En ole kyllä perehtynyt kiinteistöverotuksessa käytettävien käypien arvojen muodostumiseen, mutta oma näppituntuma kahden kiinteistön perusteella on, että niillä ei ole mitään tekemistä todellisten käypien arvojen kanssa (sen enempää absoluuttisten kuin suhteellistenkaan arvojen osalta). Voin toki aivan hyvin olla väärässäkin.
Verottajaltakin voi kysyä näkemystä voiko kiinteistöverotuksessa käytettävistä arvoista jotenkin johtaa poistolaskelman pohjana olevia arvoja.
Eikös silloin myös rakennusten poistot menisi verotusarvon mukaan?
Lukematta ketjua huomautan tähän, että poistot tehdään old school laskentaekonomin silmin aina hankintahinnasta (tai hankintahinnasta + arvonkorotuksista). Eli poistoihin verotusarvo ei käsittääkseni voi vaikuttaa mitenkään.
Ei aivan ketjun otsikon mukainen kysymys, mutta läheltä hipoo.
Kuinka poistot jos kiinteistö hankittu 15 vuotta sitten, ja ollut asuntona koko sen ajan yhtäjaksoisesti. Hankintahinta vaikka 200 ke ja nykymarkkinahinta 50 ke. Vuokrataso alueella niin matala, että kulujen ja poistojen jälkeen tappiota, laskennallista osin kun poistot.
Vähennetäänkö muista po tuloista? Voisi olla houkutteleva pahoilla muuttotappioalueilla. Ja mikä voisi olla käypä vuokra, kun kysyntä lähes nollassa.
Laitetaanko vähennykset kuukausikohtaisesti vai vuosikohtaisesti eli ts pitääkö vähennykset kohdistaa siihen kuukauteen missä ne ovat syntyneetkin?
Veroilmoitus tehdään kalenterivuosittain, ei siinä ole edes mahdollista tehdä kuukausikohtaista erittelyä.
Kirjanpito on sitten oma lukunsa, ja siinä varmaan oleellisinta on millä tasolla haluat itse mökkivuokrausbusinestasi seurata.
Kesken vuotta tehdyt muutokset poistolaskelmassa olevaan omaisuuteen lasketaan poistoihin vain siltä osalta vuotta kun omaisuus on ollut taseessa. Ts. jos vaikka uusit laiturin kymppitonnilla heinäkuussa, poistat siitä ko. vuonna vain puolet koko vuoden poistosta. Tässä riittää kuukauden tarkkuus hyvin, ja on varmaan enemmän makuasia lasketaanko keskeneräiset kuukaudet mukaan vai ei.
Ja kaikki edellä (ja aiemmin) sanomani koskee siis sitä, että yksityishenkilönä vuokraat mökkiäsi ja ilmoitat sen henkilökohtaisessa veroilmoituksessasi. Sitten jos kyseessä on yritys, mennään tietysti vähän eri säännöillä.
Jos mökin vuokraus on aloitettu kesken vuotta esim 1.4.2022 -> 31.12.2022
Laitetaanko mökin vähennykset vuoden alusta, esim sähkölaskut 1.1.2022 - 31.12.2022 ajalta jolloin vuoden sähkölaskut kerrotaan 0.75 vai alkaako vähennysoikeus vasta 1.4.2022 jälkeisiin laskuihin, omakäyttö tietenkin otetaan huomioon.
Talvikuukausinahan sähkölaskut ovat monesti ainakin 3-4 kertaisia kesään verrattuna jos pitää peruslämpöä päällä ympäri vuoden.
Jos mökin vuokraus on aloitettu kesken vuotta esim 1.4.2022 -> 31.12.2022
Laitetaanko mökin vähennykset vuoden alusta, esim sähkölaskut 1.1.2022 - 31.12.2022 ajalta jolloin vuoden sähkölaskut kerrotaan 0.75 vai alkaako vähennysoikeus vasta 1.4.2022 jälkeisiin laskuihin, omakäyttö tietenkin otetaan huomioon.
Talvikuukausinahan sähkölaskut ovat monesti ainakin 3-4 kertaisia kesään verrattuna jos pitää peruslämpöä päällä ympäri vuoden.
Tähän ei käsittääkseni ole selkeää sääntöä. Jos vähennät vasta 1.4. jälkeistä aikaa koskevia laskuja, se on ainakin hyväksyttävä käytäntö. Melkoisella varmuudella myös jos saat jostain asiasta koko vuotta koskevan laskun voit kertoa sen 0,75:llä. Sen sijaan koko vuoden kuukausittaisten laskujen laskeminen yhteen ja kertominen 0,75:llä ei kuulosta välttämättä hyväksyttävältä. Toki jos saat esim. kahden kuukauden sähkölaskun koskien maalis-huhtikuuta sen voi varmasti kertoa 0,5:llä selvittämättä kummankin kuukauden todellista kulutusta.
Päivitetääs välillä omastakin mökiivuokrauksesta. Vuokralaiset antavat usein pyydettäessä palautetta, ja joskus pyytämättäkin. Tyypillistä kuitenkin on, että vaikka jostain syystä muuten oltaisiinkin yhteydessä jo vuokrausaikana, niin silloin ei koskaan valiteta mistään, vaan kaikki valitukset kerrotaan jälkikäteen, kun niille ei voi enää tehdä mitään.
Elokuussa oli pari aika erilaista vuokralaista peräkkäin. Ensimmäinen näistä oli tähän mennessä ainoa joka kysyttäessä ilmoitti ettei suosittelisi mökkiä muille. Oli kaikenlaista ongelmaa:
- kulku parvelle oli ikäihmisille mahdoton - näin voi hyvinkin olla, parvelle menevät portaat ovat jyrkähköt ja lopussa on vielä korkea kynnys, tosin kulku näkyy varsin hyvin mökistä julkaistuista kuvista
- yhden makuuhuoneen patja oli aivan liian kova - tämäkin voi hyvin pitää paikkansa, patjamieltymykset ovat melko henkilökohtaisia. Ehkä esim. sieltä vaikeakulkuiselta parvelta olisi kuitenkin saanut raahattua toisen patjan tilalle.
- soutuvene oli likainen, eikä sillä voinut siksi soutaa, ja muutenkin olisi pitänyt kuulemma erikseen vuokrata sähköperämoottori - kyllä, vene on hyvinkin voinut olla likainen. Se ei tosin ole estänyt muita käyttäjiä soutamasta sillä. En myöskään ymmärrä miksi soutamiseen pitäisi vuokrata perämoottori, jollainen kyllä periaatteessa on lisähintaan saatavissa, kun airotkin ovat puuvajassa ihan ilmaiseksi käytettävissä.
- ulkona ei ollut virikkeitä, kun mökin ympäristöön ei ole tehty kävelypolkuja - ei ole polkuja ei, koska ympäröivä maasto on enimmäkseen soista. Lisäksi vain omalle maalle voi erikseen tehdä polkuja, joten hirveän monipuolista polkuverkostoa ei alle neljän hehtaarin tontille pystyisi rakentamaan vaikka maaperä antaisi myöten. Tietä pitkin pystyy kävelemään ja n. 300 metrin päässä vastaan tulee muiden mailla kulkevia polkuja. Lisäksi melko lyhyen ajomatkan päässä on varsin kattava ulkoilureittiverkosto. Mökillä on likaisen soutuveneen lisäksi polkupyörä, 2 suppilautaa meloineen, mölkky, petankki, kroketti, frisbeegolfkori ja 6 frisbeetä, laituri uimaportaineen, ulkotulipaikka sekä tikkataulu. Ja tietysti grilli, ruokapöytä tuoleineen, aurinkovarjo ja muutamia lepotuoleja.
Mistään näistä puutteista ei luonnollisestikaan mainittu mitään kun oltiin muusta syystä yhteydessä, nämä nyt tosin ovat kaikki sellaisia ettei niille hirveästi olisi pystynyt ad hoc tekemäänkään (paitsi tietysti airot, jos kyse oli siitä etteivät vaan olleet löytäneet niitä)
Toinen elokuun vieras oli monivuotinen vakiasiakas, joka oli jo aiemmin varannut ensi kesäksi ja varasi nyt poislähtiessään myös kesäksi 2024. Hänen mielestään kaikki oli jälleen aivan fantastista ja tällä kertaa säätkin suosivat. Mainitsi erikseen viime käynnin jälkeen uusitut uunin ja liesitason ja kertoi käyneensä kävelemässä edellä mainitulla ulkoilureitistöllä erään tietyn reitin, joka oli ollut aivan upea.
Kaipa se vaan on niin, että toisille puolillaan oleva kuppi on lähes tyhjä ja toisille melkein täysi.
Noista paperilomakkeista en uskalla varmuudella sanoa, kun itse teen sähköisesti. Kyllähän tuossa tutun näköisiä asioita kysytään.
Kuluja ei tosiaan tarvitse ilmoituksella eritellä, verottaja kyllä kyselee jos katsoo aiheelliseksi. Itse pidän exceliä jossa kaikki kulut, tulot, poistolaskelmat, oma käyttö, vuokrakäyttö jne, saan sieltä suoraan veroilmotukselle lyötävät luvut. Sitten jos tulee selvityspyyntö, printtaan sieltä tarkemmat tiedot.
En nyt äkkiseltään löytänyt verottajan sivuilta arvoa vuodelle 2022, 2021 se oli 0,25€/km. Varmaan julkaisevat myöhemmin vuoden 2022 arvon (tai sitten en käyttänyt tarpeeksi aikaa etsimiseen). Muutenkin tässä nyt menee vielä useampia kuukausia ennen kuin noita pääsee täyttelemään.
Muutama sana kesämökin/loma-asunnon vuokraamisesta. Jos joku tietää paremmin, voi kumota tämän. oma tieto perustuu kauppatieteiden kirjanpidon peruskurssiin ja puoliammattimaiseen kirjanpitotoimintaan. Toki yhdenkään loma-asunnon vuokraajan vuokraustoiminnan asioita en hoida. Pari peruslähtökohtaa olen aina asiakkaille muistuttanut, loma-asunnon vuokraamisen kirjanpitokäytännöt ja auton kuuluminen kalustoon pienessä liiketoiminnassa saa kyllä verottajan tuntosarvet herkiksi. Eli jos haluaa huomiota ja antaa selvityksiä kannattaa näiden kanssa askaroida.
Tästä alkaa minun käsitys miten loma-asuntoa käsitellään ohjeen mukaan verotuksessa ja tämän voi muut kumota jos ei näin ole ja etsiä verolaista tai ohjeista kohdat. Löytyy kyllä varmasti.
Kun on yksi loma-asunto (painotan kun operoidaan yhdellä ja toiminta ei ole sen ammattimaisempaa) verotuksessa kuluiksi luetaan sen osan kulut, kun se on vuodessa ollut vuokrattuna (ei varmaan aivan oikeudenmukaista, mutta näin ennen on ohje ollut). Eli jos vuokraat 6 viikkoa, kulua hyväksytään 6/52 vuosikuluista. Jos se on 12 viikkoa, vuosikuluista 12/52, jne. Tämä on peruslähtökohta, kun verottaja katsoo, että lomapaikka on ollut lopun ajan sinun käytettävissä/käytössä. Ilmoittaahan voi miten vaan ja jos siihen ei verottaja puutu, menee silloin niin, tai sitten verottajan kanssa käymällä kirjeenvaihtoa voi saada menemään hyvin omia perusteltuja käytäntöjä läpi. Tuo yllä kuvattu oli ainakin ennen ollut perusohje. Sitten on ihan eri asia, kun on vaikka 3 tai viisi loma-asuntoa tai kohdetta vuokrattavana, alkaa toiminta olemaan ammattimaisempaa ja se hyväksytään eri lailla tulonhankintaan, kun verottajakin tieten ajattelee, että harvempi ostaa omaa lomailua varten viittä huvilaa.
Kun on yksi loma-asunto (painotan kun operoidaan yhdellä ja toiminta ei ole sen ammattimaisempaa) verotuksessa kuluiksi luetaan sen osan kulut, kun se on vuodessa ollut vuokrattuna (ei varmaan aivan oikeudenmukaista, mutta näin ennen on ohje ollut). Eli jos vuokraat 6 viikkoa, kulua hyväksytään 6/52 vuosikuluista. Jos se on 12 viikkoa, vuosikuluista 12/52, jne. Tämä on peruslähtökohta, kun verottaja katsoo, että lomapaikka on ollut lopun ajan sinun käytettävissä/käytössä. Ilmoittaahan voi miten vaan ja jos siihen ei verottaja puutu, menee silloin niin, tai sitten verottajan kanssa käymällä kirjeenvaihtoa voi saada menemään hyvin omia perusteltuja käytäntöjä läpi. Tuo yllä kuvattu oli ainakin ennen ollut perusohje. Sitten on ihan eri asia, kun on vaikka 3 tai viisi loma-asuntoa tai kohdetta vuokrattavana, alkaa toiminta olemaan ammattimaisempaa ja se hyväksytään eri lailla tulonhankintaan, kun verottajakin tieten ajattelee, että harvempi ostaa omaa lomailua varten viittä huvilaa.
A oli alun perin käyttänyt hiihtokeskuksen lähellä sijaitsevaa, vuonna 2005 valmistunutta vapaa-ajan asuntoaan yksinomaan itse. Vuonna 2011 A oli tehnyt ammattimaisen välittäjän kanssa sopimuksen vapaa-ajan asunnon välittämisestä vuokrattavaksi lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla. Tämän jälkeen asunto oli vuokrattavissa vuokranvälittäjän varausjärjestelmän kautta. Myös A:n oli käytettävä varausjärjestelmää, kun hän varasi asunnon omaan käyttöönsä. Vuonna 2012 A oli käyttänyt vapaa-ajan asuntoa itse 70 vuorokautta ja asunto oli ollut vuokrattuna 105 vuorokautta. Muun ajan vuodesta 2012 asunto oli ollut tyhjillään.
Tuo tieten aika merkaavaa. Sitten omistajat voi vähän puljata tätä sääntöä, kun merkaa itselle huoltoaikaa yms. Mutta vaatinee tieten tämän ulkopuolisen toimijan tuomaan läpinäkyvyyttä tuohon käytön jakautumiseen, minkä perusteella kuluja lähdetään jakamaan.
Olen tuolla yllä lainaamassani tekstissä purkanut auki tuon päätöksen merkityksen. En tiedä miten tarkkaan verottaja näitä eri tilanteissa tutkii, mutta ainakin kun oma mökki on Lomarenkaan varausjärjestelmässä, ei ole tarvinnut enemmälti perustella. Ekana vuokrausvuonna taisi mennä aika tiukille että vuokrakäyttöä oli enemmän kuin omaa, mutta sen jälkeen vuokrakäyttöä on joka vuosi ollut erittäin selvästi enemmän kuin omaa. Tulkintaa voivat vaatia esim. tilanteet joissa mökki on varattuna (poissa käytöstä) vaikkapa ulkopuolisen suorittaman maalausurakan takia.
Kyllähän tässäkin, kuten kaikessa muussakin verotuksessa voi aina yrittää puljata. Verotusmenettely on ihan samanlainen kuin kaikessa muussakin: verovelvollinen ilmoittaa, ja jos tarpeen, verottaja pyytää lisäselvityksiä. Sen jälkeen verottaja tekee verotuspäätöksen, joko verovelvollisen ilmoituksen mukaisesti tai siitä poiketen. Jos verovelvollinen on tämän jälkeen eri mieltä, voi hakea muutosta, mutta sitten pitää jo varautua aika hyvin todistamaan oma näkemyksensä. Verottajalla on toki mahdollisuus aina tehdä myös verotarkastus, jossa sitten aika tarkkaan syynätään asiat.
Olisi vissiin pitänyt viime vuonna jo maksaa vuokraveroa, joko nostamalla tuloveroprosenttia tai maksamalla ennakkoveroa nyt joutuu ilmeisesti maksamaan mätkyjä ja korkoa mätkyille.
Luulin että viime vuoden pääomat ilmoitetaan tänä keväänä?
Olisi vissiin pitänyt viime vuonna jo maksaa vuokraveroa, joko nostamalla tuloveroprosenttia tai maksamalla ennakkoveroa nyt joutuu ilmeisesti maksamaan mätkyjä ja korkoa mätkyille.
Tammikuun loppuun asti ehtii aina maksamaan korotta edellisen vuoden veroja. Omavero palvelussa täytyy hakea lisäennakkoa.
Kulujen jälkeen veromätkyt jää laskujeni mukaan viime vuodelta reilusti alle 1000 euroa kummaltakin joten korkoa ei mätkyistä ilmeisesti tarvitse maksaa koska alle 20 euron korkoja ei peritä?
Jostain luin että veroilmoitukseen voi muuttaa lainan käyttötarkoituksen muu velka -> tulonhankkimisvelka,ilmeisesti pääsee itse muuttamaan kun veroilmoitus julkaistaan maalis-huhtikuussa 2023?
Meillä vapaa-ajan asunto oli vuokralla 8kk/vuosi niin onko oikeutettu siltä osin lainan korkojen vähennykseen, vähennettynä tietenkin oma käyttö.
Verohallinto saa tiedot asuntolainoistasi suoraan pankeilta.
Tarkista esitäytetyn veroilmoituksesi tiedoista, että asunnon ostoa varten otetun lainan käyttötarkoitus on merkitty veroilmoitukselle oikein. Muutoin voi käydä niin, että verotuksessa ottamasi sijoitusasunnon laina on merkitty oman asunnon lainaksi. Tällöin korkovähennyksesi sijoitusasunnosta jää saamatta.
Jos lainan käyttötarkoitus on merkitty väärin, korjaa se veroilmoituksellesi. Olen itse ollut tilanteessa, jossa lainan tarkoitus oli merkitty väärin verottajalle, joten mitenkään epätavallista se ei ole.
Lainan koroista (ja kuluista) vuokrakäyttöön kohdistuva osuus on vähennyskelpoista ja muu osuus ei. Käytännössä siis 4kk on kulutusluottoa, ja lopusta vuokrakäytön osuus on tulonhankkimisvelkaa. KHO:n päätöksen mukaisesti ratkaistaan onko tyhjilläänoloaika omaa käyttöä vai vuokrakäyttöä. Tässä tapauksessa kun vuokraus on alkanut kesken vuotta, on melko todennäköistä että tyhjilläänoloaika lasketaan omaksi käytöksi.
Lainan käyttötarkoituksen pääsee muuttamaan sitten kun veroilmoitus on korjattavissa Omaverossa.
Jäännösveron korko on 2% ja korosta vähennetään 20EUR, kuitenkin enintään koron määrä.
Jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2023 alkaen eräpäivään saakka. Korko on mukana summassa, joka näkyy OmaVerossa ja verotuspäätöksessä. Huojennettu viivästyskorko on 2 % vuonna 2023. Korosta vähennetään kuitenkin aina 20 euroa (tai koron määrä, jos se on alle 20 euroa).
Tarkistaako verottaja korot ja kulut pankilta vai merkataanko ne itse vähennyksiin?
Verottaja saa ne lähtökohtaisesti pankilta, joten kokonaissumma pitäisi olla valmiiksi verottajan tiedossa ja ainoastaan jako kulutusluottoon ja tulonhankkimisvelkaan pitäisi jäädä itse tehtäväksi. En nyt kyllä ulkoa muista miten verottaja esittää nuo vähennyskelvottomat korot esitäytetyssä veroilmoituksessa, joten periaatteessahan on mahdollista että jos verottajan tietojen mukaan kyseessä on vähennyskelvoton kulutusluotto niin summaa ei näy siellä. Ja joka tapauksessahan kaikki kannattaa aina tarkistaa.
Verotuspäätöksen liitteenä on maksulaput, jos maksettavaa on. Ei se vuokratulo eroa muusta tulosta millään tavalla yksityishenkilöllä, verottaja laskee paljonko on veron määrä yhteensä ja vähentää siitä maksetut(perityt) ennakot ja jos erotusta jää pyytää maksamaan yhdessä tai kahdessa erässä. Jos taas ennakoita on maksettu/peritty enemmän kuin veroa pitäisi maksaa, tulee palautusta. Mekanismi on ihan sama oliko seassa vuokratuloa vai ei. Yksittäinen rivi siellä laskelmassa ei merkitse mitään, vaan loppusumma.
Verotuspäätöksen liitteenä on maksulaput, jos maksettavaa on. Ei se vuokratulo eroa muusta tulosta millään tavalla yksityishenkilöllä, verottaja laskee paljonko on veron määrä yhteensä ja vähentää siitä maksetut(perityt) ennakot ja jos erotusta jää pyytää maksamaan yhdessä tai kahdessa erässä. Jos taas ennakoita on maksettu/peritty enemmän kuin veroa pitäisi maksaa, tulee palautusta. Mekanismi on ihan sama oliko seassa vuokratuloa vai ei. Yksittäinen rivi siellä laskelmassa ei merkitse mitään, vaan loppusumma.
Mutta eikö pääomatulon verotus ala jo 1 eurosta ja jos vuokratuloja on vaikkapa 1000 euroa vähennysten jälkeen niin veron määrä on 30% tuosta?
Verotuspäätöksen liitteenä on maksulaput, jos maksettavaa on. Ei se vuokratulo eroa muusta tulosta millään tavalla yksityishenkilöllä, verottaja laskee paljonko on veron määrä yhteensä ja vähentää siitä maksetut(perityt) ennakot ja jos erotusta jää pyytää maksamaan yhdessä tai kahdessa erässä. Jos taas ennakoita on maksettu/peritty enemmän kuin veroa pitäisi maksaa, tulee palautusta. Mekanismi on ihan sama oliko seassa vuokratuloa vai ei. Yksittäinen rivi siellä laskelmassa ei merkitse mitään, vaan loppusumma.
Mutta eikö pääomatulon verotus ala jo 1 eurosta ja jos vuokratuloja on vaikkapa 1000 euroa vähennysten jälkeen niin veron määrä on 30% tuosta?
Mitä sillä on tekemistä tämän kanssa? Verottaja laskee paljonko on veroa ja vähentää jo pidätetyt. Se miten veron määrä lasketaan ei vaikuta veronmaksumekanismiin, mitä aluksi kysyit, mitenkään.
Jos vuokratuloista menee veroja vaikkapa 30% 1000 eurosta = 300 euroa ja sitten sinulla on palkkatuloja sen verran että niistä menee veroa vaikka 1000 euroa, ovat verot yhteensä 1300. Jos sinulta on jo pidätetty 1400 euroa, saat satasen palautusta. Jos taas sinulta on pidätetty vaikkapa 1200 euroa, saat maksulapun sataselle. Siinä maksulapussa on sitten tilinumero, eräpäivä ja viite, millä maksat.
Verotus ei muuttunut oikeastaan mihinkään kun lisäsi vuokratulot eli palautusta tulee saman verran kuin aikaisemmin ennen vuokratuoton lisäämistä, kait se sitten menee oikein.
Mökille on nyt asenneltu mahdollisimman paljon erilaista etäohjattavuutta, käytännössä sen takia, että siivoojat eivät näköjään ohjeistuksesta huolimatta osaa käännellä oikeita asioita päälle ja pois (talvella mm. todettiin erään vuokralaisen kanssa, että kun tarkoitus oli ollut laittaa saunan lämminvesivaraaja päälle, olikin laitettu kaivopumppu ja kaivon saattolämmitys pois päältä)
Nyt kaikkia lämmityksiä ohjataan Themon älytermostaateilla, molempia lämminvesivaraajia Themon älyreleillä, kaivopumppua ja kaivon sekä ilmalämpöpumpun sulatusvesipoiston saattolämmityksiä Shellyn releillä. Lisäksi mm. kesällä 2022 asennetun vedensuodatuslaitteiston saa pois päältä koska se on kytketty Shellyn etäohjattavaan pistorasiaan (tämä on oleellista, koska suodatin tekee 150 litraa vettä käyttävän vastapainehuuhtelun muutaman päivän välein, ja jos se on koko ajan päällä täyttyy umpisäiliö suhteettoman nopeasti mökin ollessa tyhjillään). Myös reitittimen saa tarvittaessa buutattua etänä samalla mekanismilla, reitittimen pistorasia on konffattu menemään automaattisesti uudelleen päälle. Ilmalämpöpumppu onkin ollut etäohjattava aina.
Themot ovat pörssisähkön hinnan mukaan ohjautuvia ja lämmitysten ohjaukseen voi laatia erilaisia profiileja jotka määrittävät tavoitelämpötilat viikkokalenterin mukaan. Niiden kanssa on ollut jonkin verran ongelmia mm. häiriösuojauksen kanssa, mutta näyttäisi että nyt kaikki toimii suht normaalisti. Shellyn releiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, Shellyn pistorasioita ostin useampia ja parin kanssa on ollut pieniä ongelmia, joita pitää tutkia niitä vielä tarkemmin.
Sekä Themoissa että Shellyssä on API, jonka avulla voi esim. tehdä oman sovelluksen, joka nappia painamalla laittaa koko mökin “paikalla” tai “poissa” tilaan, tai joka vaikkapa katsoo varauskalenterista koska mökillä on joku, ja tekee kaiken automaattisesti.
Koska kaikki perustuu WLAN-yhteyteen, laitettiin mökille myös TP-Linkin Decoilla Mesh-wifi. Sitäkin pitää vielä myöhemmin vähän parantaa.
