Elän edelleen suomalaisen livepokeriammattilaisen päivärytmissä, vaikka taloudellista pakkoa tähän ei enää varsinaisesti olekaan. Viideltä sänkyyn ja yhdeltä ylös, se on sellainen pelimiehen lauantai. Ja myös keskiviikko.
En hevillä suostu sekoittamaan rytmiäni, sillä olen unihäiriöisyyteen taipuvainen. Eli jos menen sotkemaan rytmiäni, jet lagailen välillä monta viikkoakin. Juuri tämän vuoksi olenkin säilyttänyt yökyöpelisyyteni, sillä haluan edelleen viettää aikaa elämäni rakkauden, livepokerin kanssa. Ja Suomessa tämä on valitettavasti enimmäkseen lepakoiden leikkiä.
Tällä johdannolla halusin alleviivata pokerikansalle, millaisen uhrauksen sen puolesta tein, kun raahauduin Suomen Pokerinpelaajat ry:n puheenjohtajan roolissa tiistaina 08.15 sisäministeriöön, jossa alkoi
Arpajaislain kuulemistilaisuus
Sisäministeriön lainsäädäntöyksikkö on vuosikymmenten varrella kuunnellut kiitettävästi pokerinpelaajien suruja ja murheita. Ja jopa täyttänyt joitain turhiksikin luulemiamme toiveita. Ikävä kyllä heidän on pakko seurata poliittista ohjausta. Oli sisäministerinä sitten minkälainen rahapeleistä mitään ymmärtämätön hutisalo tahansa.
Viime vaalikaudella oli vastaava tilaisuus, joskin koronasyistä etänä. Tilaisuus oli siinä mielessä hilpeä, että vähän aikaa ennen tilaisuutta Annika Saarikko hymy naamalla kertoi televisiossa, että arpajaislaissa tulevat olemaan mukana myös maksublokit. Tämä siis ennen kuin varsinaisesti oli kuultu yhtäkään asiantuntijaa. Ellei Veikkausta ja lobbareitaan sellaiseksi lasketa.
Voitimme ensimmäisen ja toisen nettipokerisodan, mutta kolmannessa Veikkauksen lobbarit onnistuivat lentämään tutkamme alta Saarikon korviin kuiskuttelemaan ja onnistuivat vakuuttamaan tämän maksublokkien autuaaksi tekevästä vaikutuksesta.
Mikä oli sikäli uskomatonta, että Veikkauksen Blokkikosket olivat edellisellä hallituskaudella vakuutelleet, ettei Suomeen mitään nettiblokkeja tarvita. Sitten ne yhtäkkiä ravistivat hihastaan, että ei kun tarvitaankin. Sisäministeriö tutki, että niitä käytetään varsin rajoitetusti muissa EU-maissa. Tämän on muuten vaikea kuvitella johtuvan muusta syystä kuin etteivät ne toimi.
Jonka jälkeen Saarikko totesi, että uskonhan minä tietenkin Veikkauksen juuri takkinsa kääntäneitä lobbareita. Ja teen päätöksen ennen asiantuntijakuulemisia, koska olenhan Young Global Leader.
Reilu vuosi sitten Veikkauksen johto päätti alkaa lobata lisenssijärjestelmää, jota siihen asti olivat sisukkaasti dissannut. Tästä olisi joku hätäinen voinut päätellä, että muutama vuosi olisi puhuttu muunneltua totuutta maksublokkien pelastavasta vaikutuksesta. Ja sitä ennen valehdeltu, ettei tässä mitään blokkeja suunnitellakaan. Tai vähintään oltu tolkuttoman epäpäteviä.
Lobbareiden epäjohdonmukaisuus ei häiritse poliittisia päättäjiä, koska hallitukset vaihtuvat ja rahapeliasiat eivät ole erityisesti kenenkään sydämellä. Ellei lasketa mukaan Suomen Keskustaa ja raviurheilua. Rahapeliasioissa poliitikot ovat uusia, mutta virkamiehet ja aisantuntijat pääsääntöisesti aina samoja vanhoja. Ja pörssiyhtiöiden toimintaakin seuranneille hivenen yllättävästi myös Veikkauksen hallitus ja johto, vaikka ovat onnistuneet monopolinsa tuotot ylipuolittamaan.
Tilaisuuden avasi päättävän tahon edustaja, eli sisäministerin valtiosihteeri Juha Martelius. Joka tilaisuuden avaamisen jälkeen poistui, jättäen paikalle vain asiantuntijoiksi kutsuttuja asianosaisia.
Kuulemistilaisuuteen olivat saapuneet kaikki tavanomaiset epäillyt. Valitettavasti SOSTE ei enää tarjonneet rahapeliasioiden laajaa asiantuntemustaan käytettäväksi. Toisin kuin silloin kun vielä veikkaushäviövarat ohjattiin suoraan mm. tälle yleishyödyttömälle yhdistykselle. Jolloin Veikkauksen Edunsaajat tomerasti joka vuosi vaativat kasvavia tuottoja, eli suomalaisia häviämään lisää rahapeleihin.
Koska urheilu on haistanut sponsorirahan, paikalla oli runsaasti erilaisia urheilujärjestöjä vaatimassa kindredeille ja betssoneille vapaita käsiä mainostamiseen. Tässä heitä tukivat raivokkaasti kaikki medioiden edustajat. ”Muuten kaikki mainosraha menee digijäteille” oli sama kaiku askelten.
Lisäksi paikalla oli rahapelitutkijoita, jotka vaativat mainonnan täyskieltoa ja lisää rahaa ja aikaa asian tutkimiseen. Ihan ymmärrettäviä tavoitteita nämäkin.
Tokihan paikalle olivat tulleet mummorullia kaupoissa ja baareissa kannattamaan sekä kauppojen että baarien edustajia. Nämä kertoivat, että Suomi menettää kokonaan elinvoimansa, ellei hedelmäpelejä saisi enää pelata kuin suljetuissa tiloissa. Pelikoneiden kaupoista poistamisvaateita hillitäkseen Veikkaus sulkee pelisaleja ja Tampereen kasinon. Ettei siis olisi paikkaa, mihin niitä kauppojen pelikoneita voisi pakottaa työntelemään.
Jos pitäisi valita keskitysleirinvartijan ja kauppojen mummorullia puolustavan lobbarin virkojen väliltä, alkaisin luultavasti selittämään minäkin, miten pikkupaikkakunnat pysyvät pystyssä vain, jos sen asukkaat työntävät kaikki rahansa pelikoneisiin. Mutta valinta ei olisi helppo.
Ja olihan siellä sitten vielä mie ja Urheiluvedonlyöjien puheenjohtaja Kari Rajainmäki. Meillä oli luultavasti koko rimpan pienimmät omat lehmät ojassa. Vaikka edustamme yli satakiloisten sarjaa.
Minkälainen lisenssijärjestelmän pitäisi olla?
Peliongelmaisista välittävän väestönosan harmiksi internettiä ei voi tukkia. Joten lisenssinettipelien pitäisi olla pitkälti niitä samoja pelejä (= yhtä petollisen koukuttavia) kuin kilpailevan mustan tarjonnankin pelit. Muuten järjestelmä vuotaa, ja tästä on iloa vain lisenssittömille rahapeliyhtiöille.
Markkinointirajoituksilla ja tehokkaalla Spelpausilla järjestelmä voisi perustella olemassaoloaan myös peliongelman kannalta. Tehokkain rajoitus olisi peliautomaattien työntäminen kioskeihin. Tappiollisten rahapelien pelaamisen normaalisointi on parasta markkinointia uusille sukupolville. X-sukupolvi ei enää lankea kuin ilmaisiin ämpäreihin.
Ikävänä ihmisenä kerroin tilaisuudessa, että pokerinpelaajat eivät tarvitse peliyhtiöiden markkinointia yhtään mihinkään. Tämä on toki tottakin, mutta median ja urheiluliittojen suunnasta tuijoteltiin vihaisesti. Sen sijaan peliongelmaväki nyökkäili perässä.
Tosin olen sitä mieltä, että pieni brändimainonta ei ole kovin vaarallista. Ainakaan niin vaarallista kuin ”Suomalainen voittaa aina” tai ”Pidetään pelaaminen ilon puolella” -mainokset.
Ruutia ei kannattaisi tuhlata toimimattomien blokkien kanssa puuhastelemiseen. Tätä vaati myös Finanssiala ry. Sielläkin tiedetään, että eivät ne toimi. Samaa mieltä olivat myös viime kierroksella. Sisäministeriön blokkilistalla on muuten tällä hetkellä nolla (0) laitonta rahapelimarkkinoijaa, vaikka resursseja tähän tyhjän pyytämiseen on kyllä poltettu.
Ja asian pyörittelyyn ei kannattaisi käyttää yhtään enempää aikaa kuin välttämätöntä. Veikkauksen säännellyistä nettipeleistä valuu verta ulkomaisille tarjoajille joka päivä. Itse asiassa seuraavat pari vuotta ulkomaiset rahapelijätit tekevät parasta tiliään koskaan Suomessa, kun ei markkinointiin tarvitse (koska ei saa) laittaa rahaa.
Tyhjiä palavereita samojen tyyppien kesken arpajaislain suhteen on pidetty jo tähänkin mennessä riittävästi. Laitetaan lisenssijärjestelmä tulille, katsotaan mistä se vuotaa ja paikkaillaan häntä sitten. Toki ymmärrän, että aikataulu vuoden 2026 alkuun mennessä valmis on kireä ja varsinkin lainsäädäntöosasto kovilla.
Kauhuskenaarioni
Aikataulu kusee. Tai sitten hankkeen poliittinen ohjausryhmä ylittää luulemani kykynsä. Miusta vähän vaikutti, että ihan kaikki tilaisuuden osanottajat eivät ole ymmärtäneet, että päätökset asiassa tosiaan tekee hankkeen poliittinen ohjausryhmä. Joista ketään ei nähdäkseni valtiosihteeri Marttisen poistuttua enää ollut paikalla. Joten saattoi yksi, jos toinenkin, ottaa tilaisuuden lobbausarvon turhankin vakavasti.
Pelejä säätelemään perustetaan uusi Pelirekisterihallitus, jonne palkataan satakunta tutkijaa tutkimaan pelien koukuttavuutta ja päättämään niiden hyväksyttävistä tasoista.
Lisäksi palkataan viisikymmentä yksityiselle sektorille työllistymätöntä it-eksperttiä yrittämään mustan tarjonnan blokkaamista. Jos on aiemminkin harjoittanut haulikolla hirvenmetsästystä, katsotaan se rekryttäessä eduksi.
Kanavointiaste (=paljonko pelataan lisenssissä ja paljonko pelataan sen ulkopuolelle) on kuitenkin sallittavan raivokkaan markkinoinnin ansiosta alussa 80 pinnaa ja alkaa siitä sitten iloisesti vuotamaan lisää.
P.S. Pyörittelin vain vähän päätäni, kun kuulin kahtakin vanhaa kaupunkilegendaa leviteltävän totuutena. Olen kuullut molemmat ja moneen kertaan varatoimitusjohtaja Nummikoskelta, joten sikäli ymmärsin, miten legendat olivat levinneet.
”Ruotsissa markkinointi kasvoi, kun tuli lisenssijärjestelmä”
Höpön pöpön, se väheni, koska Ruotsissa oli vapaa markkinointi jo ennen lisenssijärjestelmää. Eikä sitä paitsi liity meihin millään tavalla, regulaatiomme voi päättää, paljonko ja miten meillä saa markkinoida.
”Rahapeliyhtiöiden sponsorirahat menevät vain suurseuroille”
No ei kyllä mene. Ison näkyvyyden seurat saavat isoja rahoja ja pienen näkyvyyden pieniä rahoja. Jätän lukijoiden oman arvauksen varaan, mitä keskikokoiset saavat.
Mutta jos regulaatio sen sallii, pyöreästi kaikki asian suhteen aktiiviset saavat jotain. Ahneet ulko- ja kotimaiset rahapeliyhtiöt ottavat nimittäin ihan kaikki saatavilla olevat rahapelituotot mitä suinkin pystyvät saamaan ja solmivat mielellään molempia hyödyttäviä yhteistyösopimuksia. Myös silloin kun ne ovat sallittuja.
”Jos valhe on tarpeeksi iso ja sitä toistetaan riittävän usein, ihmiset alkavat ennen pitää uskoa siihen.”
-Joseph Goebbels
P.P.S. Jos miulla on kello soittamassa, nukahtaminen hankaloituu. Niinpä hiippailin tilaisuuteen samoilla silmillä turhaan nukahtamista moneen kertaan yritettyäni. Tähän nähden oli hyvä suoritus, että pilkin vain ihan vähän lounastauon jälkeen jossain Tapahtumateolllisuuden ja Hiihtoliiton markkinointia vapaaksi vaativien kalvosulkeisten haminoissa.
P.P.P.S.
Näin sisäministeriön esitystekstin, jossa luki ”järjestelmän ulkopuolisista rahapeleistä saatujen voittojen verotus”.
Damokleen miekka roikkuu taas suomalaisten nettipokeriammattilaisten Suomessa asumisen niskassa.
24.11.2010: Aamulento
11.9.2012: Vika oli päässä
20.9.2020: Marin, Ohisalo, Saarikko ja Andersson ostivat veronmaksajien rahoilla Henrikssonilta maksublokit
Sisäministeriö: Rahapelijärjestelmähanke
29.12.2021: Kolmen nettipokerisodan veteraani on sotaväsynyt
