Yllättäen Kesko, S-ryhmä ja Tokmanni olivat maksaneet vuokransa - eli Cibuksen perjantainen osavuosikatsaus ei pitänyt sisällään yllätyksiä. Olen taivastellut vuosikymmeniä ilmiötä, jossa kriisissä myydään kaikkia pörssiyhtiöitä välittämättä niiden kriisiherkkyydestä senkään vertaa kuin Mauno Koivisto ateisteista.
Cibuksen miljardin euron kiinteistöomaisuudesta nimittäin yli 90 prosenttia on päivittäistavarakauppaa, ja tämä lähinnä hyötyy koronasta. Ainakin mie sain K-bonusta enemmän kuin koskaan, kun ravintolaan ei pääse ja en erityisesti tykkää wolttailla. Lisäksi viiden ja puolen vuoden keskipitkät vuokrasopimukset vakavaraisten toimijoiden kanssa antavat aika paljon paremmin selkänojaa kuin Antti Rinteen vaalilupaukset.
Cibus jakaa pyöreästi koko tuloksensa osinkoina, ja tänä vuonna läpsähtää 0,89 euroa, eli 9,5 kruunua per osake. Cibushan noteerataan Ruotsissa ja siten kruunuissa, koska suomalaiset sijoittajat eivät ymmärrä kiinteistösijoitusyhtiöitä. Perjantain lopetushinnalla 127 saisi 7,5 prosentin osinkotuoton. Huomattavaa on, että tämä osinkotuotto on paljon vakaammalla pohjalla kuin Nallen lupaus Nordean ja Sammon ikuisesti kasvavista osingoista. Cibuksen tuloksentekemistä on hyvin hankala estää. Tosin olen aika varma, että jo Marinin hallitus korottaa kiinteistöveroja, kun muitakaan veroja ei oikein tuottavasti voi. Mutta ei tämä vielä Cibuksen ikiliikkujaa pysäytä.
[[{"fid":"5826","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media","attributes":{"height":"348","width":"984","class":"media-element file-default"}}]]
Niinpä maaliskuun dropissa 110 kruunuun ei ollut järkeä sen vertaa kuin Teuvo Hakkaraisessa. Helmikuun 160 kruunua oli kalliihko EPRA NRV:hen 124 kruunua nähden, mutta toisaalta mistä saat kuusi prosenttia liki varmaa tuottoa?
Ostinkin Cibusta maaliskuusta alkaen ja viimeksi torstaina. Cibus julkaisi perjantaina hivenen analyytikkojen odottamaa heikomman tuloksen, mutta pörssikurssi siitä huolimatta nousi. Osakemarkkinoiden tehokkuudesta tämä antoi hilpeän kuvan.
Tällainen on fundamentaalisesti edullisesti hinnoitelluissa pikkuyhtiöissä tavanomaista: Osakkeen olemassaolo huomataan Dagens Industrin tulosuutisesta ja sitten salkunhoitaja tai pari lämpenee lapulle. Ja sitten jotkut ajatusten Schwarze Elsterit jaksavat höpistä tehokkaista markkinoista, joilla puuhastelu on turhaa. Onneksi heidän on kuitenkin taivasten valtakunta. Hengellisesti köyhille nimittäin Jeesus sen lupasi.
Yleensä nämä tehokkuuden toitottajat eivät ymmärrä osakemarkkinoista senkään vertaa kuin Mikael Jungner tai Hjallis Harkimo. Onkohan muuten Liike Nytin pääsyvaatimuksissa, että osakemarkkinoista täytyy antaa alan miesten ja naisten silmissä hyvin noloja lausuntoja?
Mie sijoitan alustavasti laatikkoon ”Ymmärtämättömät” kaikki sellaiset, jotka ottavat mitään varmoja kantoja tulevasta yleisestä kurssikehityksestä. Sieltä ulos kipuaminen on hirvittävän haasteellista. Muutama onnekas osuma arvauksissa ei likikään riitä.
Miulle on usein vinoiltu siitä, että olen Aki ”En tiedä” Pyysing. Itse olen kuitenkin lääpälläni, kun joku sijoitusammattilainen sanoo olevansa markkinakehityksestä ihan kahvilla ja lyhyen ajan näkemystään joutuu lahjomaan alkoholilla ulos kurkusta. Kaikilla meillä sellainen on, mutta useimmat meistä tietävät sen epävarmaksi.
Stetsoni taas lerpahtaa kokonaan, kun joku kertoo tietona Nordeaa saavan ensi viikolla 3,5 eurolla. Yritän tällä korostaa, että monet menestyneet sijoittajat Warren Buffetista Björn Wahlroosiin tunnustavat avoimesti, että hekään eivät tiedä, minne osakemarkkinat juuri nyt ovat menossa. Nallelle tämä on kyllä aika ajoin tuottanut vaikeuksia, vaikka ei hän omahyväisyydessä Liike Nyt -sarjaan pääsekään.
Kun myöntää itselleen, että hyvin harvoin tietää juuri mitään, on paljon helpompaa joskus oikeasti oivaltaa jotakin arvokasta, mikä Adam Smithin näkymättömältä kädeltä on jäänyt kokonaan huomaamatta.
Ihmisten taipumus ottaa vahvaa kantaa omalla nimellä ja naamalla aiheeseen, josta eivät ymmärrä yhtään mitään, on kummastuttanut miuta vuosikymmenestä toiseen. He eivät ilmeisesti ymmärrä tekevänsä vahinkoa kysyjälle ja muillekin lukijoille.
Facebookin Sijoituskerhossa esimerkiksi joku kysyi, mitä hänen Norwegianin osakkeilleen annissa tapahtuu. Tämä todisti kahden viikon takaisen väittämäni ”Monelle osakemarkkinoille aivan viime vuosina tulleelle firettäjälle vanha kunnon kuponkianti saattaa olla käsitteenä vieras” oikeaksi.
Mutta tyhmä ei ole se, joka kysyy, vaan se, joka vastaa miettimättä edes mitä kysytään. Viisi ensimmäistä jantteria vastasi tyyliin ”Vältä lentoyhtiöitä”. Mutta kysymys ei ollut ”Sijoitanko?”, vaan ”Mitä minulla on salkussani”.
Ihmisten innokkuus ottaa voimakasta kantaa aiheeseen, josta ymmärtävät hyvin rajoitetusti, on korostunut koronan aikana. Jengi tukahduttaa toisiaan maskeilla niin, että pölinä vain käy. Hartaan uskonnollisesti otetaan joku kanta kuten ”Korona täytyy Suomessa tukahduttaa” ja sitten etsitään näyttöä vain tämän linjan tueksi. Ja jaetaan sitä sosiaalisessa mediassa sumeilematta tägäten pääministeri ja kaikki muutkin muistetut kihot mukaan.
Päädyn jälleen kerran entietämiseen, kun totean, että en tiedä koronan suhteen optimistrategiaa. Mutta sen tiedän varmasti, etteivät koronakoohkaajatkaan sitä tiedä, kunhan öyhöttävät.
Lisäksi suosittelen pienikuluisia indeksirahastoja kaikille, jotka ”tietävät” Suomelle optimaalisen koronastrategian.
Aki Pyysing: Cibuksen K-Supermarketit kävivät hyvin kaupaksi 26.5.2019
Aki Pyysing: Keskolle ei tarvitse antaa vuokrasta korona-alennuksia 29.3.2020
