”Puolueet tarvitsevat ääniä. Kaikissa puolueissa on hahmoja, jotka jostain syystä keräävät ääniä, mutta joita ei voi oikein laittaa mihinkään vastuulliseen tehtävään, kuten ministeriksi tai valiokunnan puheenjohtajaksi. Heitä sitten sijoitetaan esimerkiksi Veikkauksen hallintoneuvostoon, jossa ei ole mitään valtaa, mutta saa sentään rahaa.”
Näin minulle analysoi eräs pitkäaikainen politiikan tuntija jo vuosia sitten.
Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen ja itselleen lisää rahaa päätyönään lobbaavan SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas vahvisti tätä käsitystä Ylen aamu-TV:ssä 6.11.2019: ”Veikkauksen hallintoneuvosto on yhteistyöfoorumi, joka ei päätä Veikkauksen suhteen yhtään mistään”.
Tosin hallintoneuvostolla on ollut kuitenkin historiallisesti yksi tärkeä rooli. Jos Veikkaus tarvitsee arpajaislain muutoksia, asian voi esitellä hallintoneuvostolle, jonka 28 jäsentä hoitavat sitten hankkeelle tuen omissa puolueissaan.
Hallintoneuvostossa on 13 kansanedustajaa ja sitten 13 puolueetonta edunsaajaa, kuten SDP:n puoluehallituksen jäsen Kiukas ja vihreiden ex-kansanedustaja sekä toisen itselleen rahaa päätyönään lobbaavan kattojärjestön KULTA ry:n pääsihteeri Rosa ” unelmoin lottovoitosta, vaikken lottoa” Meriläinen ja Hippoksen ex-kansanedustaja Juha Rehula (kesk.).
Hallintoneuvostossa rahapelaamisesta yli alkeiden luultavasti ymmärtävät kaksi henkilöstön edustajaa ja paikalla ulkojäseninä olevat THL:n ja Peluurin edustajat. Vähän yllättyisin, jos loton palautusprosentin tietää ja ymmärtää 26 keskuskomitean poliittisesta jäsenestä suorilta yksikään. Kokousten pöytäkirjojen mukaan hallintoneuvostolle esitelmöivät enimmäkseen Veikkauksen edustajat, välillä paikalla vierailee joku irtovirkamieskin.
Yleisen kokousviisauden mukaan vaikenemalla pääsee parhaille tuntipalkoille, joten tuskin esitelmöitsijöitä pahasti häiritään.
En muista välttämättä lainkaan livenä (voi olla siis valemuistoja) alkuperäisen Mustan Syyskuun suorituksia. Oman Mustan syyskuuni vuodelta 2010 ja sen pitkät minuutit muistan vielä melko hyvin. Marinin hallituksen 15.9.2020 valmisteleman syyskuisen terrori-iskunkin muistan ikuisesti.
Miun piti nimittäin olla pokerinpelaajien edunvalvojana Veikkausperheen ulkopuolisista parhaiten kartalla arpajaislain etenemisestä. Sain 17.9. pokerikollegalta viestin, jossa luki ”Aika pahalta näyttää tuo hallituksen arpajaislakikirjaus”. Mie vastasin (vain otsikon lukeneena) ”Ei vielä mitään hätää. RKP ei suostu blokkeihin ja arpajaislakityöryhmä vasta tutkii asiaa”.
Totuus kuitenkin oli, että RKP:lle oli luvattu joku 20-50 miljoonaa euroa vuotuista rahaa Ahvenanmaalle maksublokkeihin suostumisen vastineeksi ja mie olin ollut pihalla kuin porokoira. Olen vieläkin aika nolona.
Tavallaan en surusta kovin vuolaasti itke, kun Marinin hallitus tässä vielä potkaisee itseään poliittisesti nilkkaan oikein huolella. Ellei kukaan muu, niin mie pidän huolen, että oppositio räksyttää tästä kaikkien lehmänkauppojen Marimekosta ikuisesti. Olen jo alkanut rakennella sloganeita tyyliin ”rikollisesti hankitun rahan menettämisen korvaaminen veronmaksajien selkänahasta”. Jopa Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen Jani Mäkelä (ps.) saa halutessaan lainata tätä. Jos ymmärtää, mistä on kysymys.
Mutta miten tuottamattomat maksublogit on saatu myytyä viisikolle? Elleivät nyt sentään kovin paljon taloudesta ymmärrä, niin poliittisista irtopisteistä kyllä. Mie en haluaisi Jussi Halla-ahoa nieleskelemään eduskunnan kyselytunnilla ”ruotsalaisten rikollisista rahoista”.
Jos maksublogit muuten toteutuvat, tarjoudun kirjoittamaan aiheesta valmiita asiantuntevia kannanottoja kenelle tahansa poliitikolle puolueesta riippumatta.
Asia selvisi hallintoneuvoston pöytäkirjoista. Pohjois-Haagassa on luultavasti jo perustettu työryhmä pohtimaan, miten raaputusarvoilla pystytään parhaiten kiduttamalla tappamaan se onneton viestijä, joka tuli laittaneeksi pöytäkirjat internettiin esille.
Haastattelin aiheesta nimittäin Veikkauksen varatoimitusjohtajaa Velipekka Nummikoskea jo viime perjantaina. Numppi arveli miun saavan aiheesta Pulitzerin. Taidan kuitenkin saada vain keskimääräistä vähemmän katsojia Sijoitustiedon Teerenpelille. Olen haljeta epätoivosta siihen, että ihmisiä laajemmin ei vaikuta kiinnostavan, että
Veikkauksen hallintoneuvoston voi Veikkauksen johto ohjailla säätämään arpajaislakiin ihan mitä lakeja huvittaa
Velipekka Nummikoski nimittäin 13.2. esitteli kokoukselle:
”Maksuliikenteen estojen käyttöönoton selvittäminen on nostettu lakihankkeen työlistalle. Keskeistä on, että rahansiirtojen estoista syntyy hankkeessa lakiesitys, eikä asia jää vain selvityksen tasolle.”
Keskeistä on, että arpajaislain säätää Veikkauksen hallintoneuvosto, eikä eduskunta. Toimitusjohtaja Sarekoski taas 12.3 hehkutti:
”Veikkauksen pelien osuus Suomen rahapelihaitoista on pienentynyt ja pienenee jatkossakin. Kokonaisuudessaan haittojen määrä ei kuitenkaan ole supistunut eikä supistu, ellei ulkomaille suuntautuvaa pelaamista saada hillittyä.”
Eikö siellä hallitusneuvostossa yksikään käsi noussut kysymään, että onko narkkarin alamäkeen enemmän syyllinen ensimmäisen piikin ottamiseen kannustava vai viimeisen piikin myyjä?
Nummikoski täsmensi 16.6.:
”Veikkauksen lähtökohtana valmistelutyössä on, että yksinoikeusjärjestelmän kestävyys riippuu olennaisesti tulevista linjauksista ja tulkinnoista erityisesti seuraavissa asioissa:
- "Maksuliikenteen estot ja muut mahdolliset toimet, joilla tehokkaasti estetään ilman lupaa toimivien yhtiöiden pelien pelaaminen Suomessa.”
Nythän on niin, että jos Veikkauksen hallintoneuvoston kaltaiselle hullunkuriselle suurperheelle kerrot, että maksuliikenteen estoilla voi tehokkaasti estää ulkomaille pelaamisen, niin lähes kaikki 28 jäsentä uskovat.
Peluurin Inka Silvennoinen on saattanut suhtautua asiaan vähän epäluuloisesti, mutta hän onkin vain asiantuntijajäsen. Luultavasti kokoomuksen Sinuhe Wallinheimokaan ei uskonut, koska kokoomus otti kielteisen kannan nettiblokkeihin.
Loppu on historiaa. Olen kuullut, että Jukka ”Toppari ” Gustafsson on vahvempi kabineteissa kuin televisiossa. Hän on ottanut elämäntehtäväkseen blokkien läpiviemisen, kun A-Studiossa Veikkauksen miljardituottojen hehkuttamisesta suorassa lähetyksessä on tullut vähän sisäpiiripyyhkeitäkin.
En ole tavannut yhtään SDP:n edustajaa maksublokkien tiimoilta, koska miun ja Sanna Marinin välissä on ensin Toppari Gustafsson ja sitten Libero Kiukas. Kuningattaren korva oli arvokas asia jo keski-ajalla. Vertillä ja Topparilla on, miulla ei. Ja kun Blokkikoskilla on Kiukaksen ja Topparin korva, homma on paketissa.
En nyt enempää arvaile henkilö henkilöltä miten perinteisesti kulissien takana hoidettava arpajaislakiprosessi on edennyt, mutta ymmärrän hyvin, miksi hallintoneuvosto uskoi, kun Blokkikosket kertoivat blokkien tuovan rahaa ja ehkäisevän peliongelmia.
Katsokaa muuten vaikka poliittisen viestinnän oppituntina, ellei perustelut nettiblokkien tuottamattomuudesta kiinnosta, miten mestari Nummikoski uskaltautui vihollisen kotikentälle ja väisteli kaikki ansat melko sujuvasti. Ei tietenkään vastannut suoraan likikään kaikkiin kysymyksiin, mutta se ei ole tänä päivänä realistinen odotus.
Jonkun mediakonsultin voisi muuten toimittaa Pokeriyhdistyksen syyskokoukseen maksublokkeja puolustamaan. Saattaisi läski alkaa tummua jo ensimmäisen väistetyn kysymyksen kohdalla. Ne ovat nimittäin vastuussa siitä, että 1970-luvun omia näkemyksiään töksäyttelevät poliitikot ovat vaihtuneet 2020-luvun varjonyrkkeilijöihin.
Jos kenellä tahansa tulee tarve viedä läpi joku täysin järjetön poliittinen hanke, suosittelen lobbariksi Velipekka Nummikoskea 58v, enkä esimerkiksi mitään Ellun kanojen nuorta huitukkaa. Jos kokoomuslainen keski-ikäinen mies saa myytyä maassa valtaa käyttävälle ”liberaalille” vasemmistolaiselle naisviisikolle nettiblokit, myy hän vaikka katumaasturin Iiris Suomelalle.
P.S.
Nyt jo ymmärrän, että nykyhallituksella ei ole mitään budjettirajoitteita. Tärkeintä on, että blokkaamattomalta osalta kansaa tulee sometykkäyksiä ja vajeet voi sitten hoitaa kuntoon seuraava hallitus, jonka ”kansan kurjistamista” on sitten kiva oppositiossa haukkua.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten RKP voi luottaa Perskareitten (Persut+kokkarit) hallituksen säilyttävän Ahvenanmaan rahat. Miulla on teoria, että poliittisia realiteetteja on Anna-Maja Henrikssonille vähän RKP:n eteläisempien piirien toimesta jo vähän valotettu. Voi olla, että RKP ei ole mukana seuraavassa hallituksessa ja jokainen euro pois Ahvenanmaalta on persuperspektiivistä kaksi tienattua euroa.
Jo viisi päivää Säätytalon ministereiden kilpahymyilyn jälkeen Anna-Maja puhui aiheesta jotain aivan muuta, kuin Snellmaninkadulla sovitut:
” Lakiin tullaan sisällyttämään rahansiirtojen estot. Maksuliikenne-estojen toteutuessa Ahvenanmaahan liittyvä kysymys ratkaistaan hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti.”
Muutamaa päivää myöhemmin Henriksson kuitenkin kertoi Iltalehdelle:
”Tämä on hyvin haasteellinen tilanne kaiken kaikkiaan. Ahvenanmaalla on itsehallintolain mukaan oikeus omaan rahapelitoimintaan. Samalla Ahvenanmaa on osa Suomea. Se, että tähän tulisi maksuestoja, on asia, joka vaikuttaa heihin mitä suurimmassa määrin.”
Miepä kysynkin RKP:n Anders Adlercreutzilta huomenna hänen ja Saara-Sofia Sirénin podcastissa, miten RKP uskaltaa laittaa monta kymmentä miljoonaa Paffin rahaa vuodessa hyvin potentiaalisesti perussuomalaisten hyväntahtoisuuden varaan.
Huomattavaa on, että budjettisopuun kirjattiin ”hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti”, mikä on valhe. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että asiaa tutkitaan. Nyt päätettiin, että tutkimatta tulee blokit. Mutta kukaan ei halunnut, että joku ilkeämielinen pokerikolumnisti huomaisi tai jaksaisi jauhaa viisikon tämän vuosikymmenen rivoimmasta lehmänkaupasta loppuikänsä. Ei mitään hätää, tuskin on enempää kuin korkeintaan kolme neljä vuosikymmentä jäljellä.
