Riskitön korko 0,5%, riskipreemio 6% ja wacc:ssa käytetty oman pääoman tuottovaatimus 6%. Eiks ton pitäisi olla noilla oletuksilla 6,5%?
Kun noissa DCF-laskelmissa kuitenkin periaatteessa diskonttaillaan tulovirtoja täältä ikuisuuteen, niin imo joku 6% oman pääoman tuottovaatimuksena kuullostaa melko matalalta vaikka juuri nyt korot ovatkin alhaalla.
Mutta varmasti tuo harjoitus mutuilun voittaa, ihan pätevän oloista settiä.
Mikäli Xtrainvestorin arvioima liikevaihdon kasvuprosentti jää kahteen, olen pettynyt. Sillä kasvuvauhdilla ei 60M€ investoinnitkaan kuulosta kovin houkuttelevalta. Yhtiön oma tavoite muistaakseni on kasvattaa liikevaihto 500M€:n enkä ole nähnyt, että tästä olisi vielä tingitty.
Kiitti tästä. Tosi pikaisella vilauksella oon samaa mieltä Lucky Luken kanssa, että liikevaihdon 2% kasvu on ihan liian alakanttiin arvioitu suurten investointien takia. 6% cost of equity taas kuulostaa matalalta ja tasoittaa tätä. Miltä näyttäisi jos seuraavat kolme vuotta liikevaihto kasvaa 5% ja sen jälkeen 3% ikuisuuteen, ja cost of equity 8%?
khufu - Suomisen Beta-kerroin taitaa olla aikalailla 1, joten cost of equity lasketaan menee näin: 0,5 + (6,0 - 0,5) x 1 = 6,0
Lucky Luke - Xtrainvestor ei tee analyyseja vaan on alusta, jonne sijoittajayhteisön jäsenet voivat tehdä analyysejä tai käydä sijoittamiseen liittyvää keskustelua.
Olen samaa mieltä, että käyttämäni liikevaihdon kasvu (2%) on erittäin konservatiivinen, mitä myös painotin kirjoituksessa. Yhtiö itse tavoittelee >3% kasvua. Otin kasvuprosentissa varman päälle ja rakentelin valuaation hieman pessimistiselle skenaariolle. Tuollakin kasvulla kyllä tuon kolmen vuoden 60 millin investointiohjelman rahoittaa vielä ihan hyvin. Yhtiö tekee operatiivista kassavirtaa vuositasolla melkein 30 miljoonaa.
Jeans - cost of equity on matalahko mutta miinuskorkoympäristössä henkilökohtaisena tuottovaateena stabiilille kassavirtayhtiölle ok:n rajoissa. Noilla sinun mainitsemillasi oletuksilla ja jos vielä todetaan, että investoinnit pysyy vuoden 2018 arvioidulla tasolla antaa DCF valuaatioksi 2,25 €/osake. All in? =D
Jooh ok, noinhan se capm toimii. Ehkä tämä sekaannus olikin termeissä ja vähän hiuksien halkomista. Mä olisin nimennyt tuon 6% sulkujen sisällä markkinatuotoksi, ja koko sulkulausekkeen (6,0 - 0,5) x 1 riskipreemioksi.
Kiitti vastauksesta. Yritin tänään tsiigata analyysia läpi tarkemmin. Vaikeeta noilla tiedoilla mitä sieltä löytyy. Mitä veroprosenttia oot käyttänyt laskelmissa? Ootko ottanut huomioon "tax shield"in cost of debtissä?
Oletan, että oot laskenut DCF modelilla "firm valuen", etkä "equity valueta", eli oot kai muistanut lopussa vähentää debtin arvosta?
Xtrainvestor kirjoitti:
Noilla sinun mainitsemillasi oletuksilla ja jos vielä todetaan, että investoinnit pysyy vuoden 2018 arvioidulla tasolla antaa DCF valuaatioksi 2,25 €/osake. All in? =D
Kuulostaa hieman oudolta, 2 prosenttiyksikön korotus cost of equityyn tuo hieman yli yhden prosenttiyksikön korotuksen WACCiin. Samalla korotettiin vaan yhdellä prosenttiyksiköllä kasvua ikuisuuteen. Noiden pitäis about nollata toisensa. Eli pelkästään tuo hieman nopeampi ekan kolmen vuoden kasvu melkeen tuplaa osakkeen arvon? Tuntuu, että jossain mättää.
Mikä arvo saatais 8% cost of equityllä ja seuraavat kolme vuotta 4% kasvua ja sen jälkeen 2% ikuisuuteen?
En ottanut mukaan tax shieldiä tarkoituksella. Menee turhaksi hifistelyksi ja jälleen yksi tekijä, jonka pois jättäminen vie valuaatiota oman maun mukaisesti konservatiivisempaan suuntaan.
Analyysissä aika selkeästi totesin, että tuunasin DCF laskelmaa huomioimalla taseen ja vähentämällä nettovelat.
Tarkennus tuohon 2,25 €/osake laskelmaan sen verran, että oletin siinä vapaalle kassavirralle 3% kasvun 2019- ikuisuuteen enkä siis liikevaihdolle. Tällä on todella iso vaikutus vapaan kassavirran ns. terminal valueen. Mutta jos EBITDA kateprosentti pysyy samana eikä investoinnitkaan kasva, niin kyllähän tuo 3% kasvu vapaaseen kassavirtaan aika sukkana valuu, vaikka siis tuo kasvu pyöräytettäisiin liikevaihdon kautta. Tuon 2 %-yksikön korotus cost of equityyn ja sen vaikutus kassavirtojen nettonykyarvoon on marginaalinen verrattuna tuohon liikevaihdon tai vapaan kassavirran 3% ikuiseen kasvuun 2019 eteenpäin. Tästä johtuen olisin hyvin varovainen noiden ikuisten kasvuoletusten kanssa. Kaikesta tulevaan liittyvästä epävarmuudesta johtuen näin järkevämmäksi käyttää nollakasvua tuossa terminal value laskennassa.
En ottanut mukaan tax shieldiä tarkoituksella. Menee turhaksi hifistelyksi ja jälleen yksi tekijä, jonka pois jättäminen vie valuaatiota oman maun mukaisesti konservatiivisempaan suuntaan.
Analyysissä aika selkeästi totesin, että tuunasin DCF laskelmaa huomioimalla taseen ja vähentämällä nettovelat.
Tarkennus tuohon 2,25 €/osake laskelmaan sen verran, että oletin siinä vapaalle kassavirralle 3% kasvun 2019- ikuisuuteen enkä siis liikevaihdolle. Tällä on todella iso vaikutus vapaan kassavirran ns. terminal valueen. Mutta jos EBITDA kateprosentti pysyy samana eikä investoinnitkaan kasva, niin kyllähän tuo 3% kasvu vapaaseen kassavirtaan aika sukkana valuu, vaikka siis tuo kasvu pyöräytettäisiin liikevaihdon kautta. Tuon 2 %-yksikön korotus cost of equityyn ja sen vaikutus kassavirtojen nettonykyarvoon on marginaalinen verrattuna tuohon liikevaihdon tai vapaan kassavirran 3% ikuiseen kasvuun 2019 eteenpäin. Tästä johtuen olisin hyvin varovainen noiden ikuisten kasvuoletusten kanssa. Kaikesta tulevaan liittyvästä epävarmuudesta johtuen näin järkevämmäksi käyttää nollakasvua tuossa terminal value laskennassa.
Joo siis liikevaihtoon tarkoitin, en sit tiiä onko sillä niinkään väliä. Ois näköjään voinut lukea tarkemmin.. Olithan sä ottanut velat pois, tuo 32,5me net debt oli niin pieni et oli mennyt ohi, ja oletin et 2% kasvu ikuisuuteen mut sullahan oli itseasias 2019-> 0% growth, sen kun muuttaa 3% niin tietty muuttaa hemmetisti.
Jotenkin hämää, et noin pienillä kasvuodotuksilla päästään yli euron osakehintaan et väkisin yritän löytää jotain virhettä :) . Kai se on uskottava.
Joo tosiaan tuossa terminal valuen (eli 2019--> vapaan kassavirran nykyarvo) laskennassa pienetkin ikuisuuskasvu-prosentit nostaa vapaan kassavirran nykyarvoa merkittävästi. Esim. tuossa minun alkuperäisessä laskennassa, jos olisin pitänyt kaikki muut oletukset samoina mutta olettanut 1% prosentin kasvun 2019 eteenpäin, olisi osakkeen laskennallinen arvo hypännyt 1,21 € --> 1,50 €.
Suomista on analysoitu ketjussa huolella, valotan mitä mie ja muut pikalukijat saisivat tästä irti ilman muuta analyysia:
Silmäilin siis Suomisen tänään julkaistun vuosikertomuksen läpi. Aika paljon korostettiin yhteiskuntavastuuta ja tasa-arvoa. Kannatettavia asioita sinänsä, tosin laittaa jotkut epäluuloiset pohtimaan, onko fokus bisneksessä vai ihan jossain muussa. Hivenen ahdisti myös, miten hyvin kaikki menee tekstipuolella joka paikassa. Näkymät 2016 "lisää liikevaihtoa ja tulosta" ovat sinänsä hauskan suppeat.
Joka tapauksessa osake ei ole imo kovin kallis, mutta ei halpakaan. Samaa mieltä megatrendeistä, jatkossa pyyhitään enemmän kuitukankailla.
20 suurinta omistaa 80%, joten free flow voi olla aika vähän. Eli säväkkä osake liikkumaan, kuten on nähty. Treidattavaksi hyvä lappu, holdattavaksikin piiitkään salkkuun ihan kiva. Ei kestä tulospettymyksiä yhtään, kuten ei kovin moni muukaan. Eli jos alkaa näyttämään, että 2016 ei tulekaan tuloskasvua -> tulee isosti alas.
Eli jos alkaa näyttämään, että 2016 ei tulekaan tuloskasvua -> tulee isosti alas.
Mikä on sun isosti? Eihän tuo kohtuullisen vakaaksi tulokseksi niin älyttömäksi ole hinnoiteltu, eli eikö mielestäsi isoimmat kasvupettymykset ole jo hinnassa?
Onko kellään spekulaatiota (jotakin muistoja aikaisemmista vastaavista) tuon käänteisen splitin vaikutuksista. En välttämättä mitään järkisyitä kaipaa, eli miten markkina tulee reagoimaan?
Eli jos alkaa näyttämään, että 2016 ei tulekaan tuloskasvua -> tulee isosti alas.
Mikä on sun isosti? Eihän tuo kohtuullisen vakaaksi tulokseksi niin älyttömäksi ole hinnoiteltu, eli eikö mielestäsi isoimmat kasvupettymykset ole jo hinnassa?
Onko kellään spekulaatiota (jotakin muistoja aikaisemmista vastaavista) tuon käänteisen splitin vaikutuksista. En välttämättä mitään järkisyitä kaipaa, eli miten markkina tulee reagoimaan?
Isosti tarkoittaa tyyliin 20 pinnaa tai enemmän. Varsinkin ulkkarit vierastaa "senttiosakkeita" ja näkisin reverse splitin kurssia tukevaksi, mikä tietysti on tarkoituskin.
Ilmeisesti päivitys on nyt valmistunut kun Firman suurimpien omistajien listalla on neljä kpl OP rahastoja, joista jokainen tankkaa Suomista portfolioihinsa. Yhteensä yli M kpl kertynyt viime kuussa. Kunhan tankkaukset on saatu tehtyä niin veikkaan, että tavoitehinta ja suositus nousee. Tämä olisikin toivottavaa kun mun salkun suurimmat miikat on tehty Suomisella.
EDIT: Kyllähän sieltä vahvan kvartaalin pitäisikin olla tulossa jos tilaukset siirtyivät tälle vuodelle. Eiköhän näistä aineksista vielä saada hypeä aikaiseksi kunhan osari alkaa lähestyä.
Hienoa Lucky Luke! Aika räikeän moraalitonta toimintaa OP:lta. Toisaalta rahanteossa ei kai kauheesti etiikkaa ja moraalia mietitä. Mutta olis mukava saada iltapäivälehteen jonku random-papan tilitys, kuinka OP neuvoo ja samaan aikaan kontraa omiaa neuvojaan ostamalla pää märkänä. Jos Sijoitustiedosta jotain oon oppinu, niin sen, että pankkien analyysipalveluista ei kauheasti kannata perustaa. Olisko muuten Suomisella jotain intressiä puuttua tällaiseen toimintaan (kurssin alaspainamiseen)?
Kuten tilinpäätöstiedotteessa 29.1.2016 kerroimme, vuoden 2015 viimeisellä
neljänneksellä joitakin tilauksia lykkääntyi kuluvan vuoden puolelle. Nämä
siirtyneet tilaukset on saatu, mutta kysyntä ei kuitenkaan ole alkuvuodesta
ollut viime vuoden tasolla. Arvioimme, että kysynnän muutos on tilapäistä ja
johtuu lähinnä päämarkkina-alueillemme Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan aivan
hiljattain tulleesta uudesta tuotantokapasiteetista?, Nina Kopola kertoo
katsauksessaan.
Ainakin heti ihmetyttää mikä tämä kilpailijoiden väliaikainen tuotantokapasiteetin lisäys on?
Kuten tilinpäätöstiedotteessa 29.1.2016 kerroimme, vuoden 2015 viimeisellä
neljänneksellä joitakin tilauksia lykkääntyi kuluvan vuoden puolelle. Nämä
siirtyneet tilaukset on saatu, mutta kysyntä ei kuitenkaan ole alkuvuodesta
ollut viime vuoden tasolla. Arvioimme, että kysynnän muutos on tilapäistä ja
johtuu lähinnä päämarkkina-alueillemme Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan aivan
hiljattain tulleesta uudesta tuotantokapasiteetista?, Nina Kopola kertoo
katsauksessaan.
Tämä kertoo siitä, että jollain ei ole kaikki muumit laaksossa tai ainakaan kirjoittaminen vahvana osaamisalueena. "Kysynnän muutos (ainakaan tippuminen)" ei voi johtua "uudesta tuotantokapasiteetista". Markkinaosuutta kyllä helposti menettää kilpailijoiden lisäkapasiteetille ja hinnat tippuvat, kun tarjontaa tulee lisää. Toki tässä tarkoitettaneen kysyntää, joka kohdistuu Suomisen tuotantoon, eikä kokonaiskysyntää, mutta puurojen ja vellien sekoittamiseen pörssitiedotteissa ei pitäisi syyllistyä.
Nyt olisi jonkun verran parempi mieli, jos eilen olisi mennyt loput Suomiset 0,98:aan. Laidastani haettiin aivan mitätön määrä (välittäjä kiittää), mutta vajaa puolet alkuperäisestä (pienestä) sijoituksesta jäi edelleen syliin.
Kerrankin on tullut tehtyä oikea päätös ja tullut vielä pysyttyä siinä. Myin joskus viime vuonna kaikki Suomiset pihalle kun Kopola ei tosiaankaan vakuuttanut ja päätin etten tähän enää koske vaikka firma noin muuten vaikuttaa ihan hyvältä. Ei nyt tietty kaikkea voi Kopolan piikkiin laittaa, mutta toi tiedotusvenkoilu on sellasta kuraa jonka kanssa en halua olla tekemisissä.
Mulla on Suomista sylin täydeltä ja kun luen ajatuksella koko höpinän uudestaan niin synkempi varoitus tämä on kuin edellinen, jos siis tulkitsee kuten Aki tuossa ylhäällä eikä niin kuin tiedotteessa sanotaan.
- Markkinaosuus valuu kilpailijoille. Koko vuoden ennuste kasvavasta liikevoitosta säilyy ennallaan, mutta perustuu pelkästään investointien tuomaan kapasiteetin lisäykseen. Eli pitää myös sisällään sen, että liikevoitto% taitaa pudota tänä vuonna. Sulavan pörssikurssin mukana samaa tahtia sulaa myös luottamus Kopolaan. Nyt näyttää selvältä, että kysyntä hyytyi jo Q4:llä.
Rakentelin Suomisesta Akia siteeratakseni "monimutkaisen arvostusmallin diskonttokorkoineen". Bulkkituottajana Suominen on niin puhdas kassavirtakeissi kun olla ja voi, jollaisen valuaatioraamiksi DCF sopii mielestäni varsin hyvin. Lyhyellä aikavälillä markkinasentimentti sitten heiluttelee pörssikurssia sopulien päivän mielentilojen mukaan ja millä fiiliksellä markkinauutisia tulkitaan ja painotetaan. DCF:ään kun yhdistää vielä muuttujien sensitiivisyystarkastelun edes jollain tasolla ja viitsii hiukan vilkaista taseen puolellekin, niin kyllä tuo mutuilun voittaa.
Tää jäi jotenkin takaraivoon mietityttämään kun intuitio sanoo et tarvii suuremmat kasvu % yli euron hintaan. Tällä hetkellä kun just luen osakkeiden valuaatiosta rahoituksen kurssia varten niin tuli mieleen et vois olla ihan hyvää treeniä palata tähän.
Eli analyysissasi oot ihan oikein todennut, että total liabilities eli velat yhteensä 166me. Sit en oo varma miten päädyit net debt 32,5me? Oon vähän epävarma suomenkielisistä termeistä joten kaivoin englanninkielisen tilinpäätöstiedotteen jossa yllätyksekseni oli hieman eri luvut, voisko olla et toinen on GAAP ja toinen IFRS standardein tehty vai mistäköhän vois johtua? (s.115):
Net debt=(Total liabilities)-(Cash & cash equivalents)=108,5me
Tulit DCF laskelmassasi tulokseen enterprise value=337me. Tällöin Equity valueksi tulisi 337me-108,5me=228,5me.
Sit mietityttää toinen asia, osakemäärä on 252,4 miljoonaa tällä hetkellä kuten mainitsit ja kerroit myös, että hybridilaina tulee dilutoimaan osakemäärää noin 43 miljoonalla, josta 4 miljoonaa jo toteutunut. Et kuitenkaan tainnut ottaa tätä huomioon laskuissasi?
Toivottavasti Xtrainvestor vielä lukee tätä ketjua. Muutkin kokeneemmat saa mielellään käydä läpi jos jaksaa. Auttakaa aloittelevaa rahoituksen opiskelijaa!
edit: Toki jos haluaa ihan tarkan tulokseen niin pitäisi laskea kahden seuraavan vuoden cash flow ilman diluutiota ja sitten vasta lisätä lisäosakkeet, mutta lisäämällä ne heti saa ainakin huomattavasti tarkemman tuloksen kuin jättämällä diluution kokonaan pois.
Juuri noin kuin siika totesi. Eli Net debt laskentaan ei siis mukaan mm. ostovelkoja kun eivät myyntisaamisetkaan ole mukana laskennassa. Laskennassa ei myöskään huomioida mitään laskennalliset verovelkoja yms.
Ohessa myös suora lainaus Suomisen Q4 osarista:
” Katsauskauden lopussa 31.12.2015 korolliset nettovelat olivat 32,5 milj. euroa (37,8). Velkaantumisaste oli 25,9 % (34,7 %) ja omavaraisuusaste 43,2 % (41,2 %).”
Mietit myös tuota osakemäärää. Alla jälleen suora lainaus Q4 osarista:
”Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2015 oli 252 425 616 osaketta…..Suominen Oyj:n osakkeiden määrä kasvoi tilikaudella 2015 yhteensä 4 491 494 osakkeella.”
Mainitsin analyysissani, että mikäli koko hybridilaina konvertoidaan tarkoittaa se 43 miljoonaa uutta osaketta (joista 4,5 miljoonaa jo siis konvertoitu). Ei kuitenkaan voi tietää konvertoidaanko loput hybridilainasta vai ei. Siksi en mallintanut osakemäärän mahdollista kasvua valuaatiolaskelmaan. Hybridilainan jäljellä olevan pääoman olisi ehkä voinut kylläkin huomioida Net debt laskennassa ja siten tarkentaa DCF equity valuaatiota.
Mainitsin analyysissani, että mikäli koko hybridilaina konvertoidaan tarkoittaa se 43 miljoonaa uutta osaketta (joista 4,5 miljoonaa jo siis konvertoitu). Ei kuitenkaan voi tietää konvertoidaanko loput hybridilainasta vai ei. Siksi en mallintanut osakemäärän mahdollista kasvua valuaatiolaskelmaan. Hybridilainan jäljellä olevan pääoman olisi ehkä voinut kylläkin huomioida Net debt laskennassa ja siten tarkentaa DCF equity valuaatiota.
Eikö oletuksena laskuissa pitäisi kuitenkin olla, että call-optio käytetään aina, kun aika loppuu ja strike price on osakkeen hintaa alhaisempi? Miksi hybridilainaa ei konvertoitaisi?
edit: Strike price oli muistaakseni 0,5e. Eli toki x% ajasta osake laskee tuon alle ja hybridilaina muuttuu takaisin velaksi ja se huomioitaisiin Net debt laskennassa kuten sanoit, mutta kun nyt selkeesti näyttää siltä (>90% veikkaisin), että hybridilaina tulee konvertoitumaan, niin aika lähelle todellista arvoa päästään olettamalla, että se konvertoituu. Jättämällä tämän huomioimatta olet saanut noin 15% todellista korkeammat arvot DCF analyysissasi.
edit: Strike price oli muistaakseni 0,5e. Eli toki x% ajasta osake laskee tuon alle ja hybridilaina muuttuu takaisin velaksi ja se huomioitaisiin Net debt laskennassa kuten sanoit, mutta kun nyt selkeesti näyttää siltä (>90% veikkaisin), että hybridilaina tulee konvertoitumaan, niin aika lähelle todellista arvoa päästään olettamalla, että se konvertoituu. Jättämällä tämän huomioimatta olet saanut noin 15% todellista korkeammat arvot DCF analyysissasi.
Fair enough. Toin osakemäärän laimentumisriskin ainoastaan esiin (ja hybridilainan ehdot aiheutti analyysiä kirjoitettaessa henkilökohtaisen kakomisrefleksin) mutta mahdollista laimentumista ei tosiaan mallinnettu valuaatiolaskentaan. Varmaankin valtaosa lainasta tullaan konvertoimaan, vaikka lainanhaltioiden konvertoimishalukkuutteen saattaa vaikuttaa muutkin tekijät kuin että strike > markkinahinta (esim. osakkeen likviditeetti yms.). Ehkä se analyysin konservatiivinen liikevaihdon nollakasvu 2019- ikuisuuteen koveerasi tämän epätarkkuuden.
Suomisen osari taisi olla ihan kohtuullisen ok. Tiedossahan oli, että kysyntä oli paineessa kun kilpailijoilta tuli lisää kapasiteettia. Tämä näkyi liikevaihdon laskuna. Liikevaihto laski 7,2 % ja oli 103,9 milj. euroa (111,9). Tämä aiheutti liikevoiton laskun. Liikevoitto laski 24,0 % ja oli 5,5 milj. euroa (7,3). Positiivisella puolella oli rahoituskulujen selkeä pieneneminen. Nettorahoituskulut -244/2016, -1621/2015 Lopputuloksena kvartaalin voitto on ihan viimevuotisella tasolla.
Positiivista oli myös, että arviot koko vuoden osalta säilyivät ennallaan eli parannusta viime vuoteen luvattu. Lisäksi lupaavalta kuulosti toteamus, että kvartaalin loppupuolella kysynnän piristymistä oli nähtävissä. Toki toivottavaa olisi, että parannus olisi ylärivillä, mutta jonkunlainen torjuntavoitto kuitenkin.
Detalji: En muista aikaisemmin nähneeni tarkempaa jakaumaa mihin kuitukankaita tuotetaan. Nyt esllä oli selkeä erittely:
Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet
tammi-maaliskuussa jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (38 % myynnistä),
henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (25 %), kotitalouspyyhkeisiin (18 %),
ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhkeisiin (10 %) sekä hygienia- ja
terveydenhuollon tuotteisiin (8 %)
Vakuuttelee, että kapasiteetin lisääntyminen markkinoilla ei ole pitkäaikainen ongelma. Kuulostaa minusta ihan loogiselta. Tuskin kurssi enää noilla puheilla lisää valuu. Suomisella valmistuu tässä pitkin vuotta omaakin kapasiteettia lisää ja se mahdollistaa luvatun kasvun. Liikevoittoa parannetaan mm. paremmalla tuoterepertuaarilla.
Olisi mielenkiintoista tietää millainen ylikapasiteetti vaikuttaa Suomiseen näin paljon. Jos markkina kasvaa tyyliin 5% vuositahtia, se tarkottaisi, että ylikapasiteetti oli vaan 2-3% luokkaa, jos nyt jo tilanne on normalisoitumassa. Ei markkinatilanteeseen ainakaan auta Suomisen oma tuleva lisäkapasiteetti. Kovia lupauksia kyllä, että ohjeistus säilyy ja Suominen tekee enemmän liikevoittoa tänä vuonna kuin edellisellä. Se tarkottaisi 8,6me/osari tahtia. Mä en luottaisi liikaa Kopolan sanaan. Aiemmin on selkeästi ollut nähtävissä joko faktojen kaunistelua sijoittajille, tai ihan vaan ylioptimismia. En toki sano, että olisi mahdotonta. Pitäisihän sen pikemminkin olla se todennäköisin vaihtoehto, kun kerran näin on ohjeistettu. Mielenkiinnolla seuraan sivusta tällä kertaa.
Olisi mielenkiintoista tietää millainen ylikapasiteetti vaikuttaa Suomiseen näin paljon. Jos markkina kasvaa tyyliin 5% vuositahtia, se tarkottaisi, että ylikapasiteetti oli vaan 2-3% luokkaa, jos nyt jo tilanne on normalisoitumassa. Ei markkinatilanteeseen ainakaan auta Suomisen oma tuleva lisäkapasiteetti. Kovia lupauksia kyllä, että ohjeistus säilyy ja Suominen tekee enemmän liikevoittoa tänä vuonna kuin edellisellä. Se tarkottaisi 8,6me/osari tahtia. Mä en luottaisi liikaa Kopolan sanaan. Aiemmin on selkeästi ollut nähtävissä joko faktojen kaunistelua sijoittajille, tai ihan vaan ylioptimismia. En toki sano, että olisi mahdotonta. Pitäisihän sen pikemminkin olla se todennäköisin vaihtoehto, kun kerran näin on ohjeistettu. Mielenkiinnolla seuraan sivusta tällä kertaa.
Tämä.
Kuinkahan tarkkoja laskelmia näistä tehdään ennen investointeja, onko mahdollisesti hankintatiimi vienyt tällaisen skenarion läpi, jossa kapasiteetti nousee?
Olisi mielenkiintoista tietää millainen ylikapasiteetti vaikuttaa Suomiseen näin paljon. Jos markkina kasvaa tyyliin 5% vuositahtia, se tarkottaisi, että ylikapasiteetti oli vaan 2-3% luokkaa, jos nyt jo tilanne on normalisoitumassa. Ei markkinatilanteeseen ainakaan auta Suomisen oma tuleva lisäkapasiteetti. Kovia lupauksia kyllä, että ohjeistus säilyy ja Suominen tekee enemmän liikevoittoa tänä vuonna kuin edellisellä. Se tarkottaisi 8,6me/osari tahtia. Mä en luottaisi liikaa Kopolan sanaan. Aiemmin on selkeästi ollut nähtävissä joko faktojen kaunistelua sijoittajille, tai ihan vaan ylioptimismia. En toki sano, että olisi mahdotonta. Pitäisihän sen pikemminkin olla se todennäköisin vaihtoehto, kun kerran näin on ohjeistettu. Mielenkiinnolla seuraan sivusta tällä kertaa.
Tämä.
Kuinkahan tarkkoja laskelmia näistä tehdään ennen investointeja, onko mahdollisesti hankintatiimi vienyt tällaisen skenarion läpi, jossa kapasiteetti nousee?
Luulisi tehneen, tai kenkää kaikille. Tosin aika usein on erilaisia investointipäätöksiä seuratessa vaikuttanut siltä, että on oletettu, että oma hanke on ainoa maailmassa.
Eikös verovapaisiin osinkoihin pitänyt olla 10%:n omistus yhdellä yhtiöllä, joten pientä lisäilyä tullaan vielä Etran toimesta näkemään, uskoisin. Joka tapauksessa sinne sementoitui iso osa vapaista osakkeista.
