Ahvenanmaan demilitarisaatio on selkeä reliikki (=pyhäinjäännös). Riippumatta siitä mitä Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström väittää. Toki jos olisin valituksitulemishalukas ahvenanmaalaispoliitikko, minunkin ääneni olisi luultavasti Matsin ääni.
Ellei meillä olisi pilkkuja rakastava juristi presidenttinä, olisi Sluzhba Vneshnei Razvedkin Maarianhaminan toimipiste suljettu viimeistään helmikuussa 2022 ja Ahvenanmaan remilitarisointi olisi NATO-jäsenyyden myötä hyvässä vauhdissa.
Oolannin sodassa osumaa 1854 ottaneen Bomarsundin linnoituksen uudelleen rakentamista eivät sentään ekonomitkaan kannata. Vaikka Pariisin rauhansopimuksen 1856 linnoituskieltoon voisi suhtautua kuten presidentti Koivisto Pariisin 1947 rauhansopimukseen syyskuussa 1992 eli todeta se yksipuolisesti mitättömäksi.
Ålandsbanken sen sijaan ei ole tosiaankaan reliikki. Toki hallituksen puheenjohtajan Nils Lammen ja varapuheenjohtajan Christoffer Taxellin syntymävuodesta 1948 voisi joku pahantahtoinen niin päätellä. Pankin pääomistaja Anders Wiklöfkin (s. 1946) pääsi hiljan elämänsä ensimmäistä kertaa Lontooseen − moikkaamaan Clintonin Billiä.
Lampi ja Taxell aloittivat maarianhaminalaispankin hallituksessa jo nuorina (=65-vuotiaina) miehinä 2013. Hallituksen suoriutumisen mittaamiseen yksinkertaisin mittari on pörssikurssi:
Alla vertailuna Helsingin pörssin yleisindeksi OMXHPI, joka ei sisällä osinkoja. Toisaalta eipä sisällä Ålandsbankenin pörssikurssikaan ja kutitustuntumani on, että Wiklöfit (kioskin toimitusjohtaja on Andersin veljenpoika Peter Wiklöf) ovat jakaneet osinkoa keskimääräistä helsinkiläisyhtiötä enemmän.
Voitaneen todeta, että sedät ovat heiluneet Wiklöf Holdingin omistamassa hotelli Arkipelagissa menestyksekkäämmin kuin esimerkiksi sukupolven nuoremmat Ovaron hallituksessa Mannerheimintien vuokratiloissa. Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että hpj. Nils Lampi on ollut Anders Wiklöfin luottopakki vuodesta 1990, jolloin aloitti Wiklöf Holdingin toimitusjohtajana. Saavutuksia Ahvenanmaalta toki löytyy myös kolumnistiltanne: Olin vuonna 2017 Arkipelagissa pelatussa Paf Poker Challengessa rahoilla (13.).
Toinen neljännes: Pumtsi-Kaada-Pum-Pum
Citycon esittelee ja hehkuttaa aina ensimmäisenä parhaalta vaikuttavaa tunnuslukuaan, ja heikommat esitykset ovat löydettävissä korkeintaan liitetiedoissa. Näin toimimalla Ålandsbanken olisi voinut valita toiselta kvartaalilta esimerkiksi oman pääoman tuoton eli huikeat 17 prosenttia.
Muuttumattomissa näkymissäkään ei ole moittimista: Vuoden 2023 liiketuloksen odotetaan muodostuvan olennaisesti paremmaksi kuin vuonna 2022. Ja se vuosi 2022 oli myös varsin hyvä.
Jos Ålandsbanken tekisi samaa tulosta loppuvuodesta kuin kakkoskvartaalilla, tulisi tulokseksi per osake 1,15 + 2 x 0,74 =2,63 euroa. Tästä tulisi P/E:ksi perjantain päätöskurssilla 33,90 vähän alle 13, mikä ei pankkiosakkeelle tämän hetken markkinatilanteessa ole mikään supermatala. Toisaalta kun 2022 tulosta tuli 2,37 euroa, voitaneen karkeaa arvioitani EPSistä pitää mieluummin pohjana kuin kattona.
Osinkoa ÅAB jakoi keväällä 1,60 tavallista ja 0,45 ekstraa eli yhteensä 2,05 euroa. Kun edellisenä vuonna jaettiin 2,00, ennustankin ensi keväälle 2,10 euroa ja 6,2 prosentin osinkotuottoa. Enemmänkin olisi tilaa jakaa, Ålandsbanken ylittää kaikki vakavaraisuusvaatimukset hyvällä marginaalilla.
Kun Ahvenanmaan kalastusalukset eivät vain uppoa, eli luottotappioitakaan ei oikein tunnu tulevan, näyttää Ålandsbanken solidilta sijoituskohteelta, joskaan ei mitenkään kovasikajuttuhalvalta.
Liian vähäisestä ESG-jargonista pankkia ei missään nimessä voi syyttää:
”Ålandsbankenin päästölaskelma hiilidioksidiekvivalentiksi muutetuista päästöistä (CO2e) laaditaan Greenhouse Gas Protocol -standardin (GHG) mukaisesti, ja siihen sisältyvät scope-luokat 1, 2 ja 3. Scope 1 käsittää virka- ja yritysautojen polttoaineet. Scope 2 käsittää energiankäytön Ålandsbankenin omissa tiloissa. Scope 3 ylävirtaan käsittää epäsuorat toimittajakohtaiset tavaroiden ja palveluiden ostoista syntyvät päästöt.”
Kuinkahan moni sijoittaja muuten luki osarista ylläolevan ja vielä lisäksi ymmärsi lukemansa? Olisin yli kymmenestä todella yllättynyt.
Ainoa merkittävä huoleni pankin suhteen on sen 19,9 prosentin omistus ruotsalaisesta Borgo AB:sta. Ålandsbanken myi Ruotsin lainansa tälle 2022 tammikuussa ja sai osakkeita juuri sen verran eli 19,9%, että osuutta Borgon tuloksesta ei tarvitse raportoida. Viime vuonna Borgo teki tappiota 111,8 miljoonaa, joskin onneksi vain kruunua.
Osavuosikatsauksessa Borgon kuulumisista ei ole sanaakaan. Itse asiassa en löytänyt osarista enkä vuosikertomuksesta edes osakkeiden tasearvoa. Voi olla, että yhtiö tekee Ruotsin pankkibisneksessä solidia tulosta ylösajovaiheen jälkeen. Sitten on tietysti länsinaapurin kiinteistöluottomarkkinoilla toimiessa muitakin mahdollisuuksia.
Vastuullinen sijoittaja tai analyytikko olisi kysynyt asiaa Ålandbankenista jo kauan sitten. Mutta tänään sunnuntaina, kun tulin asiaa taas uudelleen pohtineeksi, en usko tavoittavani ketään asiasta tietävää. Lisäksi Ålandsbankenin IR-vastaava on toimitusjohtaja Peter Wiklöf, jolla saattaa olla muitakin hommia, kuin vastailla pienosakkaiden huoliin ja murheisiin.
Näillä tiedoilla jatkan Ålandsbankenin hodlailemista melko tyytyväisenä. Jos osake laskisi kolmeen kymppiin, lisännen lappua. Neljän kympin haminoissa luultavasti keventelen. Lisäksi saatan siinä välimaastossakin tehdä jotain pieniä liikkuja. Kaiken Anders Wiklöfin koskeman lisäksi kauppa se on mikä kannattaa.
P.S. Ålansbankenin markkina-arvo @33,90 on 515 miljoonaa euroa. Mihinkähän asti sen pitäisi nousta, että joku palkallinen anaali lämpenisi sitä seuraamaan? Selkeää lienee, että Wiklöfit eivät aio geelitukille analyyseistä tosiaankaan maksaa.
