Media hehkutti Ålandsbankenin 0,99 euron ennätyksellistä kvartaalitulosta ja 21,6 prosentin oman pääoman tuottoa koirankokoisin kirjaimin. Näitä siis chihuahan kokoisia rubriikkeja löytyi ainakin Kauppalehdestä, Hufvudstadsbladetista, Nya Ålandista ja Ålandstidningenista. Tosin KL julkaisee velvollisuudentuntoisesti tulosuutiset ymmärtääkseni kaikista pörssiyhtiöistä ja ankkalammikkolaisissa lehdissä on irtisanomisperuste pakkoruotsin poistamisvaatimusten lisäksi Ahvenanmaan yritysuutisten unohtaminen.
Ålandsbanken otettiin väkisin pörssiin 1942 ja se vaalii perinteitä pysyttelemällä sisukkaasti analyytikkoseurannan ulkopuolella. Puolen miljardin euron markkina-arvoiselta, hyvin kannattavalta pankilta tämä on jo aika taitavasti tutkan alla lennetty.
Ålandsbanken myi ruotsalaiset asuntoluottonsa helmikuussa 2022 Borgolle, josta se omistaa 19,9 prosenttia. Klassinen 19,9% osakkeista on kuin kokille kastike ja lääkärille multa, joilla yleensä pyritään peittämään epäonnistumisia, koska yhtiön tulosta ei tarvitse konsolidoida. Ruotsin asuntomarkkinoiltakin on tullut niukahkosti hyviä uutisia viime aikoina. Joten olen siis vähän huolestuneena tarkkaillut, mitä tämä operaatio merkitsee Ålandsbankenin tulokselle jatkossa.
Pelko pois Rosmarie
Ålandsbanken hallinnoi Borgon asuntoluottoja 2,6 miljardin edestä (kasvua vuodenvaihteesta 99%) ja saa tästä hyvästä jotain hynkkyäkin. Tämä näyttäisi kannattavan hyvin, sillä Standardit & Köyhät kertoivat jo kesäkuussa odottavansa Wiklöfeiltä (=omistaja Anders ja toimitusjohtaja Peter) 40-50 miljoonan euron nettotulosta seuraavien kahden vuoden ajan, koska korkokatteen lisäksi sekä varainhoitopalkkioiden että IT-tulojen odotetaan nousevan. Ja mie kännissä välillä ammattisijoittajaksi esittäytyvänä luin tämän heti tuoreeltaan eli tänään. Arvailen siis, että IT-tulojen kasvu selittyy juuri Borgolta perittävistä alustamaksuista.
Osarinkin perusteella mitä ilmeisimmin Ålandsbanken on saavuttamassa ohjeistuksensa ”Liiketuloksen vuodelta 2023 odotetaan muodostuvan olennaisesti paremmaksi kuin vuonna 2022”. Osakekohtaista tulosta ÅAB:lla on tältä vuodelta ennen viimeistä neljännestä kasassa 2,13 euroa. Tähän sama euro tulosta kuin kolmoserässä ja päästään yli 3 euron tuloksiin ja perjantain 27.10. pörssikurssilla 32,10 kympin haminoissa olevaan P/E:hen.
Toki vähän voi murehtia, miten käy ÅAB:lle Borgon osakkeiden kanssa. Veikkaan Borgon 19,9%:n arvoksi Ålandsbankenin taseessa reippaat 30 miljoonaa, koska pörssin ulkopuoliset osakkeet, jotka arvostetaan reiluun arvoon (=fair value), lisääntyivät vuosikertomuksessa 33 megaa. Ja sinne Borgo vuodenvaihteessa lykättiin. Täsmällistä lukua en pystynyt osarista enkä vuosikertomuksesta kaivamaan. Tämä on juuri sen 19,9%:n taika: Ellet halua kertoa siitä mitään, ei myöskään tarvitse.
Borgo tekee Ruotsissa pientä tappiota, mutta sillä on hyvät luottoluokitukset ja se kuvaa toimintaansa vähäriskiseksi. Mie luulen, että Ahvenanmaan pojat ja tytöt keräävät Borgosta hyvät hynkyt jatkossakin, ja ettei Ålandsbankenin sijoitus ole varsinaisesti vaarassa nollaantua. Mitä ilmeisimmin sokean hierojan pojan kannatti pitää Ruotsin entistä valtiovarainministeriä Göran Perssonia Ålandsbankenin hallituksessa niin pitkään kuin oli mahdollista ja alkaa sen seurauksena takoa kruunujakin.
Juuri mitään luottotappioita Ålandsbanken ei vieläkään ole saanut aikaan. Jostain ihmeellisestä syystä sen hallinnoitavana olevat varat pysyivät vaikeissa markkinaolosuhteissa ennallaan noin 9 miljardissa eurossa. Puolen miljardin kiinteistörahastonsa joutui sentään pidentämään lunastusten varoaikaa kahdesta kuukaudesta kuuteen.
Pidän muuten aavistuksen ihmeellisenä, että kiinteistörahastoja ei ole kohdannut mikään kunnon bank run, vaikka on aika selvää, että kiinteistöjen hintojen reipas lasku on koskettanut niidenkin ainakin omasta mielestään erinomaisia kohteita. Tätä en kuitenkaan näe Ålandsbankenille merkittävänä uhkana, koska rahastoyhtiö voittaa aina. Jos joku ottaa pataan, se on osuudenomistaja.
Nordean pompotettavana ollessa on tullut mieleen, että kysyntää on sellaisellekin pankille, jonka kaikkia päätöksiä ei ole siirretty algoritmeille. Lukujen perusteella vaikuttaa siltä, että Ålandsbanken hoitaa asioitaan asiakkaiden suuntaan kunnollisesti, vaikka eivät miuta asiakkaaksi erityisesti kaivanneetkaan. Joten näen ahvenanmaalaisten nakertavan entisen Pohjoismaiden Yhdyspankin markkinaosuutta pikkuhiljaa jatkossakin.
Pankkiosakkeet(kin) ovat tällä hetkellä nähdäkseni hämmästyttävän halpoja ja ÅAB:n osinkotuotot ja P/E:t jäävät esimerkiksi Nordean ja Deutsche Bankin jalkoihin. Mutta näen Ålandsbankenille reitin reippaaseenkin tuloskasvuun, mitä monsteripankeille on paljon vaikeampi keksiä. Sunnuntaitutkimusteni jälkeen hodlaan Ålandsbankeneistani entistä tiukemmin kiinni.
Hilpeänä anekdoottina mainittakoon, että kun kirjoitin ensimmäisen positiivissävyisen juttuni Ålandsbankenista marraskuussa 2014, sen pörssikurssi oli kympissä. Nyt se teki euron tulosta kvartaalissa.
Henkilökunnan sitouttaminen
Ellei pörssiyhtiön omistaja yritä sitouttaa henkilökuntansakin kohtaloa yhtiön pörssikurssiin, sille voisi antaa pörssin Darwin-palkinnon. Tämä ei kuitenkaan mene Wiklöfeille, jotka tuputtavat koko porukalle osakkeita erinomaisen edullisin ehdoin. Ihmisten pelokkuudesta kertoo, että vain reipas kaksi kolmasosaa on tarttunut tarjoukseen kiinni. Miekin tosin tunnen muuten täysipäisiä tyyppejä, joilla on kranaattikauhuun verrattavissa oleva osakekauhu.
Mutta henkilökunnan sitouttamattomuuteen ei siis Ålandsbanken kölähdä. Eikä liian vähäiseen ESG-hömpötykseen. Yhtiö siis raportoi kaikenlaisia sitoutumisindeksejä kasvihuonepäästöineen. Mutta ei kerro Borgon tasearvoa suoraan. Sentään kuitenkin johtajuus-, asiakastyytyväisyys- ja suositteluindeksit osavuosikatsauksesta selviävät.
Sijoittajasuhteet ja Ahvenanmaa
Olen kitissyt ja vikissyt Ålandsbankenin olemattomasta sijoittajasuhdehoidosta. Toisaalta IR-osaston voi pörssiyhtiö nähdä täysin tarpeettomana kulueränäkin ja antaa tulosten puhua puolestaan.
Päätin tutkia Ålandsbankenin omistajarakennetta pitkästä aikaa. Joskus aikojen alussa omistajalistoilla oli vain riitaisia ahvenanmaalaisia ja Erkki Etola. Löysinkin tiedottamattomuuspolitiikkaan nähden yllättävän paljon hallintarekisteröityjä lappuja = ulkomaan pellejä. Nämä näen yleensä lähinnä uhkana pörssikurssille, koska ovat paljon liipaisinherkempiä kuin Andersit ja Erkit.
Nostan kuitenkin taas yhden tyhjän protestin, koska olen liian laiska käymään samassa rakennuksessa asuvassa Euroclearissa. Ålandsbanken päivittää kerran kvartaalissa omistajalistansa ja julkaisee vain 20 osakemäärillä mitattuna suurinta sellaista. Modernit pörssiyhtiöt paljastavat ainakin sata suurinta ja kertovat vielä omistuksissa tapahtuneet muutoksetkin. Ja päivittävät listoja kerran kuussa.
Mutta pidetään mielessä, että Ålandsbanken tosiaan otettiin väkisin pörssiin 1942, eikä toivota för mycket. Laitoin kuitenkin kalenteriin yhtiökokouspäivän 26.3. Jos ensi vuonna saisi toteutettua pitkään pohditun toivioretkensä Ålandsbankenin yhtiökokoukseen.
P.S. Maarianhaminan yöelämä maaliskuisena tiistai-iltana ei liene mitenkään supervauhdikas?
23.7.2023: Ålandsbanken ei ole reliikki
9.1.2014: Loppuuko suomenruotsalaisten sössiminen Ruotsissa?
