Viime viikolla uutisoitiin Warren Buffettin luotsaaman Berkshire Hathawayn tehneen merkittäviä sijoituspäätöksiä vuoden toisen neljänneksen aikana. Tämän ei pitäisi yllättää ketään johtuen koronaviruksen aiheuttamista muutoksista maailmantaloudessa. Yllättävää kuitenkin oli se, mihin Buffett päätti siirtää pääomaansa ja mitä hän myi.
Elokuun 14. päivänä USA:ssa oli 13F-raportin päivitys, mikä antaa osviittaa “viisaan rahan” ostapäätöksistä. Monet sijoittajat kunnioittavat raportin täyttäneitä ja peesaavat usein viisaan rahan jättämiä jälkiä. Tämä tietysti nostaa kyseisten sijoitusten arvoa peesaajien siirtyessä ostolaidalle.
Warren Buffett on yksi seuratuimmista nimistä, jotka raportin täyttävät. Tällä kertaa raportti pääsi shokeeraamaan monet, sillä Buffett osti Berkshiren kautta isolla rahalla kanadalaista kaivosyhtiö Barrick Goldia.
Suunnanmuutos on merkittävä, sillä vuonna 1998 Buffett puhui kullasta vähättelevään sävyyn: “...sillä ei ole käyttöarvoa. Kuka tahansa joka seuraisi tilannetta Marsista raapisi päätään ihmetyksissään.”
Myöhemmin hän kuuluisasti sanoi “Kulta on yksi tapa hyötyä markkinoiden pelosta ja se onkin ollut hyvä metodi siihen aika ajoin. Mutta kultasijoittajan täytyy todella toivoa, että ihmiset muuttuvat pelokkaammiksi seuraavan vuoden tai parin aikana. Ja jos näin käy, tienaat enemmän, mutta jos ihmiset eivät pelkääkään, menetät rahaa eikä kulta itsessään tuota mitään.”
Vuonna 2013 Buffett innostui jopa morkkaamaan kultaan sijoittaneita: “Kullan ostajia motivoi usko siitä, että pelokkaiden määrä markkinoilla kasvaa. Kuluneen vuosikymmenen aikana usko on osoittautunut oikeaksi. Sen lisäksi kullan nouseva hinta on itsessään aiheuttanut ostointoa, houkutellen sijoittajia, jotka näkevät hinnannousun teorian todisteena. Peesaajat liittyvät mukaan bileisiin ja luovat oman todellisuutensa - joksikin aikaa.”
Muutokset Berkshiren portfoliossa
Seuraavassa lista merkittävimmistä muutoksista Berkshire Hathawayn salkussa kuluvan vuoden toisella kvartaalilla:
- Berkshire osti lähes 21 miljoonaa Barrick Goldin osaketta yhteisarvoltaan 563,6 miljoonaa dollaria ostohetkellä.
- Berkshire myi 85,6 miljoonaa Wells Fargon osaketta, mikä vastaa neljännestä Berkshiren aiemmasta omistuksesta jenkkipankissa.
- Yhtiö myi 35,5 miljoonaa JPMorganin osaketta, mikä vastaa 60 prosenttia Berkshiren aiemmasta omistuksesta.
- Berkshire myi koko osuutensa Goldman Sachissa.
- Berkshire osti Bank of Americaa ja omistaa nyt 12 prosenttia yhtiöstä. Omistuksen arvo on noin 28,2 miljardia taalaa.
Buffett ja hänen tiiminsä päättivät siis pääosin myydä pankkiosakkeita ja ostaa kultaa. Tämä on täydellinen U-käännös Buffettin aiempiin teeseihin ja päätöksiin.
Mikä mahtaa ajaa Buffettia muutoksiin?
Monet spekuloivat makrotalouden muutosten johtaneen Buffettin uusille sijoitusapajille:
- Koronavirus aiheutti kriisin, johon hallitusten piti reagoida ja ohjasi ihmiset koteihinsa
- Rahan kiertonopeus laski merkittävästi ihmisten ollessa sisätiloissa
- Hallitukset huomasivat, että ne voivat pienentää lyhyen aikavälin tuhoa printtaamalla lisää rahaa ja laittamalla sitä kiertoon
- Keskuspankkien printatessa lisää rahaa, jatkossa on odotettavissa korkeaa inflaatiota
- Kulta on erinomainen inflaatiosuojattu sijoitus salkussa, joten Buffett reagoi ostamalla sitä
Kierrossa olevan rahan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti tänä vuonna:
Tässä ajatusmallista on päteviä argumentteja, mutta yksi ongelma: Berkshire ei ostanut kultaa, vaan kultaa kaivavaa yhtiötä. Tämä on sijoitus käteistä tuottavaan bisnekseen, eikä niinkään sijoitus kultaan. Barrick Goldin tulevaisuudennäkymät ovat toki osin riippuvaisia kullan hinnan tulevasta kehityksestä. On tärkeää erottaa, että Buffett löi vetoa bisneksen puolesta, eikä jalometallin.
Jos Buffett ei osta jalometallia itseään, miksi sitten sijoittaa kullankaivajaan?
Berkshiren 10 suurinta osakeomistusta eivät ole tuottaneet vakuuttavasti tänä vuonna. Elokuun 10. päivänä niiden tämän vuoden tuotot olivat suurimmasta omistuksesta pienimpään:
- Apple +54,4%
- Bank of America -23,6%
- Coca Cola -12,3%
- American Express -17,3%
- Kraft Heinz +10,8%
- Wells Fargo -52,0%
- Moody’s +14,7%
- JPMorgan -25,9%
- US Bancorp -35,4%
- Bank of New York Mellon -22,8%
Buffettin sijoitukset ovat olleet vanhan koulukunnan bisneksissä, jotka eivät ole onnistuneet vakuuttamaan markkinoita teknologisesta edistyksestään. Berkshiren paras sijoitus, Apple, on teknologisesti myös edistyksellisin. Voisi olettaa että Berkshiressä ollaan keskusteltu jo jonkin aikaa tulevan inflaation vaikutuksista ja miten suojautua sitä vastaan. Siinä valossa sijoitus kultaan ja siihen liittyviin yhtiöihin käy järkiinsä, mikäli asiaa katsoo konservatiivisen Wall Streetin perinteisillä metodeilla.
Bitcoin-maailma odottaa innolla Buffettin siirtoa kryptokultaan, johon legendaarinen hedge fund manageri Paul Tudor Jones sijoitti pääomaansa aiemmin tänä vuonna. Jones kutsui Bitcoinia “parhaaksi hevoseksi kilpajuoksussa inflaatiota vastaan.”
Jos katsotaan viimeisen kymmenen vuoden tuottoja, ei Buffett ole paras sijoittaja peesaamistarkoituksiin. Berkshirellä on ollut suuria vaikeuksia biitata S&P500-indeksin vuosittainen tuotto. Buffet myi koko omistuksena lentoyhtiöissä markkinoiden pohjalla paniikissa, samalla ostaen kultaa sen ollessa kaikkien aikojen korkeimmissa hinnoissaan. Lentoyhtiöt voivat mennä alemmas ja kulta korkeammalla, mutta nämä siirrot ovat vastoin Buffettin toitottamaa sanomaa arvosijoittamisesta.
Odotukset tulevaan
Marketwatchilla Berkshiren osaketta seuraa 6 analyytikkoa. Heidän suosituksena osakkeelle on “ylipainota”. A-osakkeen tavoitehinta on 338 053 taalaa, B-sarjan tavoitehinnan ollessa 225,48 dollaria.
B-sarjan EPS-konsensus kuluvalle tilikaudelle on 10,72 dollaria, haarukan ollessa 10,01-11,00 taalaa.
Keskustele Sijoitustiedon palstalla.
