Perinteisestä eli toisesta Pörssigaalasta tiistaina hankkimastani napakasta kankkusesta huolimatta oli kiva herätä keskiviikkona Ålandsbankenin tilinpäätöstiedotteeseen. Eli heräsin puolen päivän haminoissa ja ensitöikseni luin Wiklöfien pari tuntia aikaisemmin julkaistuja aikaansaannoksia.
Tilinpäätöstiedote on lähtökohtaisesti vain neljäs osavuosikatsaus. Mutta se sisältää usein yhtiön päivitetyt näkymät, joten se on keskimääräistä jännittävämpi. Ahvenanmaan pankki kertoi tästä vuodesta ”Ålandsbanken odottaa liiketuloksen vuodelta 2023 olevan olennaisesti parempi kuin vuonna 2022.” Nostin kaksi kättä ylös ja tein pari sellaista lanneliikettä, joita lapseni nähdessään olisivat hävenneet vielä enemmän kuin kyllästymisen tuolle puolelle kuulemiaan rivoja juttujani.
Rauhoituttuani totesin, ettei viimeinen neljännes itse asiassa ollutkaan kovin häävi. Wiklöf vanhempi kavereineen (=ÅAB hallitus) oli ohjeistanut samaa tasoa olevaa liiketulosta 2022 kuin 2021. Tarkalleen samaan pääseminen olisi vaatinut ylikovaa viimeistä neljännestä ja olin Q3 osarista asti pelännyt negatiivista tulosvaroitusta, jota ei kuitenkaan ollut tullut.
Hyväksyttäneen kuitenkin ”samaksi tasoksi” vuoden 2022 liiketulos 46,1 miljoonaa euroa kuin 2021 49,2 miljoonaa. Marinin hallituksen heittelemiin miljardeihin tottuneille mainittakoon, että miljoona on pienempi luku ja siinä on vain kuusi nollaa, kun taas miljardissa on yhdeksän. Mitenkähän moni Viisikon vetämissä vankkureissa istuva osaisi kirjoittaa numeroina tiistaina sopimaansa puolen miljardin hyvinvointialueiden lisärahoitukseen?
Ålandsbankenin hallituksessa osaisivat kaikki. Epäilen tosin, että Helsingin pörssissä ei ole toista yhtiötä, jossa on kolme jäsentä reilusti yli seitsemänkymppisiä. Hallituksen puheenjohtaja Nils Lampi s.1948 oli Ahvenanmaan maakuntahallituksen maakuntakamreerina 1975-79, aikana jolloin pelasin SaiPan F-D-junioreissa.
Varapuheenjohtaja Christoffer Taxell valittiin kansanedustajaksi 1975, eli samana vuonna, kun vaihdoin Kaukaan kansakoulun ensimmäiseltä luokalta Lauritsalan ala-asteelle.
Hallituksen rivijäsen − eli capo di tutti capi i Åland − Anders Wiklöf on taas syntynyt 1946.
Vuonna 2014 sokean hierojan poika muutti yhtiöjärjestystä niin, että ikäpykälä ei estä Andersia ja kavereitaan jatkamaan hallituksessa niin kauan kuin virtaa riittää tai vaikka pidempäänkin. Mutta numeronsa he osaavat edelleen varmasti paremmin kuin nykyministereistämme yksikään.
Kurkin vähän ÅAB:n viiden vuoden lukuja. Oman pääoman tuotto on ollut viime vuodet sisukkaasti kympin päällä, vaikka luottotappiotaso nykii ylöspäin. Olenkin ihmetellyt, että eikö korona tapa talon ja puutarhan lisäksi myös Ahvenanmaalla bisneksiä? Viime vuonna alkoi jo kotiseutuoikeutettua kaatua, sillä luottotappiot nousivat uudelle, joskin edelleen matalahkolle tasolle. Manner-Suomen bisneksistään Wiklöfit tuskin tekevät ollenkaan luottotappioita. Järjestelemättömät luotot (nykyiseltä nimeltään vaiheen 3 lainat) ovat nekin viiden vuoden ennätystasolla. Itse asiassa, jos olisin tuloskäppyränpiirtelijä, näyttäisi tilanne Ålandsbankenin kannalta hiukan huolestuttavalta. Luottotappiot näyttävät kasvavan ja opon tuotto laskevan.
Tämä nyt oli kuitenkin vain tällainen pankkianalyysin triviaharjoitus. Kun ÅAB säger ”Vi ska vinna mera år 2023”, pitää se suurella todennäköisyydellä paikkansa.
Olen nimittäin vuodesta 2014 seuraillut elämää Maarianhaminassa varsin tarkasti, ja ennusteensa ovat toteutuneet kovalla prosentilla. Hilpeää kyllä, kirjoitin tuolloin (ja yhä edelleen) ”virallisen” analyysin ulkopuolella olleesta maakuntapankista hyvin positiivisen kolumnin ilman yhtään omaa lappua. Pokeriammattilaiset vetivät osakkeen tyyliin kympistä kahteentoista, joten tuli melko kalliiksi se kolumni. Ei se hinnannousu mitään, mutta sen takia tuli lussutettua eli ostettua vähemmän kuin olisin halunnut. Mutta on hauska tarina kerrottavana. Lisäksi viimeiset vuodet ovat olleet yhtä kalasia.
Tämä näyttää paremmalta kuin oikeasti on. Positioni on osakemääräisesti matkalla pienentynyt. Punaiset siis myyntejä ja siniset ostoja.
Pankki teki viime vuonna tulosta 2,37 euroa ja tänä vuonna siis enemmän. Perjantain lopetuskurssi oli @38,60. Jos nyt vedettäisiin Akin arviogeneraattorista kolme euroa tulosta per osake, saataisiin P/E:ksi 2023 13ish. Osinkotuottoa viime vuoden osingolla 2,05 (josta ”lisäosinkoa” 0,45) reilut viisi prosenttia. Ei kovin kallista tavalliseksi osakkeeksi, mutta pankkiosakkeelle viime vuosille jo vähän venytettyjä kertoimia. Tosin pankkien kertoimissa esimerkiksi koronakuopassa ei ollutkaan mitään valoa, tehokkaille markkinoille kiitos.
Itse olen kevennellyt vähän melko lapsellisesta syystä. Pyrin nimittäin Ålandsbankenin asiakkaaksi hiljan, kun sain Nordeassa useista pienistä syistä siittimen otsaani. Soitin kaverin kontaktihenkilölle ÅAB Privateen, kerroin kuka olen ja mitä haen (=kakkospankkia alkuun). Ja lisäksi kysyin, saako heille säilytykseen (ja mahdollisesti luottoakin) Cityconin hybridejä vastaan. Luotto ei ollut kynnyskysymys, mutta bondien saaminen säilytykseen oli. Ko. daami ei koskaan palannut.
Kun Ålandsbankenin tarina perustuu markkinaosuuden nakertamiseen Nordealta ja OP:lta, oli tämä heikohko suoritus. Ilmeisesti itämurteita puhuvalla ei ole vielä ihan kaikkiin pankkeihin asiaa. Vaikka Aktia avasi hiljan konttorin jopa Kuopioon. Epäilen vähän, että jos olisin käyttänyt ruotsia, olisi miulla Ålandsbankenin tilit auki ja ensimmäinen luottokin jo nostettuna.
Potentiaaliset asiakkaat ovat usein pikkusieluisia, on tarinan opetus. Todennäköisimmin kyse oli kuitenkin varianssin alalaidasta ja Ålandsbankenin papat jatkavat pankittamista isompien rahoituslaitosten kustannuksella vielä pitkään.
Sijoitustieto 9.11.2014: Loppuuko suomenruotsalaisten sössiminen Ruotsissa?
