Kysyin jokin aika sitten Twitterissäni, jota jotkut kutsuvat X:ksi, mitä yhtiöitä te lukijat haluaisitte nähdä Seurantalistalla tulevaisuudessa. Yksi ehdotus oli itselleni mielenkiintoinen ilman, että asiaa piti suuremmin miettiä – Nokian Renkaat. Tässä artikkelissa pyrin kertomaan, miksi kuitenkin jään seuraamaan tarinan kehittymistä kauempaa. Pari muutakin hyvää ehdotusta tuli, joihin saatan palata myöhemmin. Yllä linkkaamaani Tweettiä saa muuten käydä kommentoimassa halutessaan lisääkin toiveiden osalta. Kaikkia en pysty toteuttamaan, mutta varmasti harkitsen.
Sijoittajatarina
Kirjoitan ensimmäiset kappaleet tutustumatta tarkemmin nykytilanteeseen (vaikka joku haju siitä tietysti on). Kirjoitan siltä pohjalta, että Nokian Renkaat oli salkkuni ylivoimaisesti suurin omistus vajaan kolmanneksen painolla joskus pandemiavuosina 20 eurosta keskimäärin hankittuna.
Tällöin yhtiö oli rengasvalmistajien priimus, jolla oli hyvä ja luotettava brändi päämarkkinoillaan Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä, mukava markkina-asema vaihtorenkaiden markkinassa (myytiin lähinnä käytettyihin autoihin, ei niinkään uusiin) ja surkea toimitusjohtaja, johon sijoittajat olivat menettäneet uskonsa. Lisäksi oli lupaava kasvutarina USA:n Daytonin tehtaan investoinneista ja ylös ajosta. Ajattelin, ettei Hille Korhonenkaan pysty tuhoamaan hyvää yhtiötä lopullisesti, vaan joskus hänet vaihdetaan, yhtiö löytää uudelleen suuntansa ja ongelmat ovat tilapäisiä. Hillen saatua potkut osake muuten nousi sellaiset 20 % päivässä ilman muita uutisia.
Vaikka ajelin vastuuttoman kokoisella positiolla yhtiössä, jonka osakekurssi on tänä päivänä alle puolet silloisesta ostohinnastani, on Nokian Renkaat euromääräisesti sijoitusurani eniten tuottanut yksittäinen osake. Pääsin siitä onnekseni irti arvostuksen ylitettyä tavoitetasoni ja ennen Venäjän sekoamista. Aliarvion Venäjän aiheuttaman maariskin aika monta kokoluokkaa liian pieneksi. Aiempaa kokemusta yhtiöstä siis on, ja tämä on mielenkiintoinen harjoitus sikäli, että ongelmat voisivat taaskin ehkä olla tilapäisiä.
Nyt yhtiö on irtaantunut kokonaan uskomattoman isosta ja kannattavasta Pietarin tehtaastaan. Osakkeen haettua uutta vauhtia reilusta 8 eurosta aiemman reilun 30 euron sijaan tämä on varmasti myös noteerattu odotuksissa. Sijoittajatarina lienee siis edelliseen verrattuna jotain tällaista: Hyvä ja luotettava brändi edelleen, markkina-asema vaihtorenkaissa edelleen, ja uusi kasvutarina matalalta tasolta Romanian tehtaan saattelemana. Nykyinen toimitusjohtaja on mielestäni erinomainen, mutta hän on jättämässä yhtiön palveluksen ja siirtymässä eläkkeelle. Uusi toimitusjohtaja on tälläkin kertaa hakusessa, mutta itse uskon tässä olevan lähinnä alasuuntaista riskiä Moisioon verrattuna.
Sijoittajatarinan arviointi
Nokian Renkailla on ainakin Pohjoismaissa edelleen hyvä brändi, vaikka he ovat aikojen saatossa yrittäneet tahrata sitä esimerkiksi huijaamalla rengastesteissä. Ymmärtääkseni yhtiöllä oli hyvä brändi myös Venäjällä. Renkaat ovat auton turvallisuuden kannalta tärkeitä, joten ymmärrettävästi minkä tahansa kiinalaisten varassa ei haluta liirtää perheen istuessa kyydissä. Luotettaviin renkaisiin on siis syytä investoida vähän takaikkunan pyyhkijän sulan valintaa enemmän. Eli brändillä on renkaissa väliä.
Manner-Euroopassa talvirenkaita ei juuri käytetä, ja siellä Nokian Renkaiden brändi ei ole suhteellisesti läheskään yhtä vahva kovien paikallisten kilpailijoiden (Pirelli, Michelin, Continental) vertailussa. Ainakin Pohjois-Amerikan talvisemmissa osissa talvirenkaille varmaan olisi tarvetta, mutta Nokian Renkaat taitaa olla markkinalla vielä verrattain tuntematon. En siis usko, että Mainelaisen perheenisän valitessa talvirenkaita autoonsa hänen ajatuksensa harhailee ensimmäisenä Nokian Renkaisiin. Venäjän suuren markkinan jäätyä pois, on Nokian brändi laimentunut suhteellisesti sen nykyisillä myyntialueilla.
Vaihtorengasmarkkinan kysyntä on tasaisempaa, kuin uusiin autoihin asentamisen markkina. Yhtiön asema tällä markkinalla ei ole ymmärtääkseni muuttunut mihinkään ja on edelleen houkutteleva. Uusien autojen rekisteröintien aiheuttama kausivaihtelu tulee viiveellä ja pienemmällä voimalla vaihtorenkaissa pääosin toimiviin yhtiöihin. Paras verrokki tässä markkinassa taitaa olla Pirelli.
Entäs kasvutarina? Romaniaan tullaan investoimaan tulevina vuosina suureen tehtaaseen, mutta Pietarin puuttuvaa kapasiteettia sillä ei tulla lähimainkaan paikkaamaan. Suomen kapasiteettia on nyt nostettu johonkin 5 miljoonaan renkaaseen, Daytonista tulee 4m lisää (hämmästyin muuten, että 2019 avatun tehtaan kapasiteettia ei vieläkään olla saatu kokonaan käyttöön), Romanian kapasiteetti tulee olemaan 6m rengasta, mutta jos ylös ajossa onnistutaan yhtä huonosti, kuin Daytonissa, voi tässä vierähtää vuosia, ja lisäksi yhtiö pystyy tekemään alihankinnalla miljoonan pari rengasta lisää oletettavasti kuitenkin merkittävästi huonommalla katteella. Pietarin puuttuva kapasiteetti oli ymmärtääkseni joku 17m rengasta ja kannattavuus omaa luokkaansa.
Uuden investoinnin onnistuessa suunnitellusti jää Nokian Renkaat vielä kauaksi sotaa edeltävien aikojen hohdosta ja oletettavasti Romanian tehtaan kannattavuus on selvästi Pietaria heikompi. Lisäksi tämä tulee syömään kaiken investointiaikana tehtävän kassavirran ja velkaakin pitänee ottaa lisää. Viimeksi, kun omistin Nokian Renkaita, yhtiö oli nettovelaton ja teki hyvin kassavirtaa. Nyt se on jo hieman velan puolella ja velkaisuus tulee kasvamaan. Korkeampien korkojen maailmassa tämä tulee näkymään entisestään pienempänä kassavirtana osakkeen omistajien suuntaan.
Arvostusta ei ole mitenkään yksinkertaista määritellä kasvuyhtiölle, joka pyrkii samalla tekemään jonkinlaista käännettä. Alla hyvin karkean malli, jolla voidaan hahmotella potentiaalia. Ennen sotaa renkaita pystyttiin saamaan ulos 20-25 miljoonaa kappaletta ja liikevoittoa tehtiin karkeasti 20 euroa per rengas, eli liikevoittoa 400-500m euroa vuodessa. Nyt kapasiteetti voitaisiin saada johonkin 15 miljoonan renkaan paikkeille vuonna 2027-28. Jos liikevoittoa saataisiin tehtyä vaikka 15 euroa per rengas niin uusi liiketulostaso pyörisi 225m eurossa. Jos tuloksesta maksetaan tuolloin verrokkiryhmän nykyinen keskiarvo 8,3x, jättää se yritysarvolle nousuvaraa noin 5 % p.a. vuoden 28 loppuun mennessä ja siihen osingot päälle.
Tällä hetkellä Nokian Renkaat hinnoitellaan vajaan 15 liikevoittokertoimella, jos katsotaan kuluvan vuoden ennusteita. Laadukkain ja paras verrokki Pirelli treidaa 9 pinnassa. Nokian Renkailla on kyllä mahdollisuus hyvään kasvutarinaan, mutta ei tämä epävarmuudet huomioiden ole mielestäni mitenkään poikkeuksellisen halpa. Täydellisesti onnistuessaan toki varmaan ylittää odotukset, mutta Daytonissa onnistuttiin kaikkea muuta kuin täydellisesti ja nyt on hyvä toimitusjohtaja vaihtumassa. Kasvua ja kannattavuuden parantumista voi olla luvassa, mutta onko tuollainen 60 % preemio parhaaseen verrokkiin nähden silti perusteltu? Nokian voisi tietysti olla ostokohde nykyisellä valuaatiolla ja markkina-asemansa takia.
Nokian Renkaat ohjeistaa liikevaihdon ja segmentit yhteensä liikevoiton kasvavan merkittävästi edellisestä vuodesta. Ensimmäinen kvartaali ei vielä sujunut toiveiden mukaisesti, sillä segmentit yhteensä liikevoitto oli miljoonan alempana kuin edellisvuonna (-15,1 vs -14,1) ja liikevaihto samalla tasolla. Ennusteet pyörivät liikevoiton osalta jossain sadan miljoonan yläpuolella, kun edellinen vuosi oli 65m euroa, eli ainakin vielä analyytikot uskovat ohjeistukseen. Selvittäisin seuraavaksi, miksi 2024 vuodesta odotetaan lopuilta kvartaaleilta noin paljon edellisvuotta parempaa. En epäile, etteikö ohjeistukseen olisi todennäköistä päästä, mutta jättää se silti negaririskin auki. Jos muistelen oikein, niin joskus Nokian Renkaat kertoi ”kasvaa merkittävästi” tarkoittavan kaksinumeroista lukua, eli 10-99 % (kiitos infosta). En tiedä ovatko sittemmin tarkentaneet tai muuttaneet tätä.
Usein lukijoiden suosimien osakkeiden kriittisestä arvioinnista saa kuraa niskaansa, mutta olkaa armollisia, tämä oli kirjaimellisesti minunkin suosikkiosakkeeni ei niin montaa vuotta sitten. En omista positiota.
Loppuun vielä kevennyksenä heikohko loan heitto vastuullisuusindeksejä ja Nokian Renkaiden viestintää kohti:
Indeksiin pääsee siis siitä huolimatta, että on toiminut poikkeuksellisen vastuuttomasti historiassaan. Ja sitten indeksiin pääsyllä ratsastetaan viestinnässä ja kerrotaan, kuinka vastuullisuus on sisällä yhtiön DNA:ssa. Tämä loka kohdistuu siis paljon enemmän vastuullisuusindekseihin ja näitä pyörittäviin tiimeihin. En kyllä mitään muuta odotakaan.
