Jeans]Mitä väliä? Muut yritykset löysivät hyviä investointikohteita jolloin jäi vähemmän rahaa ulosjaettavaksi.[/quote kirjoitti:
Eihän siitä ole mitään takeita. Esim yrityskaupasta saatu kassa voi alkaa polttelemaan yritysjohdolla ja siitä saatu raha käytetään johonkin surkeisiin yritysostoihin sen sijaan, että se jaettaisiin omistajille. Eihän yritysjohdon intressit välttämättä muutenkaan ole samat kuin omistajien.
[quote=Jeans]Mitä väliä? Muut yritykset löysivät hyviä investointikohteita jolloin jäi vähemmän rahaa ulosjaettavaksi.[/quote
kirjoitti:
Eihän siitä ole mitään takeita. Esim yrityskaupasta saatu kassa voi alkaa polttelemaan yritysjohdolla ja siitä saatu raha käytetään johonkin surkeisiin yritysostoihin sen sijaan, että se jaettaisiin omistajille. Eihän yritysjohdon intressit välttämättä muutenkaan ole samat kuin omistajien.
Oletuksena yritys pyrkii +ev investointeihin mutta kyllä ovat myös voineet tehdä huonoja/-ev investointeja. En oikeen ymmärrä miten tää liittyy keskusteluun?
En keksi milloin osinkotuottoa olisi järkevämpi käyttää kuin P/E lukua, voitko antaa esimerkin?
Osinkotuottohan on loppujen lopuksi vaan muoto nostaa omaa rahaa omasta yrityksestä. Jos mulla on oma firma niin eihän sen arvo muutu riippuen siitä paljonko päätän nostaa sieltä rahaa ulos per vuosi. Vähän yksinkertaistettua ja onhan osingonmaksu aina positiivista. Esim Saga Furs tyylisen yrityksen omistaja voi olla huolissaan miten osingonmaksu hoituu tulevaisuudessa.
Siitä olen samaa mieltä, että pelkkä P/E tuijoittelu ei riitä hyvään analyysiin.
Lainaus Oksaharjun artikkelista:
"Tällä hetkellä Helsingin pörssissä keskimääräinen osinkotuotto on noin 4 prosenttia. Viime vuonna Nordea jakoi osaketta kohden osinkoa 0,62 euroa. Tämän päivän kurssitasoonsa (10,15 euroa) nähden Nordea tuottaa viimeisimmällä toteutuneella osingollaan 6,1 prosenttia. Se on suhteellisesti reilut 50 prosenttia markkinoiden tämän hetken keskiosinkotuottoa korkeampi tuottotaso."
Mitä väliä? Muut yritykset löysivät hyviä investointikohteita jolloin jäi vähemmän rahaa ulosjaettavaksi.
Ei ollut tarkoitus väittää vastaan ja olet sinänsä ihan oikeassa. Ja tuo tapa millä Oksaharju lainauksen perusteella käyttää osinkotuottoa analyyseissään on varsin älytön (eli laskee yksittäisen vuoden perusteella jotain prosenttieroja suhteessa indeksiin).
Mutta vastaan nyt silti keskustelun vuoksi esittämääsi kysymykseen. Osinkotuotto saattaisi olla P/E-lukua järkevämpi työkalu peukalosääntötasoiseen osakkeen arvostustason arvioimiseen seuraavassa tilanteessa: Arvioitava yhtiö toimii syklisellä toimiallalla, ja sen kannattavuus vaihtelee vuositasolla huomattavasti. Yhtiöllä on vahva yrityskulttuuri ja pitkään talossa ollut johto, joka tekee osinkoehdotuksia olettamansa pitkän aikavälin kannattavuuden pohjalta. Tällöin osinkojen määrää arvonmäärityksessä käyttävä sijoittaja hyödyntää samalla johdon asiantuntija-arviota yrityksen tulevista tuloksista, joiden ei laadukkaan johdon tapauksessa pitäisi olla kovin huonoja arvauksia. Tai ainakin ne ovat lähempänä totuutta kuin reilusti vuosittain heiluva tulos.
Esimerkkiyrityksenä tulee mieleen joku Nucor, jonka tuloksen perusteella laskettu P/E on viimeisen 10 vuoden aikana heitellyt jossain 8-103 välillä (yhtenä vuotena E on myös ollut negatiivinen). Maksetut osingot ja osakkeen osinkotuotto ovat heitelleet huomattavasti paljon vähemmän. Luultavasti osinkojen määrä on ollut vuosittaisia tuloksia parempi proxy sijoittajalle, joka on yrittänyt hahmottaa yrityksen normaalikannattavuutta.
Mutta tuo nyt menee aika teoreettiseksi vänkäykseksi. Lopulta yrityksen osingonjakopäätökset ovat mulle käytännössä paljon hyödyllisempi työkalu yrityksen johdon ammattitaidon ja yrityksen omistajaystävällisyyden arvioimiseen kuin suoraan yrityksen arvon arvioimiseen.
Olis mielenkiintoista lukea joku tutkimus korkeeta osinkoa maksavien yhtiöiden hinnoittelun muutoksista irtoamispäivän lähentyessä, oma mutu on että talousmedian osinko-%-listaukset ja hehkutus nostaa kursseja kevättä kohden ja tässä Nordean tapauksessakin näin saattas tapahtuu. Laajassa mittakaavassa toki tarkoittais arbitraasia jossa kannattais myydä ennen irtoomista mikä nyt totta ollessaan ois todistettu/hyödynnetty/poistunut moneen kertaan.
Tosin niinhän sen kuuluukin olla että yhtiön arvo kasvaa vuoden mittaan tuloksen kertyessä ja osingon irtoamisen lähentyessä.
Korkee osingonmaksun osuus tuloksesta kertoo toki suoraa vaan ettei yhtiöllä ole tuottoisaa vaihtoehtoo rahalle ja tuloksen kasvu on osakkeenomistajalle yksittäisen vuoden osingonmaksun kokoa tärkeempää. Mut kyl markkina yleensä tykkää korkeista osingoista varsinkin kevättä kohden, Nordealla tuo tuloskaan nyt ei ole varsinaisesti laskussa. Yleistä myös että yhtiöiden julkistaessa lisäosingon maksu, kurssi tuppaa ennemmin nousemaan kuin laskemaan, omia varojahan tässä vaan nostellaan.
Tällöin osinkojen määrää arvonmäärityksessä käyttävä sijoittaja hyödyntää samalla johdon asiantuntija-arviota yrityksen tulevista tuloksista, joiden ei laadukkaan johdon tapauksessa pitäisi olla kovin huonoja arvauksia. Tai ainakin ne ovat lähempänä totuutta kuin reilusti vuosittain heiluva tulos.
Okei joo tän hyväksyn. Toivottavaa olis tietenkin et johto kommunikoisi selkeästi tulevaisuudennäkymistä jollain muullakin tavalla.
khufu kirjoitti:
Esimerkkiyrityksenä tulee mieleen joku Nucor, jonka tuloksen perusteella laskettu P/E on viimeisen 10 vuoden aikana heitellyt jossain 8-103 välillä (yhtenä vuotena E on myös ollut negatiivinen). Maksetut osingot ja osakkeen osinkotuotto ovat heitelleet huomattavasti paljon vähemmän. Luultavasti osinkojen määrä on ollut vuosittaisia tuloksia parempi proxy sijoittajalle, joka on yrittänyt hahmottaa yrityksen normaalikannattavuutta.
Tällaisen yrityksen tapauksessa en tajuu miks jengi pitää tasaista osinkovirtaa niin tärkeenä. Paljon optimaalisempaa ettei välittäis ollenkaan vaan jakais osinkoa silloin kuin löytyy ylimääräistä rahaa eli syklisen yhtiön hyvinä vuosina ja sit olis täysin jakamatta huonoina vuosina. Tää siis ei liittynyt suhun vaan ihan sivumietteenä :)
Tällaisen yrityksen tapauksessa en tajuu miks jengi pitää tasaista osinkovirtaa niin tärkeenä. Paljon optimaalisempaa ettei välittäis ollenkaan vaan jakais osinkoa silloin kuin löytyy ylimääräistä rahaa eli syklisen yhtiön hyvinä vuosina ja sit olis täysin jakamatta huonoina vuosina. Tää siis ei liittynyt suhun vaan ihan sivumietteenä :)
Joo näinhän se pitäisi rahoitusteorian näkövinkkelistä mennä. Nyt vaan on käynyt niin, että osa sijoittajista antaa ylimääräistä arvoa noille yrityksestä tasaisesti saataville osinkovirroille, ja osa yritysjohtajista on päättänyt vastata tähän kysyntään. Foorumikeskustelujen perusteella etenkin jenkkipiensijoittajissa tuntuu nykyään olevan paljon väkeä, jotka metsästävät osinkotuottoja. Kaikenlaisia listoja osinkoaristokraateista ja osinkokuninkaista tuntuu ainakin mm. seekingalphassa tulevan vastaan.
Toisaalta firman maine tasaisesti osinkoa aikojen yli kasvattavana yrityksenä voi myös tarjota oikeanlaista painetta yrityksen johdolle ja pakottaa keskittymään oleelliseen. Tuota mainetta kun on pitkällä aikavälillä vaikea ylläpitää ilman kannattavaa kasvua ja pääomien tehokasta käyttöä. Toisaalta yritys voi olla myös maineensa vanki, ja tehdä epäoptimaalisia päätöksiä pääomarakenteeseen liittyen, jos tärkein tavoite on vain pitää kiinni tasaisesti kasvavista osinkovirroista.
Lopulta nämä osinkotuottoluvut ja yhden vuoden P/E:t ovat piensijoittajille vähän vaarallisiakin työkaluja. Näillä voi helposti perustella itselleen näennäisen rationaalisesti jonkun sijoituspäätöksen, koska "P/E on vaan 10" tai "osinkotuottokin on yli 5%", vaikka tarkemmalla tutustumisella osakkeesta olisi löydettävissä vaikka mitä vaaran merkkejä.
Lopulta nämä osinkotuottoluvut ja yhden vuoden P/E:t ovat piensijoittajille vähän vaarallisiakin työkaluja. Näillä voi helposti perustella itselleen näennäisen rationaalisesti jonkun sijoituspäätöksen, koska "P/E on vaan 10" tai "osinkotuottokin on yli 5%", vaikka tarkemmalla tutustumisella osakkeesta olisi löydettävissä vaikka mitä vaaran merkkejä.
Tämä on totta. Tosin vielä vaarallisempaa on ostaa perusteella "koska tämä maksoi ennen kympin ja nyt vitosen, on se halpaa" tai "ei tämä voi laskea vitosen alle, koska ei ole koskaan ollut".
Markkinat ottivat osarin kovin raskaasti.Mitään kovin raskasta siellä tosin ei pikaluvulla löytänyt, odotusten alalaitaan lipsahti.Alkaa olla hinnoissa, joissa voisi hyvin ostaa, eli alta kympin. Tekee kuitenkin liki euron tulosta per osake, opoa yli seitsemän ja tykkään hpj:sta.
Taisi edellinen osari jäädä väliin, kun en ollut huomannut, että suomeksi julkaiseminen on keväällä lopetettu. Tästä seuraa, ellei ole jo seurannut, hilpeitä käännösvirheitä pikauutisoijille.
Tutkailin Nordean tilannetta. Osakkeen hinta näyttää varsin maltilliselta, kuten Akikin tuossa yllä todistaa. Itselläni on Nordeaa noin 7%:n painolla.
Toimintaympäristö nollakorkojen, tai oikeastaan jo negatiivistenkin korkojen kanssa, ei ole missään nimessä optimaalinen pankkien kannalta. Voittomarginaaliin kohdistuu varmastikin painetta. Tästä kertoo mm. se, että hpj laittoi toimarin vaihtoon kun se tuli esittelemään liian vaisuja tulevaisuuden tulostavoitteita. En ole ollenkaan varma pystyykö Von Koskull biittaamaan edellisen toimarin Clausenin asettamat epäkelvot tavoitteet. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/06/17/bullshit-wahlroos-haluaa-… Q3 oli Clausenin viimeinen kvartaali. http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2015/08/11/nordean-konsernijohtaja…
Pörssikurssien voimakas nousu antanee tukea Q4 tulokselle, muita ilonaiheita onkin sitten hankalampi keksiä. Wolksvagenin päästöhuijaukset osui Nordeaan, en tiedä tuleeko siitä suoranaisia alaskirjauksia, mutta varmastikin jollain negatiivisella tavalla huijaus tulee näkymään seuraavassa osarissa. Tuskinpa Nordea muuten ensimmäisenä rahoitusyhtiönä olisi raastupaan lähtemässä vaatimaan suuriin tappioihin vahingonkorvauksia. http://www.verkkouutiset.fi/talous/nordea_volkkari-43024
Venäjän heikkenevä kehitys ja ennenkaikkea yhä halvempi Öljyn hinta kasvattaa riskejä Venäjällä. Yksityishenkilöille siellä ei juuri ole lainattu, mutta yrityksille myönnettyä lainakantaa oli viime keväänä kuutisen jaardia. Tuskin niitä sieltä kovin nopeasti saadaan pois kelattua. Jos öljyn hinta pysyttelee näin alhaalla, en olisi kauhean yllättynyt jos vaikka sieltä napsahtaa joku ikävä luottotappiokin allkaneen vuoden aikana. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nordea-lopettaa-lainojen-myontamisen-… Nordean kaikki 16 konttoria on vissiin suljettu kuluvan vuoden aikana.
Öljyn hinnan romahdus tekee ikävää jäynää myös Norjassa. Siellä on laaja ja monipuolinen energia-alan yrityssektori. Monet näistä on aivan henkitoreissaan. Esimerkkinä mainittakoon Seadrill, joka on jo erilaisten saneerausspekulaatioiden alla. Minulla ei ole aavistustakaan, kuka sitä on rahoittanut, mutta Nordean luottotappioriskit ovat kasvaneet ikävästi.
Painetta tulee myös EU:n suunnalta. Siellä nyt valmisteilla oleva pankkiunioni on todella surkea diili Nordealle. Sen pitää kerätä reilusti varmuusvarantoja välimeren maiden surkeassa kunnossa olevien pankkien pahan päivän varalle. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/jattipankit-joutuvat-keraamaan-jopa-1… Tosin oma veikkaukseni on, että Wahlroos muuttaa Nordean Ruotsalaiseksi pankiksi mieluummin kuin suostuu pankkiunionin maksumieheksi.
Pankit (varsinkin OP) ovat markkinoineet asuntolainoihin lyhennysvapaita vuosia samalla kertoen kuinka osallistuvat näin Suomen elvytykseen. Luulempa kuitenkin, että taustalla voi olla syynä myös se, että asuntolainojen antolainaus ei suju ihan siihen tahtiin kuin pankit toivoisivat. Tämä on pankin näkökulmasta järkevä tapa pitää yllä asuntolainakantaa. Muuten voitaisiin nykymarkkinassa nähdä sellainenkin ihme, että asuntolainakanta supistuu Suomessa. Myöskään kasva työttömyys ei taida luvata mitään kovin positiivista.
Summa summarum: Taidan lyödä huomenna laput laitaan ja otan muutaman prosentin pataan ihan suosiolla.
Pätevää pohdintaa, nykypäivän "kivijalkapankkien" lähitulevaisuuden suurimmat haasteet liittyvät edellämainittujen asioiden osalta myös digitalisaatioon. Maksuliikenteen digitalisointi, sähköinen allekirjoitus ym. Pankeilla on mieletön määrä kilpailijoita ja lisää tulee jatkuvasti. Resurssien keskittäminen oikeisiin asioihin tulee ratkaisemaan voittajat lähivuosina.
Tuottojen saaminen antolainauksen puolelta tulee olemaan tässä korkoympäristössä jatkuvasti haastavampaa, tämän takia panostus varainhoitoon on koko ajan kasvamassa. Asiakkaiden saaminen konttoriin neuvotteluihin, tai edes verkkotapaamisiin on jatkossa yhä vaikeampaa ja tätä kautta tuotot katoavat muille palveluntarjoajille. Pankin neuvoja tarvitsevat sijoittajat ovat auttamattoman iäkkäitä ja muutaman vuoden kuluessa nykypäivän 30v asiakkaat eivät tule tarvitsemaan henk.koht. käyntejä pankeissa?
Nordea otti alas 3% avauksessa, kun Q4 meni anaalien alalaitaan. Tarkistivat osinkopolitiikkansa "kasvavaksi". Pikaluvun perusteella imo ostohinnoissa, luulisi olevan kalliimpaa kuin 9,40 jossain vaiheessa kevättä. Mie en kuitenkaan ota juuri nyt, kun lähden pariksi viikoksi rapakon taa, enkä halua ottaa lisää riskiä, jota en ole vahtimassa kuin satunnaisesti.
Edit: Kirjoittaessa meni jo 4,5% miinukselle ja jo 9,30.
Hyytävää ollut meno pankeilla, Nordeallakin... Tuli tankattua turhan aikaisin ja turhan paljon, nyt ei voi kun seurailla menoa olemassa olevan position takaa Nordean osalta...
Nordea 8,40€. Olisin kiitollinen kommenteista, miten näette nykytilanteen tällä yhtiöllä? Itse pidän halpana, ei siellä luurankoja löydy vaikka luottotappiot vähän kasvaisikin :) Minulla ostoslistalla ylimpänä.
Näyttää löytyneen luurankoja, mutta onko sillä merkitystä muutoin kuin hetkellisenä kurssilaskuna? Kuinka paljon Private Banking on tuonut rahaa kassaan noilla yritysjärjestelyillä? Onko sillä merkitystä firman tuloksen tekoon?
Mie luulen, että viranomaisseuraukset ja tuleva asiakaskato ovat marginaalisia ja otin vähän average downia @8,21. Jos laskee lisää, saa keskihintaa vielä alemmas.
Ostaisin pää märkänä jos ei olisi jo isolla painolla. Yleensä ihmiset jotka tällaisissa tapauksissa vaihtavat pankkia ovat muutenkin pankille tappiollisia, joten asiakaskadosta ei ole pelkoa. Eikä tähän asti paljastukset näytä sellaisilta, että olisi tulossa isoja saktioita.
Nordeaa ostoon vaan kasin päältä! Ei pohjoismaissa viranomaisilla ole hampaita laittaa kun max parin sadan miljoonan euron sakot Nordealle. Moni ylireagoi ja kurssi voi mennä vaikka 7,5 asti, mutten löisi sen puolesta vetoa. Nordea tekee epsiä jatkossakin yli 80 senttiä vuodessa, jakaa osinkoa yli 50 senttiä ja on entistä vähemmän riskinen korkeiden pääomavaatimusten takia. Vaikka näen Tukholmassa asuntokuplaa, pikku ongelmia Panamasta ja osinko tuskin enää kasvaa, on tämä hyvä lappu. P/E 13 on ihan mahdollinen jos markkina vielä jaksaisi vähän ylös yrittää - jos ei, niin kerää sitten 6-7% osinkotuoton ja odottaa seuraavaa nousukautta.
Mitä mieltä MMM olet Norjan suunnasta. Näetkö siellä luottotappioriskejä Nordealle? Itse pelkään, että konkursseja voi tulla aika paljon energiasektorilta ja sitä kautta luottotappioita.
ja on entistä vähemmän riskinen korkeiden pääomavaatimusten takia.
Tää juttu josta mä en tiedä mitään ja joka on ainakin tähän mennessä pidättänyt mua sijoittamasta pankkeihin. Millä tavalla analysoitte pankkien riskisyyttä osakkeenomistajalle? Ennen finanssikriisiä pääomavaatimukset olivat tyyliin 2% luokkaa. Eli 2% täytyy minimissään olla rahoitettu equityn kautta, ja sit 98% vipua. Vertauksena normiyrityksillä on usein alle 50% vipua (tyhmä vertailla tietty kun ihan eri asia). Finanssikriisin jälkeen noita vaatimuksia on nostettu johonkin 3,5% (?) tasolle. Pankkien johtohenkilöt ovat kritisoineet näitä korotuksia, koska ne alentaa ROE-tasoja ja tekevät sitä kautta pankkisektoriin sijoittamisen vähemmän haluttavammaksi, verrattuna muihin sektoreihin. Teoriassa pääomavaatimuksen korotusten ei pitäisi vaikuttaa sijoituksen haluttavuuteen, koska riskitaso laskee samassa suhteessa tuottojen kanssa, ellei markkinasta löydy epätäydellisyyksiä (eikä oteta huomioon tax shieldin hyötyjä). Pankkien tapauksessa tällaisia kuitenkin löytyy, esimerkiksi "financial distress"-kustannuksista tavalliset veronmaksajat maksavat usein suuren osan. Tää saattaa johtaa "moral hazard"iin, jossa pankin johdon ja osakkeenomistajien korkein +ev vaihtoehto on vetää mahdollisimman kovalla riskillä. Oikeastaan kysymys kuuluu, millä tavalla pystyn hahmottamaan pankin riskiä, oli sillä sitten pääomavaatimus 2% tai 6%?
Ja sori kielien sekoitus, näistä asioista on vaikea kirjoittaa suomeksi. :)
Olen samoilla linjoilla pankkisektorin lapuista. Nordea on lasketellut kolmanneksen viime vuoden tasosta. Kyllä tästä jotain lyhyttä bouncea voi yrittää veikata toki. Panaman jupakka on asia erikseen. Imo ei mene paljoa pieleen jos ei ole salkussa ollenkaan kyseistä sektoria. Euroopassa liukuri jatkunee, jenkeissä odotellaan vielä että päästään kunnolla vauhtiin.
Lucky Luke: No mulla on paha bias ton Norjan kanssa, koska uskon että Öljy toipuu viimestään 2016 loppupuolella. Norja ei ole Nordealle niin tärkeä kuin Suomi, eikä alkuunkaan niin tärkeä kuin Ruotsi. Mutta varmasti voi tulla satoja miljoonia turskaa Norjan öljy service sektorilta - se on osa pankkitoimintaa. Mutta jos katsoo Norjalaisia midcappejä, niin ne on ainakin suhteessa jenkkiverrokeihin varsin vakavaraisia.
Panama, Kazakstan yms jutuissa kannattaa ottaa huomioon, että Pohjoismainen oikeuslaitos eroaa aika paljon Amerikkalaisesta. Täällä sakot ovat usein aika selkeässä yhteydessä saatuun hyötyyn, kun taas Yhdysvalloissa sakot voivat olla melkein mitä tahansa. Esim TeliaSonera meinaa Yhdysvaltain tytäryhtiön takia saada aika kipeet sakot korruptiosta, puhuttu jopa miljardista eurosta. Sama sakko Ruotsissa olisi ollut kymmeniä miljoonia euroja. Eli tappiot tulevat olemaan enemmän imagollisia, eli santaa vähemmän konttoreihin.
Ja kannattaa muistaa, että Nordean markkina-arvo on vieläkin 32 miljardia euroa, joka perustuu about 3,5 miljardin euron nettotuloskykyyn joka tulee hyvin laaja-alaisesta toiminnasta. 5% prosentin kurssilasku vastaa 1,6 miljardia euroa. Kannattaa suhteuttaa siihen, että koko Nordean Panama kuvioissa puhutaan kymmenistä miljoonista euroista. 3. isoin omistaja Alectahan kertoi harkitsevansa Nordea omistuksiaan uudestaan, ellei selvityksiä asiaan saada. Mutta uskon tämän olevan vain kumarrus Alectan eläkevakuutusasiakkaita kohtaan. Ja jos on myydäkseen, niin sittenpähän saa taas halvalla.
Jeans: En nyt mistään ole eri mieltä sun kanssa. Pankit on vähemmän riskisiä sijoituksia kun koko sektorin riskiä vähennetään. Tällöin vaikka yksittäisen pankin ROE% on heikompi, pystyt teoriassa korvaamaan menetyksen vaikka velkavivuttamalla posiotasi pankkin osakkeeseen. Miten pankkien riskiä pystyy arvioimaan? Ei millään keinolla täydellisesti. Joutuu luottamaan aika paljon johtoon. Nordean toiminta on esim aika simppeliä verrattuna johonkin Deutche Bankkiin. Eli jos uskoo, ettei koko pankkisektori romahda, niin keskittyy Nordeaan ja perkaa vuosikertomuksen, analyysit ja conference callit läpi. Tekee simulaatiot, paljon pitäisi tulla luottotappioita, jotta tulos menee nolliin yhtenä vuotena, paljon luottotappioita, että tulos olisi miljardin tappiolla? Mitkä on olleet luottotappiot yleensä taantumissa pohjoismaissa ja muualla maailmassa. Siitä se lähtee avautuun. Kannattaa miettiä mikä olisi Black Swan case.
Eivät luottotappiot ole pankkisektorin ykkösriski, vaan uusi keskuspankkipolitiikka, johon kuuluvat negatiiviset korot EKP-talletuksille ja EKP:n yrityslainaostot. Molemmat syövät pankkien korkokatetta ja siten kannattavuutta. Ja muuten estävät luottotappioita. Minulta saa lisätietoa, jos kiinnostaa.
