Bridgewater Associatesin viime vuosi oli rankka hedge fundin kokiessa 12 miljardin dollarin tappion samalla kun valtaosa kilpailijoista ja sijoittajista teki muhkeita tuottoja. Rahastolla on varoja yli 140 miljardin edestä, mikä tekee siitä maailman selkeästi suurimman hedge fundin.
Bridgdewaterin perustaja Ray Dalio on viime vuosina ottanut vähemmän aktiivista roolia yhtiössä. Yhtiö nimitti vuonna 2011 varatoimitusjohtajaksi Eileen Murrayn ja Dalio luopui omasta toimarin tittelistään lopullisesti vuonna 2017, siirtyen neuvonantajan ja mentorin rooliin. 71-vuotias Dalio perusti Bridgewaterin vuonna 1975 ja kirjoittaa taipaleestaan ja prinsiipeistään ansiokkaasti Principles-kirjassaan.
Bridgewaterissa on viimeisen vuoden aikana käynyt myllerrystä; toimitusjohtaja Murray irtisanoutui viime vuonna ja haastoi yhtiön oikeuteen saamatta jääneistä tuloista. Uusi toimitusjohtaja David McCormick on tehnyt uusia nimityksiä avainrooleihin. On epäselvää miten kauan Dalio itse jaksaa puuhailla Bridgewaterissa, itse veikkaan ettei mies poistu firmasta kuin puupalttoossa.
Dalio jakaa ajatuksiaan tätänykyä pääasiassa Linkedin-profiilissaan julkaisemissaan artikkeleissa.
Ovatko osakkeet kuplassa?
Sijoitusmarkkinoiden historiaa aktiivisesti Dalio on kokenut itse monta kuplaa ja tutkinut vielä useampaa tilastoista.
Kuplaa Dalio kuvaa kestämättömän korkeilla hinnoilla ja niitä hän mittaa kuudella eri tavalla:
- Miten korkealla hinnat ovat verrattuna tavanomaisiin mittareihin?
- Ottavatko hinnat huomioon kestämättömiä olosuhteita?
- Miten monta uutta ostajaa on ilmaantunut markkinoille?
- Miten laajalti markkinoiden sentimentti on positiivinen?
- Rahoitetaanko sijoitukset korkealla vivulla?
- Ovatko ostajat varautuneet esim. varastoja kasvattamalla tuleviin hinnannousuihin tai muulla tavoin spekuloimalla?
Kukin kohdista koostuu eri tilastoista. Taulukosta voidaan havaita Dalion tutkimuksen tuloksia. Taulukko vertaa Suurta lamaa edeltävää aikaa, teknokuplaa ja finanssikriisiä edeltävää aikaa nykytilanteeseen.
Lyhyesti summaamalla laajempi osakemarkkina ei ole kuplassa, mutta teknologiasektorilla kuplan merkkejä on sitä enemmän.
Kokonaisuudessaan kuplamittari on 77 prosentin tasoilla. Ennen 30-luvun Suurta Lamaa ja teknokuplassa mittari kellotti 100 prosentin lukemat. Finanssikriisiä ennen käytiin noin 60 prosentin tasoilla.
Osakkeiden välillä on suuria eroja. Osa osakkeista on äärimmäisessä kuplassa, erityisesti kasvavat tekno-osakkeet ja osa osakkeista ei ole kuplassa lainkaan.
Allaolevasta kuvasta näkee kuplassa olevien osakkeiden suhteellisen määrän. Viisi prosenttia USA:n tuhannesta suurimmasta osakkeesta on Dalion mukaan kuplassa. Teknohuuman aikaan kuplassa oli kymmenen prosenttia osakkeista suurimmista osakkeista.
Kupla-osakkeista monikaan ei kuulu S&P500-indeksiin.
Dalio merkkasi kuplaosakkeet omaan koriinsa, jotta voi pitää niitä tarkemmin silmällä. Allaoleva kuvaaja näyttää vertailun kuplaosakkeiden ja 500 suurimman yrityksen välillä. Nykyinen markkinatilanne on Dalion mukaan verrattavissa 70-luvun osakeralliin ja teknokuplaan.
Dalio ja Bitcoin
Viime vuoden marraskuussa Dalio lyttäsi Bitcoinin, uskoen valtioiden kieltävän sen käytön mikäli Bitcoinin suosio nousee. Kuten muutkin Bitcoin-skeptikot, Dalio näkee Bitcoinin volatiliteetin, eli voimakkaan hintaheilunnan, negatiivisena tekijänä.
Kuukautta myöhemmin ääni kuitenkin muuttui kellossa ja Dalio kertoi Bitcoinin olevan mielenkiintoinen vaihtoehto kullan tyyppisille sijoituksille. Hän näki sen potentiaalisena arvon säilyttäjänä. Samalla hän mainitsi Redditin AMA-ketjussaan tämän tyyppisten sijoitusten olevan alipainotettuja monen sijoittajan salkussa. Verrattaessa suoraan kultaan, Dalio sanoo pitävänsä salkussaan mieluiten arvonsäilyttäjiä, joita keskuspankit pitävät holveissaan. Eli toistaiseksi kultaa.
Kelataan pari kuukautta edellisestä kommentista eteenpäin helmikuulle ja Dalio kutsuu Bitcoinia “hemmetinmoiseksi keksinnöksi”. Samalla hän ilmoitti suunnitelmistaan käyttää kryptovaluuttoja uusissa rahastoissaan, jotka tarjoavat asiakkaille suojaa fiat-valuuttojen (dollari, euro, jeni jne) arvon alentumista vastaan.
On siis mahdollista, että Dalion ensimmäiset Bitcoin-ostokset ovat käsillä. Mikä sai hänen mielensä muuttumaan näin nopeasti? Hän kertoo sijoittajille suunnatussa kirjeessään Bloombergin mukaan, että “uuden rahatyypin keksiminen systeemiin, jossa raha on ohjelmoitu tietokoneelle ja on toiminut yli kymmenen vuotta ja kasvattaa jatkuvasti suosiotaan rahana ja arvon säilyttäjänä, on ällistyttävä saavutus.”
“Ei ole olemassa kullan tyyppisiä vaihtoehtoisia sijoituksina aikana, jolloin niille on kasvavaa tarvetta”, Dalio jatkaa.
Täysin krypto-kelkkaan Dalio ei luonnollisesti hyppää, vaan varoittaa esimerkiksi digivaluuttojen hinnoittelun haastavuudesta. Siitä huolimatta, että Bitcoin voi tehdä sijoittajia erittäin rikkaiksi ja Bitcoin-teknologia voi disruptoida nykyistä rahajärjestelmää, riskejä löytyy. Dalion mukaan kryptovaluutat ovat todennäköisesti alttiita hakkeroinnille ja niitä voidaan rajoittaa valtioiden toimesta. Toisin sanoen kun keskuspankit lanseeraavat digivaluuttansa 2-3 vuoden sisään, keskuspankit aloittavat sodan kryptovaluuttoja vastaan.
Dalion mukaan Bitcoin on “pitkän juoksuajan optio erittäin epävarmalle tulevaisuudelle”.
Bloomberg summasi Dalion ajatukset Bitcoinista:
- Bitcoin on rikkonut rajapyykin spekulatiivisesta ideasta joksikin, jolla on arvoa.
- “Koska ei ole olemassa montaa kullantyyppistä arvonsäilyttäjää, joita voidaan säilyttää tietosuojassa ja koska niiden markkinoiden koko on pieni, on olemassa mahdollisuus että Bitcoin ja sen kilpailijat voivat täyttää kasvavan kysynnän.”
- Lisäriski on tarjonta: vain rajoitettu määrä Bitcoineja voidaan louhia, mutta mikään ei estä uusia kryptovaluuttoja tulemasta markkinoille ja “oletan, että parempi versio tulee syrjäyttämään Bitcoinin.”
- Vaikkei puolustusvoimat voi olla täysin varmoja siitä, ettei niiden järjestelmiä hakkeroida, on naiivia olla täysin luottavainen siihen, ettei kryptovaluuttoja voi hakkeroida.
- Jos Bitcoinin käyttöön asetetaan rajoituksia, sen kysyntä sukeltaisi.
- Sen sijaan, että valtio pitäisi näppinsä erossa Bitcoinista ja sen kilpailijoista, mitä suositumpia niistä tulee, sitä todennäköisempää on valtion väliintulo.
Onko Dalio oikeassa Bitcoinista? Onko osakkeiden kuplasta syytä olla huolissaan lyhyellä aikavälillä vaikka printtikoneet laulavat? Keskustele Sijoitustiedon palstalla.
