Viimeinen lause olisi voinut olla myös kuvatekstina, nyt piti lukea koko teksti läpi ja ihmetellä millä tavalla kuvan nainen on erityisen syntinen :)
Helsingin pörssistä tällä teorialla ei taida voida hakea ylituottoa paljon muualta kuin Saga fursista? Taidan jättää minkit, ketut yms edelleen rauhaan ja jäädä odottamaan josko Altia joskus yksityistettäisiin.
Viimeinen lause olisi voinut olla myös kuvatekstina, nyt piti lukea koko teksti läpi ja ihmetellä millä tavalla kuvan nainen on erityisen syntinen :)
Eiks punatukkaiset muka ole?
Lehtopöllö kirjoitti:
Helsingin pörssistä tällä teorialla ei taida voida hakea ylituottoa paljon muualta kuin Saga fursista? Taidan jättää minkit, ketut yms edelleen rauhaan ja jäädä odottamaan josko Altia joskus yksityistettäisiin.
Mites Olvi? Voi onko vain viinatehtaat syntisiä, oluen panijat ei?
Elettiin vuotta 2005 ja olin pahoittanut mieleni siitä, että uutisissa kerrotaan vain ikävistä tapahtumista. Maailman tapahtumiin on kovin vaikea vaikuttaa, joten aloin pohtimaan, voisiko ikävät uutiset kääntää hyväksi. Mitä hyvää voi olla siinä, että Lähi-idässä räjähtää pommi? Sain idean ostaa Yhdysvaltaisia aseteollisuuden osakkeita ja tuulettaa joka kerta kun pamahtaa. Seuraavana päivänä kuulin kunniani hippiystävältäni siihen malliin, että päätin tuottolaskuissa huomioida myös sosiaalisen kustannuksen ja jättää ostamatta.
Oli mulla jotain asiaakin. Haluan tarkennusta Akin päätelmille. Aloitetaan tästä:
”Tämä tarkoittaa sitä, että syntiosakkeille on vähemmän kysyntää kuin synnittömille ja täten hinnat pysyvät alhaisempina. Alhaiset hinnat taas tarkoittavat osakkeelle parempaa tuotto-odotusta. Väistelemällä syntiosakkeita eettiset sijoittajat saavatkin aikaan lähinnä sen, että tarjoavat muille sijoittajille parempia tuottomahdollisuuksia.”
-Oletamme markkinat siis tehokkaiksi ja siihen on myös näyttöä. Ok!
”Oikeasti huolta syntiyhtiöiden touhuista kantava sijoittaja kaappaisi syntiyhtiöitä ja muuttaisi sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan. ”
-Eikö tästä seuraisi syntisten toimintojen alitarjonta? Tehokkailla markkinoilla tilalle tulisi uusia syntisiä. Niinpä syntien väheneminen olisi vain sen viiveen mittainen, että markkinat löytävät uudelleen saman tasapainon. Näin ollen tämä ei välttämättä ole paras strategia aidolle homo altruistuckselle, jonka olemassaolosta toki ei ole näyttöä. Maailma parantuisi ainoastaan syntien kysynnän laskulla.
Kieltämättä tuo kuva ja otsikko on yhdistelmä, jolla saisi Iltalehdessä hyvän määrän klikkauksia. Voisiko jopa lisätä synnin kysyntää?
”Oikeasti huolta syntiyhtiöiden touhuista kantava sijoittaja kaappaisi syntiyhtiöitä ja muuttaisi sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan. ”
-Eikö tästä seuraisi syntisten toimintojen alitarjonta? Tehokkailla markkinoilla tilalle tulisi uusia syntisiä.
'
Syntimarkkina, kuten muutkaan markkinat eivät ole tehokkaita. Syntimarkkinoille tulokynnys on erityisen korkea, tai näin ainakin tutkijat väittävät. En tarkoittanut syntitehtaiden sulkemista, josta seuraisi alitarjonta. Ohjauksella tarkoitin esimerkiksi sitä, että vapaaehtoisesti suunnataan viinan markkinointi vain täysi-ikäisille eikä osteta lääkäreiltä lausuntoja keuhkosyövän vaarattomuudesta. Erityisesti ei lobata kaikille oikeutta kantaa kalashnikovia.
Oletamme markkinat siis epätehokkaiksi. Eikö silloin voida aatella, että kieltäytymällä sijoittamasta syntiosakkeisiin tekee maailmasta paremman paikan, koska uudet pääomat eivät allokoidu tilalle tehokkaasti? Se tosiasia, että niistä on saanut parempaa tuottoa, on näyttöä juuri tämän puolesta.
"Vastuullisena toimijana" toimiminen syntimarkkinoilla(kaan) ei ole niin yksioikoista, että yrityksen hallitus asettaa tavoitteen johonkin kohtaan vastakohtien janalla "tuotto" - "vastuullisuus". On mahdollista, että vastuullisuus voitaisiin ottaa mukaan yrityksen toimintaan ilman että siitä olisi kilpailuhaittaa, jos vain yritystä ohjaamassa olisi joku joka pitäisi sitä yhtenä prioriteettina. Samoin on mahdollista, että olisi paljon vastuullisia toimintamalleja, jotka olisivat yritykselle niin halpoja, etteivät ne vielä sallisi "tehokkaamman" kilpailijan vallata markkinaa, tai jopa että ne olisivat myös taloudellisesti hyvä strategia, jota nykyinen johto ei olisi keksinyt.
En tarkoittanut minäkään. Yleensä ekonomien ajatusleikeissä oletetaan yrityksen maksimoivan tuoton, joten mikä tahansa poikkeama tästä luo alitarjontaa. Käytetään valitsemaasi esimerkkiä alaikäisten juomisesta. Jos joku firma alkaa sitä kilpailluilla markkinoilla valvomaan erityisen tehokkaasti ja muut ei, muut saavat kilpailuedun.
Haluan keventää keskustelua muistolla siitä, kun teimme parin kaverin kanssa kiljua 15-vuotiaina. Kaveri jäi kiinni ja sai 1100 markkaa sakkoa. Tästä sakosta 900 markkaa oli korvauksia Alkolle menetetyistä tuloista. Olisin ilomielin todistanut kaverini puolesta, että yhdellekään täysi-ikäiselle ei myyty. Todistusaineistoksi olisi varmasti toiminut myös tekemämme kilju. Sitä maistamalla olisi helposti vakuuttunut, että yksikään, jolla olisi ollut pääsy Alkon valikoimaan, ei tuotettamme ostanut.
JR, tietenkin on mahdollista, ettei tuotto ja vastuullisuus ovat samaa ratkaisua. Silloin niin tulee tehdä, voidaan ennustaa että niin tapahtuu ja kaikki on hyvin. Tarvetta keskustelulle on silloin, kun on ristiriita.
Aki puhuu sinänsä jälleen kerran hienossa kolumnissaaan siitä ristiriidasta, miltä teko välittömästi näyttää ja millaiset seuraukset sillä on. Reilun kaupan banaanien ja Degrowth-liikkeen kannattaminen näyttäytyvät epäitsekkäiltä teoilta, mutta saattavat seuraukset huomioiden tehdä maailmasta epäreilumman paikan. Siksi on kiinnostavaa pohtia, millaiset teot ovat seuraamuksiltaan hyviä. Tuleeko maailmasta parempi, jos ei sijoita syntiosakkeisiin?
”Oikeasti huolta syntiyhtiöiden touhuista kantava sijoittaja kaappaisi syntiyhtiöitä ja muuttaisi sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan. ”
Nyt on kyllä taas iltasanomat tasoista kirjoittelua. Ns. puhdas nollatutkimus kyseessä akin jutun perusteella. Lähetään tutkimaan jotain, tulos luultavasti jo päätetty ennen kun alotettu research. Ihan klassinen esimerkki treidauksesta, tässä on tämmöne hyvä strategia, pitäs saada näyttää hyvältä. Noh, pyöritetään hetki kyseisen strategian parametrejä menneeseen price actioniin backtestissä, että saadaan nätti tulos ulos. Mikä on tämänkaltaisten nollatutkimusten, joita epäilemättä yli 95% kaikista sijoitustrategia tutkimuksista on, ennustettavuus tai informaatio-arvo sijoittajalle? Zeeero.
Oletamme markkinat siis epätehokkaiksi. Eikö silloin voida aatella, että kieltäytymällä sijoittamasta syntiosakkeisiin tekee maailmasta paremman paikan, koska uudet pääomat eivät allokoidu tilalle tehokkaasti?
Pitää valitettavasti paikkansa, joskin merkitys on hyvin vähäinen. Tämän kirjallisesti myöntäminen on sinänsä ikävää, koska ituhipit eivät ikinä ymmärrä, että joku ne syntiyhtiön osakkeet joka tapauksessa omistaa. Onko omistaja Bill Gates vai Donald Trump on paljon väliä. Kun Gatesille ei kelpaa, Trumpille kyllä kelpaa, varsinkin kun halvalla saa. Se, että Billin etiikka estää ottamasta antaa Trumpille tilaa tehdä tiliä ja laittaa Trumpin syntiyhtiön ruoriin.
Syntiosakkeita on monenlaisia, omista osakkeistani lueskelen lähes päivittäin milloin minkäkinlaisen puunhalailu blogi postin koskien Exxonia, kuinka öljy-yhtiöt ovat kauheita ja kuinka ne vaan riistää maapalloa, kuinka he ovat täysin vastuussa ilmaston muutoksesta jne.
Roskaa, viime kädessä ihmiset ja ennenkaikkea kuluttajat siitä ovat vastuussa. Toinen yhtiö jota omistan joka on myös kuulemma eettisesti kyseenalainen on General Motors, on se kauhea yhtiö kun se tekee autoja, uraauurtavaa tutkimustyötä sähköautojen saralla, itseasiassa kyseinen yhtiö taitaa olla ensimmäinen isoista auto valmistajista joka on tuomassa "halvan" sähköauton.
Kolmas mikä tulis mieleen on Scorpio Tankers, kauhee yhtiö ku kuskaa öljypohjasia tuotteita pitkin poikin maailmaa, sehän edistää ilmastonmuutosta, tosin harvoin muistetaan sellasta asiaa mainita, että kyseisellä yhtiöllä on alansa ehdottomasti nuorin ja myös melkolailla "puhtain" laivasto. Hyvin usein myös kyseiset viherhihhulit tykkää mm. vihanneksista, kasviksista, puista jne. sitten kun kysyy, että mites, menisitkö ite pellolle käsipelillä kylvämään noita vihanneksia, kasviksia ja puita niin vastaukseksi kuulee, että siihenhän tarkotukseen on koneet... No on on mutta millä ne koneet liikkuu ja mistä niitä valmistavat laitokset saavat energiansa niin alkaa se klassinen väittely "OIS VOITU TEHÄ PUHTAAMMIN ALUSTA ASTI!" olis varmasti tosin ei lähellekkään niin kustannustehokkaasti kuin fossiilisilla energialähteillä
Niijoo, tää oli joku pokerijakaja eikä aki sattumalta törmänny graduun. Olisi kyllä reilua mainita siinä tapauksessa, että tunnet henkilön ja jakaa korttia pöydässä sinulle.Selittänee myös mainostyylisen kirjoituksen, jopa akin mittapuulla epätavallisen semmoisen
Itse en pidä hirveästi ajatuksesta että pelaajat hengaa diilereiden kanssa vapaa-ajalla laisinkaan, mutta mikä minä olen tuomitsemaan. Pelaan Mikonkadulla harvemmin.
Tossa on toi MUTF: VICEX , käkättimeen tulee sepeltä.
"Onko omistaja Bill Gates vai Donald Trump on paljon väliä. Kun Gatesille ei kelpaa, Trumpille kyllä kelpaa, varsinkin kun halvalla saa. Se, että Billin etiikka estää ottamasta antaa Trumpille tilaa tehdä tiliä ja laittaa Trumpin syntiyhtiön ruoriin"
Tarkoitatko siis, että omistajuudet, joissa on suurin moraalinen liikkumavara, päätyvät epämoraalisten käsiin, koska hyvämoraaliset eivät halua koskea niihin? Mielenkiintoinen ajatus.
P.S. Suomessa on pienet pokeripiirit. Lisäksi jakajat ja pelaajat viettävät työnsä puolesta paljon aikaa keskenään ja ovat usein muutenkin vähän samanhenkistä porukkaa. On väistämätöntä, että ennen pitkää he myös tutustuvat toisiinsa. Minäkin olin muuten tietoinen Karitan gradun aiheesta, vaikken ole sanonut koskaan hänelle edes päivää. Nämä asiat eivät ole kuitenkaan olennaisia itse substanssin kannalta.
On absurdia kuvitella, että ystävystymällä jakajien kanssa saisi parempia kortteja. Sen sijaan parempaa palvelua saattaa hyvinkin saada. Palveluammatissa olevat ihmiset tekevät vuorovaikutustyötä ja heiltä saa parempaa palvelua ihan vaan olemalla heille ystävällinen.
Tarkoitatko siis, että omistajuudet, joissa on suurin moraalinen liikkumavara, päätyvät epämoraalisten käsiin, koska hyvämoraaliset eivät halua koskea niihin?
Täsmälleen. Ja lisäksi sitä, että nämä hyvämoraaliset ovat hölmöjä, kun eivät koske eivätkä hyväntekijöitä. Nyt mie ymmärrän, miksi tuskastuin yhden puoli-ituhipin kanssa samasta aiheesta. Mie sain tuoreehkon KTM:n ymmärtämään pointtini kirjallisella esityksellä ja monella toistolla. Puolituohtuneena ja suullisesti esitykseni oli varmasti paljon surkeampi.
Kyseessä oli siis mielestäni molemmissa tapauksissa huono lähetys eikä matala antenni. Pitää skarpata. Merkitystä ei ole pelkästään sillä mitä sanoo, vaan miten sanoo.
En usko että jokin satunnainen osakeryhmä jotka on valittu yhden kriteerin perusteella (”syntiset”) pärjäisi ryhmänä jotenkin markkinoita paremmin, koska jollakin pienellä ryhmällä on ”eettisiä” motiiveja sijoittamisessa. Tulos on mitä todennäköisimmin täysin sattumaa että on tullut markkinaindeksiä suurempia tuottoja (olihan gradussa robustness testejä?).
Olisi mukava kuulla, miten olisi testattu sitä selitystä joka johtaisi tähän. Kolumnissa ei ole sanaakaan tästä (tuskin gradussakaan?)
En usko että jokin satunnainen osakeryhmä jotka on valittu yhden kriteerin perusteella (”syntiset”) pärjäisi ryhmänä jotenkin markkinoita paremmin, koska jollakin pienellä ryhmällä on ”eettisiä” motiiveja sijoittamisessa. Tulos on mitä todennäköisimmin täysin sattumaa että on tullut markkinaindeksiä suurempia tuottoja (olihan gradussa robustness testejä?).
Olisi mukava kuulla, miten olisi testattu sitä selitystä joka johtaisi tähän. Kolumnissa ei ole sanaakaan tästä (tuskin gradussakaan?)
Liitämme gradun, kunhan se tosiaan tulee Aallon uunista ulos. Odotellessa en jaksa alkaa vääntämään "ihan paskaa, en lukenut" -osaston kanssa.
Ei tarvitse vääntää. Tietenkin arvostaisin jos olisi keskustelukykyä.
En epäile että gradu olisi hyvä graduksi, mutta niistä en vetäisi johtopäätöksiä elävän elämän maailmaan. Ehkä yhden kolumnin voi kirjoittaa jos sivuaa kolumnistin omia mieltymyksiä.
koska jollakin pienellä ryhmällä on ”eettisiä” motiiveja sijoittamisessa.
"Eettiset" sijoittajat ei ole mitenkään pieni ryhmä. Norjan öljyrahastosta jenkkirahastojen kautta Ilmariseen löytyy tosi isoja sijoittajia, jotka eivät syntiin koske.
Ei tarvitse vääntää. Tietenkin arvostaisin jos olisi keskustelukykyä.
En epäile että gradu olisi hyvä graduksi, mutta niistä en vetäisi johtopäätöksiä elävän elämän maailmaan. Ehkä yhden kolumnin voi kirjoittaa jos sivuaa kolumnistin omia mieltymyksiä.
Keskustelen gradusta sitten kun muutkin ovat lukeneet sen. Syntiosakkeiden hyvään performanssiin on muitakin syitä kuin eettiset sijoittajat. Markkinoille tulon kynnykset tekevät bisneksestä kannattavampaa saattaa olla yksi merkittävimmistä. En lähde arvailemaan mikä painaa eniten, mutta pysyn toistaiseksi väitteessäni, että "eettiset" sijoittajat tarjoavat parempaa tuottoa muille, kun eivät syntiin koske. Merkitys voi toki olla paljonkin pienempi kuin kuvittelen.