Olen miettinyt aikaa. Ehkä syypää näihin ajatuksiin löytyy matkamittarini järkyttävän oloisista lukemista. Kai se on myönnettävä, että nuoremmaksi tässä ei enää olla tulossa, ja mikäli mielii päästä ilman ”hoiva”-yhtiön lisälaskua ylös vessanpöntöltä, kyykkyjä on tehtävä nyt.
Ikääntymisen sivuvaikutuksena maailma ympärillä tuntuu nopeutuneen. Joulu tuntuu olevan joka toinen viikko ja kuukauden laskujen maksamispäivä joka toinen päivä.
Väittävät, että tämä nopeutuminen johtuisi dopamiinitasojen laskemisesta. Nuoren, oppivan ja touhukkaan eliön keskushermosto kylpee mielihyvää ja suoraviivaista toimintaa ruokkivissa välittäjäaineissa. Tämä on se syy, miksi ihmiset tuppaavat koko ikänsä kuuntelemaan sitä musiikkia, mitä he kuuntelivat täysi-ikäisyyden saavuttaessaan. Älkää kertoko kenellekään, mutta olen joskus laittanut radion päälle, ja ihastellut, että onpas mukavan tarttuvaa suomipoppia. Kun radiojuontaja kertoi, että tämän Antti Tuiskun biisin jälkeen seuraavaksi uutiset, mieli teki tehdä stop-lossit.
Jos teillä on lapsia, niin se lasten häpeä teidän faija- ja mutsi-hommista ei johdu siitä, että he ovat nuoria ja itsenäistymässä, vaan siitä, että te olette ihan oikeasti vanhoja, ja hitautenne ja muinaismuistonne ovat heistä rasittavia.
Ei ole sattumaa, että kaupankäyntitiskeihin laitetaan peruskoulutuksen ja testien jälkeen priimat, mutta nuoret tyypit. Heillä prosessori leikkaa ja kovalevy ei ole vielä täynnä television Levyraatia ja baareja, joita ei enää ole. Vanhoilla ei ole kuin sitä kuuluisaa kokemuksen tuomaa viisautta – ylisyklisyyttä ja metsän näkemistä puilta. Päässä soivia hälytyskelloja, että viimeksi, kun kävi huonosti, joku asia oli sitä ennen pielessä, ja että nyt näyttäisi taas olevan sellainen hetki. Ei varovaisuus ole viisautta. Viisautta on se, että tietää, mitä kaikkea voi mahtua kymmenen vuoden aikahorisontin sisään, ja että niitä on vaikeaa ennustaa – mutta samanaikaisesti pyrkii pitämään oman toiminnan sellaisena, että se ei aja karille, vaikka sitä kaikenlaista tapahtuisikin.
***
Markkinoilla toimii monenlaista osapuolta. Finanssiteoriassa osapuolia segmentoidaan roolien mukaan: on yksityissijoittajia, työeläkesijoitusyhtiöitä, rahastoja, markkinatakaajia. Sijoittamisen aikahorisontti, ja osaamistaso, ovat muita tapoja jakaa sijoittajat melko tasalaatuisiin ryhmiin. Pörssituotteiden hinta, sen hinnan muutokset ja kaupankäynti, tapahtuvat osapuolien keskinäisen vuorovaikutuksen seurauksena.
Ovatko hintamuutokset sijoittajien sopeutumista uuteen informaatioon? Vai syntyvätkö hintamuutokset osapuolien pers- ja muiden tunteiden siivittäminä? Muuttavatko koneet tätä hinnanmuodostusta, ja millä tavalla? Onko tällä edes väliä?
Aihe ei kiinnostanut pitkään aikaan, koska oli työlästä tutkia muuten kuin olettamalla, että kaikki ovat rationaalisia, riskikorjatun tuoton maksimoivia ja epäsymmetristä tietoa ei ole.
Yleinen käsitys finanssin parissa on, että sijoituskelpoisten tuotteiden hinnat ovat liian volatiileja taustalla oleviin fundamentaaleihin nähtynä. Hintamuutoksia eivät selitä pelkästään tosimaailman tapahtumat ja yrityksen tulokset, vaan osapuolien toiminta.
Esimerkiksi melkein kaikki finanssimarkkinat ovat viikonloppuisin kiinni. Laskettaessa normaalin vuorokauden kurssisahaamisen pohjalta keskihajontalukuja, ja verrattaessa niitä perjantain sulusta maanantain avaukseen, eli kolmen päivän periodiin, huomataan, että volatiliteetti viikonloppusin ei tottelekaan ajan neliöjuurisääntöä. Viikonloppujen aikana kurssit heiluvat vähemmän kuin mitä voisi olettaa arkipäivien heilunnan perusteella.
Joo, voidaan toki esittää, että viikonloppuisin tulee vähemmän uutisia. Mutta vaikka kuinka yrittäisi normalisoida dataa huomioimaan uutisvirran vaihtelevuus, joudutaan myöntämään, että merkittävä osa kurssivaihtelusta on peräisin sijottajien reaktioista toisten sijoittajien toimenpiteisiin.
Joku vitsaili aikoinaan, että jos finanssimarkkinan heiluntaa halutaan minimoida, helpointa olisi siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon ja kuuden tunnin päivittäiseen työaikaan.
Jokaikinen päiväkauppaa tekevä tuijottelee tarjouskirjoja ja sitä, mitä yksittäiset välittäjät tekevät, tai minkälaisia toimeksiantoja, ja millä tasoilla, muilla osapuolilla oikein on. Tämäntyyppisiä yksityiskohtia ei mieti se, jonka aikahorisontti on pitempi.
Päätöksentekoon käytettävän ajan lyhyys ja koneet vastustajina tekevät lyhyestä kaupasta aivan omanlaisensa eläimen. Hinnan fraktaali, eli lähes loputtomiin zoomattavissa oleva random walk, on toki sama kaikissa aikahorisonteissa, mutta työkalut, ja toiminnan luonne, ovat aivan erilaiset.
Tunne itsesi ja muutoksesi. Kun ikäännyt, pyri siirtämään toimintasi painopistettä siten, että saat nykyisestä minästäsi parhaat tehot irti. Ellet ole oikeasti alle 25-vuotias, älä käytä napapaitaa ja meuhkaa teineille mielestäsi hyvästä musiikista. Mutta jos olet yli 40-vuotias, muistele vuosituhannen vaihteen romahdusta, ja millaiset tunnelmat sitä ennen oli. Ja millaiset tunnelmat olivat 2001 syyskuussa, kun Amazonin osaketta sai pörssistä kuudella dollarilla, kun hinta oli laskenut vain puolessatoista vuodessa yli sadasta dollarista. Tällä hetkellä Amazonin osake maksaa lähes 1900 dollaria.
Todennäköisesti teet parempaa tiliä etkä häpäise kotitaloutesi teinejä, jos keskityt kevyeen markkinan ajoittamiseen ja huolelliseen osakepoimintaan, ja pyrit minimoimaan transaktioiden määrän. Jos olet vielä napapaitaiässä, asia voi olla toisinpäin.
Hyväksy itsesi. Älä yritä olla jotain muuta kuin mitä olet. Ja pidä korvat ja silmät auki jatkossakin. Mieti edellistä kymmentä vuotta, ja mitä kaikkea olet nähnyt ja oppinut. Tee se uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pääset pitkälle.
***
Markkina on vahvan oloinen, ihan kuten puhetta on aiemmin ollutkin. USA:ssa S&P 500-indeksi on hyvin lähellä kaikkien aikojen ennätystään, viime vuoden lokakuun huippua.
Öljyn hintakin on jatkanut pääsiäispyhinä nousuaan, mikä osaltaan tukee myös osakekurssien nousua.
Pankkiosakkeissa on ollut hyvä meininki, kuten arvelin. Lähes kymmenen prosenttia kurssinousua, kolmisen kertaa enemmän, kuin mitä yleisindeksi on samana aikana tuottanut. Kun vinkkasin tästä, sanoin, että tuottotavoitteena olisi 10-15 prosenttia. Silmääni nousupotentiaalia voisi olla enemmänkin, mutta jos mieltään saa muuttaa vain kaksi kertaa kuussa kolumnin muodossa, suosittelisin pitäytymään alkuperäisessä tuottotavoitteessa, ja valmistautumaan myymään.
Syyskuun alussa suosittelemani USA:n valtion velkakirjat ovat vinkkaushetkestä nousseet kolmisen prosenttia, ja korkotuotoista syntyvien osinkojen jälkeen yhteistuotto on syyskuun alusta lähtien yli neljä prosenttia. Koska tuo on US-dollareissa, euromääräinen sijoittaja olisi kyseisenä ajanjaksona saanut lisäksi kolmisen prosenttia tuottoa dollarin vahvistumisen seurauksena. Se tekee yhteensä seitsemän prosenttia tuottoa kahdeksassa kuukaudessa.
Velkakirjoista lisätuoton saaminen alkaa vaikeutua. Tietenkin velkakirjojen markkinakorkotaso voi vielä laskea (eli velkakirjojen hinta nousta) – 10-vuotisen paperin korko oli hetkellisesti alle 1,5% vuosina 2012 ja 2016, mutta näistä ensimmäinen oli finanssikriisin jälkeinen pohja, ja toinen oli globaalin taantuman pelko. On mahdollisuuksien rajoissa, että etenkin näistä tämä jälkimmäinen skenaario toistuisi, mutta en pidä sitä kovin todennäköisenä.
Ajatukseni siis on, että seuraavassa korkojen laskulegissä velkakirjoista olisi syytä hankkiutua eroon, mutta se ei ole seuraavan kahden viikon murhe. Seuraavan kahden viikon murhe on, jatkuuko jouluaatosta käynnistynyt osakemarkkinoiden yksitotinen nousu ilman isompia korjausliikkeitä. Sitä murhetta vartenhan ne velkakirjat on nimenomaisesti salkkuun otettu, eli antaa niiden olla toistaiseksi.
Aiemmin vinkkaamani Tesla meni pieleen perinteisellä tavalla. Ajattelin, että tämä tuore visiitti 250 dollarin tuntumaan olisi päättynyt yhtä nopeasti kuin kahdella edellisellä kerralla viime vuoden puolella. Suurta kiirettä sijoittajilla ei ole ollut ostaa osake ”tukitasolta” jälleen kerran ylös.
Yksittäisiä sijoituksia pohdittaessa kannattaa pelkän hintatason ohella katsoa siis myös aikaa. Jos tiettyä kurssitasoa on siedetty aiemmin vain hetki ennen reipasta kurssimuutosta, mutta seuraavalla kerralla tasoa siedetäänkin paremmin ja pitempään...
Kommentoi kirjoitusta ja lue Juhanin aiemmat tekstit blogiketjusta: Ajankohtaisia kirjoituksia taloudesta
