku varmaan kyllä joo, ja paras arvaukseni olisi jossain prosessorivalmistajissa tai sellaisissa. Joilla on siis nyt jo toimivaa tarviketta maailmaa kilpaa valloittaville miljardööreille myydä. Kaliforniassa 1849 pärjäsivät parhaiten kuitenkin hakkukauppiaat.
Mutta olen oikeastaan juurikaan tutkimatta varma, että kaikki missä lukee tällä hetkellä AI, on hypehinnoissa. Tämä tarkoittaa, että tekoälyfirmoja tässä syklissä ei oo, ei tuu, en anna lämpöö enkä sano juu.
Havaintojeni mukaan kymmenkertaistujien metsästäjille tulee yleensä tutuksi pörssisanastosta 10-baggerin lisäksi myös osakkeen puoliintumisaika.
Lomat sopinevat joillekin
Mikko o.s. Daytrader Mäkinen lähti kesälomalle. Mie taas en ole ollut pörssistä lomalla kuin joskus aivan karmeina kankkuspäivinä, ja niitäkään ei tässä iässä enää oikein uskalla pitää.
Koitan olla vitsailematta mitään nuorten miesten perheorientoituneisuudesta ja analysoida, että mitä ilmeisimmin Mikko kokee pörssin pelaamisen ikään kuin työnä. Ja mie taas lähinnä viihdytän itseäni pääsemällä painelemaan omien sijoitusten isompia nappeja kuin 80-luvulla kuvittelin korkeintaan kuntaillan loppuvaiheissa.
Eli älkäämme tuomitko loma-addiktoituneitakaan ihmisiä. Varsinkin kun he usein lähtevät matkaan fanfaarien tahtiin ja palaavat kuin Jean Sibelius Kämpistä kotiin Valse Tristen oikeudet könttäsummalla myytyään − ja rahat juotuaan.
Kesä on hyvä aika iskeä
Mr. Mäkinen ei ole ainoa likviditeetin tarjouksesta hyvää korvausta saava, joka pitää pakkolomansa kesäisin. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Suomen suvea kestävillä susilla on paremmat porot tarjolla.
Nyt olisi paljon paremmat ajat esimerkiksi perata pienyhtiöitä kuin vuodenvaihteessa 2021/2022, eli ennen itänaapurin pienen suuren sotastrategin neronleimausta yrittää kiusata pienempiään.
Helsingin pörssin pienyhtiöindeksi on nimittäin ottanut osumaa tuosta ajankohdasta 35 pinnaa, mikä on tuplat siitä, mitä OMXH25 (=25 vaihdetuinta). Joten pikkukioskeissa pitäisi löytyä valueta, vaikka listalle 2020-2021 tulikin aikamoinen läjä vaalilupauksia.
Tähän loogisesti kirjoitan kolmesta noin yhden jaardin tai vieläkin isommasta yhtiöistä. Alla salkkuni tällä hetkellä suurimman Cityconin kurssikäyrä kolmelta viime vuodelta.
Sen lisäksi, että käyrästä voi päätellä miut osakepoimijana lapaseksi, siitä voi tihrustella punaisia ja sinisiä palloja. Olen kolmena peräkkäisenä kesänä ottanut ihan kivaa karkkirahaa ostamalla ja myymällä citykaneja vaihtelevilla kilohinnoilla. Nekin nimittäin treiderien lomaillessa pomppivat iloisemmin kesäisin.
Osto- ja myyntipäätöksiini en tarvitse Jorma Vuoksenmaan ruutupapereita, vaan seuraan sekä alan että yhtiön uutisvirran lisäksi pörssikurssia.
Karski pörssikonkari
Jorma ihmetteli viime viikolla, ”miten ennen joulua saan taas lukea, kuinka karskit pörssikonkarit ostivat dipeistä (vaikken tiedä millä, kun kertovat aina olevansa koko pääomallaan longina osakkeissa) ja rikastuivat.”
Jos miut lasketaan ”karskiksi pörssikonkariksi” (ja pahoin pelkään mahtuneeni tämän Jorman etnisen profiloinnin sisään), yritän selittää, että ostelen dipeistä joskus omilla rahoilla ja joskus käytössäni olevilla luottolimiiteillä. Mutta yleensä kyllä ostelen. Ja että olen vähintään antanut erilaisia lausuntoja sijoitusasteistani.
Lisäksi Lehtisaaren Lordi jakoi ilmaiseksi kaikille twitterin seuraajille käppyröidensä antaneen vahvan myyntisignaalin UPM:ssa tasolla €28.
Tämä oli niin vahva ostosuositus, että pakkohan sitä oli 31.5. ottaa lisää.
Tarkkaan ottaen otin kyllä vähän aiemmin, kuin Jorman twiitin huomasin. Ja myin nämä ostamani laput melko hätäisesti, koska oli niin palkitsevaa biitata Vuoksenmaan vinkki. Kyllä pörssissä saa pitää välillä aika paljonkin omaa hauskaa.
Tästä tarinasta tämän maailman jormat voisivat oppia yhden vanhan viidakon sanonnan:
Fundajätkille ei vittuilla
Silloin kun fundajätkät eivät saa uskonnollisia raivokohtauksia, teknisen analyysin nistien heitä pilkatessa, tekevät he kenttätutkimuksia.
Olen jo hetken aikaa pohdiskellut, pitäisiköhän ottaa jotain kauppaosaketta. Miulla on tosin tavallaan jo hyvin kauppoja, kun on sekä Cityconia että Cibusta. Mutta olisihan se hauska ottaa taas jotain tyyliin Keskoa Lindexin (=Stockmann) lisäksi. Nimittäin nyt kun kaikki ekonomistit ja muut asioita oivaltamaan pyrkivät tahot ovat selittäneet kuluttajakysynnän romahtavan jo vuoden parin ajan, pitäisi tämän ylituntua pörssikurssissa, mikäli vanhat kortit paikkansa pitävät.
Kurkkasin sitten lopulta Tokmannia, jota miulla ei ole ollut miesmuistiin
Käppyrä näytti lähtökohtaisesti lupaavalta ja vieläpä juuri sellaiselta kuin sen kuvittelin syklin tässä vaiheessa olevankin. Juuri tällaisen kehityksen lappuja TA-hurujen kauhuksi usein ostelen.
Olin kuitenkin havainnut Kampin kauppakeskukseen tulleen tanskalaisen Normalin, joka iskee suoraan Tokmannin apajille: Myydään kiinalaista ja muutakin kamaa mahdollisimman halvalla. Kauppoja on jo suuruusluokkaa 50, joten juutit ovat tappelemassa tosissaan.
Asiakkaita oli sunnuntai-iltapäiväksi oikein hyvin ja hinnat tosiaan olivat halvempia kuin Stockmannilla olen nähnyt koskaan minkään maksavan.
Päätin jättää Tokmannin toistaiseksi rauhaan, sillä vanha torisanonta kuuluu ”Kilpailun kiristyminen on katteitten kato”.
Fundamenttianalyysi onkin siinä mielessä kypsää puuhaa, että aika usein mutuälyn tuoma vastaus on ”Älä tee mitään”. Varsinkin kun shorttaaminen hiippakuntamme sääntöjen mukaan sopii lähinnä nuorille, jos niillekään.
Ehkä pitäisi sittenkin hakea teknisen analyysin uskontokunnan ainakin kesäjäsenyyttä? Siellä nimittäin pystyy lukemaan osto- tai myyntisignaalin aina halutessaan. Eikä tule turhaan tehtyä Suvi Tuppuraisen harmiksi kauppaan johtamattomia tutkimuksia.
