Adoptio on parasta kehitysapua

Aki Pyysing - vanhat |
Jaa Twiittaa

Kaksikymmentä vuotta sitten pokeripöydässä puhuttiin enimmäkseen pörssikursseista, viinasta ja naisista. Nykyisin pääkeskusteluaiheet ovat pokeriteoria ja pakolaiset. En ole mitenkään hirvittävän ilahtunut kehityksestä. En yleensä osallistu pelipöydässä pakolaiskeskusteluun, jotta pelit etenisivät edes jotenkin. Nyt ovat mukin reunat tulleet minullakin vastaan ja osallistun vähän. Lisäksi muutenkin kehun demareita yleensä ja Jutta Urpilaista erikseen aina kun voin.

Luin viime viikolla, että entinen demarien puheenjohtaja ja nykyinen rivikansanedustaja adoptoi pojan Kolumbiasta. Vaatii tavallista paatuneempaa rasistia näkemään tässä jotain pahaa. Kolumbiassa vapautuu orpokodissa yksi paikka ja Suomeen tulee pohjalaiseen kulttuuriin kasvatettava yksi tulevaisuuden veronmaksaja lisää. Adoptio on varmasti tehokkaampaa kehitysapua, kuin mitä keskimäärin annetaan.

Jutta muuten aikoo pitää eduskuntatyöstä vapaata loppuvuoden. Jos hän saisi Antti Rinteen adoptoimaan niin paljon lapsia, että Rinne luopuisi politiikasta kokonaan, olisi tämä melkoinen lottovoitto Suomelle. Mutta Mauno Koivisto opetti meille, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike, ja ollaan iloisia ihan pienistäkin asioista.

Olen tullut viime aikoina vähän toiveikkaammaksi sen suhteen, että Suomesta tulisi jonain päivänä suvaitsevainen yhteiskunta. Yhtä sukupolvea minua nuoremmat Helsingissä kasvaneet vaikuttavat nimittäin hyvin suvaitsevalta väeltä. Tässä on varmasti ollut apuna, että heillä on ollut viimeistään tarhasta lähtien tilaisuus tutustua kaikenväriseen porukkaan. Nyt tämä kehitys ottaa Jutan ansiosta positiivisen askeleen myös Pohjanmaalla, ja hyvä niin.

Minun sukupolveni taas on pitkälti menetetty. Me olemme asenteemme ja jääkiekkojoukkueemme valinneet jo liian kauan sitten, ja niitähän ei voi koskaan vaihtaa. Maahanmuuttokeskustelussa on edetty siihen vaiheeseen, että monet vanhastaan rasisteiksi tietämäni ovat tulleet suurelta osin kaapista ulos. He ovat huomanneet, että heillä on Suomessa paljon saman mielisiä kavereita.

”Jos naapurustooni muuttaa pakolaisia (keitä tahansa) muutan pois (minne tahansa missä niitä ei ole)”, on viime aikoina usein kuulemani lausunto, jolla on saatu paljon nyökkäilyä aikaiseksi. Toki jos paikalla on vastapuolen kiihkouskovainen, on hyvät mahdollisuudet saada aikaan mellakka, jossa ymmärrys puolin ja toisin vähenee entisestään rivakasti.

Minä tosin toivon, että Suomeen tulee mahdollisimman vähän humanitääristä maahanmuuttoa. Tämä ei johdu siitä, että pelkäisin niiden raiskaavan tyttäreni ja elävän minun verorahoillani. Sen sijaan olen hyvin huolestuneena seurannut poliittista kehitystä mm. Unkarissa ja Puolassa ja pelkään vastaavaa tapahtuvan vielä täälläkin. Julkisen sektorin rakenteellinen vajehan on paljon miellyttävämpää selittää johtuvan pakolaisongelmasta kuin vaikkapa älyvapaista tulonsiirroista. Vastaavasti työttömyys johtuu luonnollisesti ulkomaalaisista eikä työehtosopimuksien yleissitovuudesta ja kannustamattomasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Tällaiselle paskapuheelle on paljon poliittista tilausta.

Keith Silverang muuten kelpaisi maahanmuuttajaksi luultavasti jopa slaavilaisen filologian tohtoreille. Hän toimii seitsemättä vuotta Technopoliksen (menestyksekkäänä) toimitusjohtajana ja puhuu sujuvaa suomea. Keith ei maksa veroja veronmaksajien rahoista maksetusta palkasta, vaan avoimelta sektorilta. Toimitusjohtamansa yrityskin maksaa lähes kaikki veronsa Suomeen. Tällaisilla rahoilla maksetaan sitten esimerkiksi palkkaa sellaisille, jotka päätöikseen blogaavat pakolaisvastaisesti Brysselistä käsin.

Keithin mielestä Suomessa ei ole systemaattista rasismia (TE 15.8.2015). Suomalaista keskustelua maahanmuutosta hän pitää kuitenkin hieman hölmönä. Olemme melko samoilla linjoilla. Tosin minun mielestäni täällä on paljon vähintäänkin systemaattisia rasisteja ja lisäksi maahanmuuttokeskustelu on pääsääntöisesti täysin vähä-älyistä.

On selkeää, että tarvitsisimme työperäistä maahanmuuttoa, että edes osa työeläkesitoumuksistamme saataisiin maksettua. Yhtä selvää on, että viime vuoden pakolaiset eivät helpolla Suomessa työllisty.

Minä en tiedä, miten pakolaiskysymys tai julkisen sektorin vajeongelma olisivat poliittisesti mahdollisia järkevästi ratkaista. Mutta sen tiedän, että ei niitä ratkaisuja ole niilläkään, jotka yksinkertaisesti sulkisivat rajat tai kaivaisivat rahat harmaasta taloudesta tai veroparatiiseista. Rajojen sulkemisesta seuraavaan elintason laskuun tuskin ollaan valmiita. Ja rahaa on huono kaivaa sieltä, missä sitä ei tarpeeksi ole.

Mutta sen tiedän, että ulkomaiset adoptiot Suomeen ovat hyvä asia.

P.S. Kävin tänään Technopoliksen yhtiökokouksessa ja viime viikolla harrastin synkkää jääkiekkomatkailua itärajan tuntumaan. Valitettavasti JYP-SaiPa sarjassa parempi joukkue voitti. Technopoliksella sen sijaan menee olosuhteisiin nähden käsittämättömän hyvin. Sekä yhtiökokouksissa käyminen että matkailu myös Kehä III:n ulkopuolella voivat avartaa kummasti, suosittelen. Kannustan siis tutustumaan myös muihinkin kuin oman kuplan sisäpuolella majaileviin ihmisiin. Voi esimerkiksi saada kolumni-ideoita.

Sisältöpoiminta:

Helsingin pörssin tuloskalenteri

Kaupallinen yhteistyö

Kryptomarkkina nosteessa korkojen laskiessa

Pessi Peura
20.9.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Leikkaako Fed ohjauskorkoa 25 vai 50 korkopisteellä?

Johannes Ankelo
17.9.2024
east Lue lisää
Kolumnit

Turha hötkyillä jenkkivaaleissa

Aki Pyysing
15.9.2024
east Lue lisää