Aloittelijan suunnitelmat uusiksiko?

Mariska kirjoitti:

Hei!

Minulla oli (liian pitkän pohdinnan jälkeen) tarkoitus irtisanoa pankin rahastot mm. suht kalliista kustannuksista johtuen tällä viikolla, ja avata sitten tili  Nordnettiin ja ostaa sieltä hajautetusti eri rahastoja. Tähtäimessä pitkäaikaiset (yli 10 vuotta) sijoitukset. Mutta nyt tämä ajankohta vähän arveluttaa, tämän päivän jälkeen olen danske invest progressive class wa:n kanssa häthätää juuri plussan puolella, kompassi 75/tavoite 2040:n kanssa tilanne piirun verran parempi. Joten mitä olette mieltä, kannattaako minun tässä tilanteessa rueta vaihtamaan, vai odotanko? Rahaa tämänhetkisissä rahastoissa n. 18 000€. 

Aina on hyvä hetki vaihtaa pois Dansken kompassirahastoista.

Jos vaihto sattuu osumaan markkinanotkahduksen aikaan niin silloin selviää pienemmillä veroseuraamuksilla.

Harri Holderi kirjoitti:

Jos vaihto sattuu osumaan markkinanotkahduksen aikaan niin silloin selviää pienemmillä veroseuraamuksilla.

Jotain positiivista. 

Henkisesti mukavampaa olisi myydä voitolla, mutta jos olet nykyiset rahastosi kalliiksi havainnut, jatkuvasti rullaavat kulusi eivät miettimällä halpene.

Kukaan ei tiedä minne osakemarkkina menee seuraavaksi, enkä minä tiedä edes rahastojesi sisältöä täsmävertailua varten, mutta osakepainosi osalta olet jo nyt alttiina markkinoiden laskulle. Kun on jo valmiiksi markkinoilla, on tavallaan samassa hississä muiden kanssa eikä kalliin rahaston vaihtaminen halvempaan ole riskin kasvattamista, vaan hissikyydistä maksamiesi kulujesi karsintaa (olettaen sisältö samaksi). Sinun kysymyksesi rahaston vaihdosta ei siis ole "olisiko nyt hyvä aika ostaa pitkään tilillä olleilla rahoilla osakkeita?", koska vanhoista kalliista rahastoista kannattaa päästä joka tapauksessa ulos.

Se on sitten jännempi arvattava, milloin hypätä takaisin sisään. Sijoitushorisonttisi yli 10 vuotta tosin vähentää sisäänmenon ajoituksen kriittisyyttä. Pitkällä ajalla on tärkeämpää olla markkinoilla, kuin ajoittaa entrynsä vyosikymmenen absoluuttisiin pohjiin.

Jos ymmärsin oikein, että tuottoa ei ole kertynyt vielä sinulle merkittävää määrää, silloin vaihtosi ei aiheuta yhtä rajua veroseuraamusta kuin vanhan salkun myynti, joka realisoi ison verovelan.

Minusta tärkein kysymyksesi ei ole vaihtaako halvempaan, koska vastaus siihen on no brainer: "totta kai". Todellinen kysymyksesi on: "mitä tilalle?"

What Teknokraatti said! Ei lisättävää, should be an obvious, smart choice vaihtaa.

Jos ei halua ja ole valmis paneutumaan 1000h+ niin aktiivisen osakepoiminnan voi unohtaa - vähäkuluiset indeksirahastot olisi ne, mitä itse katsoisin. S&p 500 indeksiä ja/tai Superrahastoja tai vastaavia itsellesi sopiva mix (riippuen mille markkinoille haluat osallistua, kehittyvät markkinat skippaisin itse, ellei ole tähän vahvaa näkemystä). 

Ei Nordnettiin vaihtaminen itsessään kuluja välttämättä laske. ETF:ien ostaminen pörssistä Saksasta maksaa Nordnetilla vähintään 15 euroa per ostos, Dansken kaupankäynti onlinessa alkaen 8 e (akavan ja osakesäästäjien jäsenille alkaen 5 e). Nordnetin kk-säästötoiminnolla toki ETF:iä voi ostaa ilman palkkioita, mutta myydessä menee viimeistään.

Kannattaa myös miettiä oman salkun allokaatiota osakkeiden ja korkojen välillä. Nykyisissä rahastoissasi korkoja on kuitenkin aimo siivu, eikä mikään ETF varsinaisesti tarjoa suoraan tämän kaltaista ratkaisua. Sen sijaan pitää itse ostaa erikseen osakkeita ja korkoja salkkuun, sekä mahdollisesti tasapainottaa silloin tällöin, mikä aiheuttaa kuluja ja veroseuraamuksia.

Jos nykyiset sijoituksesi ovat nollilla tai enintään vähän plussalla, niin paras aika vaihtaa on nyt heti, niin ei tule paljoa veroseuraamuksia.

Muista aina nämä: kulut, allokaatio, verot. Yleensä ETF/Nordnet hehkutuksessa keskitytään ainoastaan vuotuisiin hallinnointikuluihin ja unohdetaan muut kulut ja verot. Tilanteeseesi voisi sopia myös esimerkiksi Taalerin digivarainhoito, joka maksaa noin puolet nykyisestä danke invest progressivestasi (huog progressivessa menee rahaston oman palkkion lisäksi pankille "säilytys" tai "varainhoito" palkkio luokkaa 0,5% päälle).

Aina muistetaan varoittaa kasvun verotuksesta ja ylläpitokuluista, mutta nyt kun itsellä on eläkesalkun rahavirran suunta kääntymässä lähivuosina olen havahtunut miettimään myös tuoton ulos nostamisen verokohtelua. 

Tämä on hyvä näkökohta ottaa huomioon, ettei huomaa vaikkapa 10 vuoden säästämisen jälkeen olevansa veromuurin vankina. 

Esim. Osakesäästötili ei välttämättä nosta koko potin 10 vuoden kuluttua realisoivan nettotuloa samoja osakkeita arvo-osuustilillä hallinnoineeseen verrattuna, mutta vuosittain pelkät osingot ulos nostava saa todennäköisesti etenkin alkuvuosina merkittävän veroedun OST:n kautta. Samoin eroa tulee pakollisen FiFon ja valittavissa olevien ostoerien myynnissä. 

Valitettavasti verottajan kanssa pelatessa vastapuoliriski on suuri, joten tilanne saattaa muuttua jo vuosikymmenenkin aikana ja näin on myös ajoittain tapahtunut.

Seligsonin rahastot eivät ole ehkä ihan kaikkein halvimpia, mutta merkintä- ja lunastuskulut nollautuvat jo 6 kk jälkeen ja vuosikausia kk-eristä kootun kasvurahaston voi vaihtaa halutessaan osingot ulos maksavaksi tuottorahastoksi tuottoa ja sen verotusta realisoimatta. Tätä ei käsittääkseni voi ETF:lla tehdä, vaikka niillä saakin  säästöajan kustannukset minimiin? Koko potin realisoinnin veroseuraamuksen siis voi välttää myös kasvusta tuoton syömiseen siirtyessään, mutta verotus on edelleen normaalilla pääomaverotuksen prosentilla. Lisäoptimoinniksi on käsittääkseni käytettävissä mahdollisuus valita myyntierä, jonka turvin voi optimoida nostojen verotusta yli 10 vuoden hankintameno-olettamalla ja matkan varrella huipulta ostettujen vain vähän nousseita ostoeriä myyden, mutta tästä minulla ei ole vielä käytännön kokemusta verottajan kanssa?

En sano, että mene Seligsonille kuten minäkin, koska en osaa perustella sen ylivoimaa muihin verrattuna, mutta otin tuntemani esimerkkitapauksen asioista, joita kannattaa miettiä.

Sen verran uskaltaisin ohjeistaa, että sijoituskohde on tärkein valinta ja vasta sen valinnan jälkeen katsotaan mistä valitun kohteen saa ostaa itselle sopivin ehdoin. Ellei siitä ole omaa perusteltua näkemystä, sitten mennään isojen indeksien mukaan (ja katsotaan mistä niitä saa ostaa itselle sopivilla ehdoilla).

Vielä yksi kysymys aloittajalle on, mitä tapahtuu mainitun yli 10 vuoden sijoitushorisontin jälkeen? Jos silloin on tavoitteena vaikka ostaa asunto tai tehdä joku muu juttu, jonka vuoksi salkku vedetään sileäksi, silloin osakepainon kuuluukin olla alle 100% kuten nykyisissäkin rahastoissa. Mutta jos sijoitus jää tuottamaan lisäeläkettä pitkälle ajalle, eikä sitä välttämättä lunasteta ennen perikuntaa, silloin voi miettiä haluaako mahdollisimman tasaisen lisätuoton työeläkkeensä päälle, vai keskimäärin mahdollisimman suuren, mutta vuosittain vaihtelevan osaketuoton? Jo 20 vuoden periodilla osakkeet ovat tähän saakka voittaneet muut tuotossa. Osakkeista saa pitkällä ajalla eniten tuottoa, mutta edes osinkojen tasoa ei voi laskea varmaksi tuloksi yhtenäkään vuonna ennakkoon, osakkeiden arvosta puhumattakaan.

Kannattaa vaihtaa heti. Teknokraatti perusteli hyvin. Mietit vain tarkasti, mihin vaihdat, ettet joudu muutaman vuoden päästä vaihtamaan uudelleen ja maksamaan vaihtokustannuksia ja turhia veroja.

Teknokraatti kirjoitti:

Lisäoptimoinniksi on käsittääkseni käytettävissä mahdollisuus valita myyntierä, jonka turvin voi optimoida nostojen verotusta yli 10 vuoden hankintameno-olettamalla ja matkan varrella huipulta ostettujen vain vähän nousseita ostoeriä myyden, mutta tästä minulla ei ole vielä käytännön kokemusta verottajan kanssa?

Tämä ei onnistu mikäli osuudet ovat samalla tilillä tai säilytyksessä. Verottajan ohjeen mukaan myynnit menevät aina FIFO-periaatteella (first in, first out), eli osuudet katsotaan aina myydyn vanhimmista alkaen. Jos on samaa osaketta/rahastoa/etf:ää monella eri tilillä, niin voi toki valita, miltä tililtä tekee myynnit.

Verojen minimoinnissa kannattaa harkita myös lainan ottamista omaisuutta vastaan. Esimerkiksi Nordnetin suoperluotolla lainaa saa 0,99% korolla 20% salkun lainoitusarvosta asti. Osakkeiden pitkän ajan tuotto kuitenkin on 7-9%, joten maltillisesti lainaa ajan kuluessa nostamalla saisi pidettyä lainan alle 20% jatkuvasti, kun osakkeet/etf/rahastot kuitenkin menevät arvossa ylöspäin nopeampaa kuin luoton korko. Nordnetin laina on limiittityyppistä, joten sitä ei varsinaisesti tarvitse lyhentää koskaan.

Seligsonilta tuskin lainaa saa, mutta normaalista pankista yleensä saa lainaa ainakin pankin omia sijoitustuotteita vastaan. Näitä tosin yleensä pitää lyhentää. Itse en vielä ole edes keski-ikäinen, mutta koitan suunnitella sijoitukset siten, ettei minun tarvitsisi koskaan myydä mitään rahaa saadakseni, vaan sijoitukset olisivat aina muutettavissa myös lainaksi.

Mariska kirjoitti:

Tietämätön olen toki vieläkin, mutta yritän kehittyä koko ajan. Tällä hetkellä tilanne se, ettei minulla ole valitettavasti aikaa niin paljon, että ehtisin perehtyä pörssiyhtiöihin ja seurata markkinoita aktiivisesti, joten osakkeiden osto ei taida olla vaihtoehto.

Virheitä on hyvä tehdä (ja tunnustaa itselleen) sijoitusuran alussa. Silloin rahamäärät ovat yleensä pieniä eikä virhe ole vielä ehtinyt vaikuttaa kymmeniä vuosia. 

Seligsonin palvelut ovat opettavaisia niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin eivätkä vaadi hurjasti aikaa.

Sivuhuomautus Seligsonin sivuista, jotka ovat mielestäni opettavaiset vaikka ei asiakkaaksi ryhtyisikään.

Itsellä oli salkunhoitajan maine katkolla, kun en saanut Sijoutusrobotti SiRolta täysiä pisteitä. Jouduin reklamoimaan SiRon virheestä, joka on nyt korjattu. Lähettivät kiitokseksi Marko Erolan "Paras Sijoitus" kirjan.

Minulla oli jo tuo hyvä indeksisijoittajan motivointikirja ennestään ja koska omat lapseni ovat Erolansa jo lukeneet lahjoittaisin sen mielelläni Mariskalle, mutta ehdin jo laittaa kirjan sopivasti numeerisesti lahjakkaaksi tuntemalleni suvun nuoremmalle tieteenharjoittajalle syötiksi. Toivottavasti tarttuu syöttiin?

Jos haluaa selvitä minimiopiskelulla, tuo Erolan kirja on kompakti ja suomeksi. Kuitti kannattaa säästää pääomatulon verovähennykseen. Vaikka ei aikoisikaan aktiivisesti manageerata rahastojaan, on hyvä tietää perusteet. 

Jos Erolan kirja osoittautuu kiinnostavaksi, seuraavaksi voi harkita myös Burton Malkielin Random Walk down Wall Streetiä, joka on käännetty "Sattumankauppaa Wall Streetillä". 

Legendaariset tikkaa heittävät apinat, kolikkoa heittävät suuret joukot ja pitkäaikaissijoittavat harmaapäämummot ovat Malkielin terävästä kynästä, jolla hän sivaltaa humoristiseen tyyliinsä perusteettomia uskomuksia, myös omia nuorempana kirjoittamiaan. Malkiel on nimittäin kirjoittanut 40 vuoden aikana kirjansa monta kertaa uudelleen kasvaneen kokemuksensa valossa, joten kirjasta pitää ilman muuta saada uusin mahdollinen painos, joka arvioi aiempia laitoksia niiltä osin kuin kirjoittaja on löytänyt parempaa tietoa.

Kokeneen talousmiehen arvioita hänen omasta nuoruuden innostaan ja sinisilmäisyydestään on hauska lukea, kun hän toteutuman valossa korjaa hyvin kepeään sävyyn näkemyksiään vaikkapa siitä, millä tarkkuudella markkinat ovat kulloinkin oikeassa.