Ootko muuten tutustunut Herantis Pharmaan lainkaan? CDNF Parkinsonin taudin hoitoon vaikuttaa mielenkiintoiselta. Inderesin keskustelupalstalla toimitusjohtaja vastailee henkilökohtaisesti kysymyksiin.
Ootko muuten tutustunut Herantis Pharmaan lainkaan? CDNF Parkinsonin taudin hoitoon vaikuttaa mielenkiintoiselta. Inderesin keskustelupalstalla toimitusjohtaja vastailee henkilökohtaisesti kysymyksiin.
En ole, mutta nyt ois hyvä hetki perehtyä kun on neurologian ja neurokirurgian kurssitkin menossa. Vois vaikka kysellä jos joku proffista/opettajista on tähän syvemmin perehtynyt. Neurotrofisten tekijöiden suhteen on kyllä kilpailua olemassa ja olen niihin skeptinen näin äkkiseltään. Pitääpä tsekata toi keskustelupalstakin.
.....Sellanen firma kuin resTORbio (löytyy yllättäen tikkerillä TORC) kehittää nimenomaan selektiivistä mTORC1-estäjää RTB101 (aka. Dactolisib/BEZ235) joka on vastikään tullut ulos faasi 2 tutkimuksista indikaatiolla vanhusväestön hengitystieinfektioiden ehkäisy.......
Tästä on tehty Novartiksen toteuttamana myös toinen tutkimus, jossa infektioiden määrää mitattiin kysymällä sitä koehenkilöiltä itseltään puhelimitse (high risk of bias mun mielestä) ja lisäksi mitattiin immuunivastetta influenssarokotuksille. Tästä on julkaistu paperi ihan hyvässä lehdessä: https://stm.sciencemag.org/content/10/449/eaaq1564
Tuloksissa on kuitenkin omituista epäjohdonmukaisuutta, sillä esimerkiksi positiivinen annos-vaste suhde nähdään mentäessä 5 mg päiväannoksesta ylös 10 mg per päivä (= hyöty on suurempi 10mg annoksella vs. 5mg), mutta sitten 2x10mg per päivä ei tuotakkaan eroa placeboon. Tapahtuuko tässä jokin "ylivuoto-mekanismi" (ehkä epätäsmällinen termi tähän), joka alkaakin haittaamaan positiivisia vaikutuksia? Vastaavasti kombinointi everolimukseen tuottaa hyödyn tuossa novartiksen tutkimuksessa, kun taas viimeisimmässä tutkimuksessa everolimuksen kanssa kombinointi ei tuota eroa placebosta. Aika helvetin ristiriitaista näin äkkiseltään ajateltuna?
Kun lääketutkimus kaksoissokkoutetaan, on hyvä kysyä aina kriittisesti onko sokkoutus oikeasti onnistunut. Esimerkiksi jos placeboon verrattuna lääke aiheuttaa poikkeuksellisen paljon ja näkyviä sivuvaikutuksia, niin koehenkilöhän kyllä tietää, että kyseessä on lääke jonka pitäisi vähentää infektioita. Varsinkin, kun tässä toisessa novartiksen toteuttamassa tutkimuksessa infektiot kysyttiin henkilöiltä itseltään puhelimitse, niin kyseessä on aika iso bias joka syö tutkimuksen luotettavuutta. Esimerkiksi ripulia kokevien koehenkilöiden määrä oli yli tuplasti isompi lääkeryhmässä vs. placebo.
Haluan siis ehdottomasti nähdä viimeismmästä faasi 2 datasta julkaistun artikkelin ja perehtyä siihen ennen kuin uskallan tähän firmaan rahojani laittaa. Jotenkin tulee vaan vähän shady kuva tästä firmasta....
En sentään mennyt shortiksi, koska itse tuote on mielenkiintoinen (indikaatio, johon sitä kehitettiin ei välttämättä), ja pidin firman onneksi hyvin seurannassa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että kurssilasku tuohon kyseiseen tutkimustuloksen julkaisuun on ampunut lievästi yli. Kurssi tuli alas lähes 90% ja reilusti alle firman likvidin arvon eli jos laskee 30.9.2019 päättyneeltä kaudelta: cash + cash equivalents + marketable securities (jenkkivaltion joukkovelkakirjoja), niin likvidejä assetteja on yhteensä 117,3 miljoonaa dollaria ja liabilites puolella löytyy vastattavaa 12.2 miljoonaa eli jos firma saataisiin heti purettua nolla-kuluilla, niin tuosta irtoaisi about 105 miljoonaa dollaria: https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/1720580/000156459019040353/torc-10q_20190930.htm
Tätä kun peilaa firman nykyiseen markkina-arvoon, joka on 41.5 miljoonaa, niin pelivaraa jää 63.5 miljoonaa miinus kulut. Tässä tietysti oletuksena, että RTB101:n patentin arvo on nolla, mikä ei pidä paikkaansa. Toki jos kukaan osakkaista ei puutu peliin ja antaa firman jatkaa RTB101 kehitystä Parkinsonin taudin hoitoon, niin sitten rahaa palaa ja nopeasti.
Enpä ole itse kuitenkaan mikään tällaisten erityistilanteiden asiantuntija, mutta harvemmin silti näkee, että biopharma-yritykset laskee näin paljon alle käteisarvon(?). Näkisin ainakin itse, että Restorbio olisi erinomainen kohde aktivistisijoittajille purkuun. Pidän itseasiassa RTB101 patenttia edelleen varsin mielenkiintoisena ja kehityskelpoisena aihiona. Alle 50 miljoonan market cap ei kyllä kuulostaa millään tavalla järkevältä ja näkisinkin tässä keississä äkkiseltään ainakin 25% valueta tämän konservatiivisimman riskiadjustoinnin mukaan + patentin arvo, ja ihan kohtuu pienellä lähiajan tappioriskillä. Otin tähän toistaiseksi kohtuukokoisen position.
Athenex
Eilen ostelin tuurilla lisää tätä firmaa ja tänään yhtiö julkaisi otsikon tutkimuksesta, joka tullaan julkaisemaan joulukuussa. Eiköhän otsikko "Oral Paclitaxel with Encequidar: The first orally administered paclitaxel shown to be superior to IV paclitaxel on confirmed response and survival with less neuropathy: a Phase III clinical study in metastatic breast cancer." kerro aika olennaisesti, että yhtiön keihäänkärkituote on todennäköisesti iskenyt kultasuoneen: https://ir.athenex.com/news-releases/news-release-details/athenex-announces-key-company-activities-san-antonio-breast
Oli jännä nähdä miten hitaasti osakekurssi adjustoitui oikeaan loppupäätelmään, omasta mielestäni jäi ehkä vielä hieman alle sen. Vaikka oon firmaan tutustunut vain pintapuolisesti, niin ensimmäisenä oli mielessä, että tää on about 250 miljoonan dollarin tutkimusotsikko (eli osakekurssi päättyisi 16-17 dollarin rangeen). No kurssi päättyi 15.50:een käyden aivan 16.50 tuntumassa. Ehdin ostaa tätä vielä reilusti lisää 12.5 - 15 rangelta eikä tarvinnut sormien kiirehtiä ja päädyin myymään kaikki lisäostot 16 päälle. Aika ihme hommaa, että näinkin selkeässä keississä markkina oli hyvin hidas (tasapainon löytyminen vei yli puoli tuntia). Mitä enemmän näitä on tullut treidattua, sitä enemmän tuntuu siltä, että tällä vois päästä hyvinkin vaikka lääkärin työtä paremmille tuntipalkoille, jos vain pääomaa olisi enemmän ja olis käytössä paremmat uutis - ja analyysipalvelut. Kun vielä analyyttinen ja kliininen ymmärrys lääketieteestä koko ajan kehittyy, niin tässä oppii koko ajan nopeammin tunnistamaan lääkekehityksen kannalta relevantit pointit ja harhan lähteet uutisista yms. tutkimustuloksista.
Ennaltaehkäisevä lääketiede ja anti-aging on yksi lempiaiheistani, joten jaksan taas palata siihen. Viime aikoina on tullut vastaan aiheesta kaksi huippututkimusta, jotka havainnollistavat hyvin mitä "terveyden korkoa korolle" -ilmiö käytännössä tarkoittaa:
Kardiovaskulaarisairaudet on edelleen yleisin suomalaisten kuolinsyy eli 36% todennäköisyydellä kuolet johonkin verenkiertoelimistön sairauteen (https://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_tie_001_fi.html). Tälle merkittävimmät riskitekijät on tietysti korkea verenpaine ja korkea "huono" kolesteroli (eli ns. LDL-kolesteroli tai spesifisemmin kaikki aterogeenista apoB:tä sisältävä kolesteroli).
Kyseinen tutkimus selvitti, miten tietyt geenit, jotka vaikuttavat LDL-tasoon tai verenpaineeseen, vaikuttavat kardiovaskulaaririskiin (=riskiin kuolla verenkiertoelimistönsairauteen, riskiin saada jokin sydäntapahtuma tai joutua sydänoperaatioon). Koska tällaiset epidemiologiset tutkimukset ovat tyypillisesti hyvin ongelmallisia metodologisesti, niin tässäpä käytettiin mendeliaanista randomointia, jonka avulla voidaan siis poistaa suurin osa sekoittavista tekijöistä ja harhan lähteistä (toki ei kaikkia, mutta tulen tähän kohta tarkemmin). Jos "mendelian randomization" ei ole käsitteenä tuttu, niin kannattaa lukea esim. tämä yleistajuinen artikkeli: https://www.technologyreview.com/s/611713/researchers-find-way-to-mimic-clinical-trials-using-genetics/
Joka tapauksessa tässä siis tutkittiin, miten erilaiset Single Nucleotide Polymorphismit (SNPt) eli geenivariantit, joiden tiedetään vaikuttavan LDL-tasoon ja verenpaineeseen, vaikuttavat kardiovaskulaaririskiin. Mendelian randomization -metodilla saadaan luotua ikäänkuin retrospektiivinen lääketutkimuksista tuttu RCT-asetelma, missä on geeniä (="Lääke") verrataan "placeboon". Tämä on siis tällä kertaa sitä harvinaisempaa next level epidemiologiaa, jota minäkin suostun lukemaan ja tulkitsemaan.
Ehkä mielenkiintoisin tulos, jota ei heti huomaa ilman, että lukee koko artikkelia, on esitetty tässä alla olevassa kuvaajassa, jossa eri SNP:t omaavat ihmisryhmät on jaettu erillisiin kvartiileihin sen perusteella miten hyvin kyseiset geenit alentavat heidän LDL-tasoa ja verenpainetta. Tätä voisi verrata ikäänkuin lääketutkimusten annos-vaste-käyriin (tässä tapauksesssa kyse on exposure-response-relationshipistä):
Tästä nähdään, että SNP, jonka effect size oli suurin (eli rs7412 T-alleeli), eli jonka omaavilla oli muihin ominaisuuksiltaan samankaltaisiin ihmisiin verrattuna 22.4 mg/dL matalampi LDL-taso (eli 0.58 mmol/l matalmpi) ja 5 mmHg matalampi verenpainetaso), alensi kardiovaskulaaririskiä 54%.
Tästä jos ekstrapoloidaan vielä, että jos kokonaiselinaikana LDL-tasoa alennettaisiin esim. lääkkellisesti, geeniterapialla tai vaikka jollain rokotteella 1 mmol/l ja verenpainetasoa 10 mmHg:lla (näihin tuloksiin päästäisiin muuten aika vaatimattoman pienillä lääkeannoksilla), niin se alentaisi kardiovaskulaaririskiä todennäköisesti noin 78%!
Karkeasti sanoen riski kuolla verenkiertoelimistön sairauteen putoaisi 36%:sta --> 8%:iin. Tämä on mun kirjoissa aika valtava absoluuttisen riskin alenema verrattuna vaikka siihen, miten hyvin siedettyjä kolesterolilääkkeet kuten statiinit ja verenpainelääkkeistä esimerkiksi sartaanit on. Statiineilla vakavien haittojen, kuten rhabdomyolyysin riski on noin 4/100 000, joten tähän suhteutettuna kardiovaskulaaririskin alentaminen jostain 30 % tasoilta --> alle 10%:iin olisi erittäin +EV. Tietysti on muitakin tehokkaampia ja potentiaalisesti paremmin siedettyjä kolesterolilääkkeitä, kuten PCSK9-estäjät, joiden hinta vaan pyörii tällä hetkellä noin 700€/kk-annos. Kun kuitenkin johonkin pitää kuolla, niin tässä käy tietysti niin, että statiineja ja verenpainelääkkeitä syömällä elät todennäköisesti pitempään ja kuolet sitten todennäköisemmin syöpään tai esim. infektioon. Dementiankaan ei välttämättä tarvitse olla vaihtoehto, sillä statiineja ja sartaaneja, etenkin aivoveriesteen hyvin läpäisevää telmisartaania syömällä alenee samalla dementiariski aika reilusti:
Nyt muuten kokoajan puhutaan siis luvuista, jotka koskee myös täysin "tervettä" populaatiota, eli ihmisiä joiden kolesteroliarvot tai verenpainearvot eivät ole sillä tasolla, että ne nykyhoitosuositusten mukaisesti olisivat indikaatio lääkehoidolle.
Toki kyseisen tutkimuksen yksi metodologinen ongelmakohta siinä, voiko tästä vetää johtopäätöstä ennaltaehkäisevän lääkityksen hyötyihin terveillä, on ns. pleiotropia eli se, että näillä geeneillä voi olla vaikutuksia myös muihin asioihin kuin LDL -tasoon tai verenpaineeseen. Vaikkapa edellä mainitsemani rs7142 T-alleeli, joka indikoi APOE2 -genotyyppiä (APOE-genotyyppi on erittäin yleisesti tunnettu geneettinen riskimittari alzheimerin taudille) on yhdistynyt myös alentuneeseen dementiariskiin (joka saattaa toki liittyä siihen, että LDL ja verenpaine ovat riskitekijöitä myös dementialle): https://www.snpedia.com/index.php/Rs7412
Pitäisin kuitenkin epätodennäköisenä, että em. kuvaajan esittämä lineaarinen riskinalenema esiintyisi, jos ilmiö selittyisi pleiotropialla eli jollain muulla kuin LDL:llä tai verenpaineella. Varsinkin kun on kiistattomasti selvää, että näiden tekijöiden alentaminen lääkkeillä alentaa terveidenkin ihmisten riskiä kuolla kardiovaskulaarisairauksiin.
Tästä päästäänkin siihen, miksi on todennäköisesti erittäin tärkeää, että näiden tekijöiden hoitaminen alkaisi jo nuorena ja mielellään nykyhoitosuosituksia alemmilla tavoitetasoilla (mikä on LDL:lle 3.5 mmol/l terveillä, ja verenpaineelle 130/80) elämäntavoilla, mutta jopa lääkkeellisesti. Koska ateroskleroosi on tautiprosessi joka alkaa jo lapsuudessa, niin altisteen eli korkean verenpaineen ja LDL:n vähentäminen kannattaisi aloittaa mahdollisimman aikaisin. Sen jälkeen kun altisteelle on altistuttu 60 vuotta ja ensimmäinen sydäninfarkti on tullut, niin lääkehoidolla ja elämäntavoilla ollaan jo auttamattomasti myöhässä (vaikka toki koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa), koska tuho on jo tapahtunut. Tutkimusnäyttö osoittaa, että LDL:n kohdalla kaikki altiste on pahasta (eli LDL ei voi olla liian matala) ja että verenpaineelle optimiarvo olisi 110/60 (suurimmalla osalla ihmisistä se ei todellakaan ole tätä).
Tätä puoltaa myös esimerkiksi statiinien ns. legacy effect eli statiinien käyttö jossain vaiheessa elämää (kun olet ollut placebokontrolloidussa lääketutkimuksessa mukana), on alentanut kardiovaskulaaririskiä vielä vuosikymmenienkin päästä:
Tähän liittyen silmiini osui tuore asiaa hyvin havainnollistava tutkimus, joka on myös julkaistu huippulehdessä (Impact factor 17): Associations of Blood Pressure and Cholesterol Levels During Young Adulthood With Later Cardiovascular Events http://www.onlinejacc.org/content/74/3/330
Tutkimus selvitti, miten kardiovaskulaaririski eroaa ihmisillä joiden LDL kolesteroli 18-39 vuotiaana on ollut yli 2.6 mmol/l (=100mg/dL) verrattuna niihin, joilla se on ollut alle 2.6 mmol/l ja sama vertailu verenpaineelle (SBP>130 vs SBP<120), vakioituna sillä, mikä näiden altisteiden (LDL ja verenpaine) taso oli ollut 40 ikävuoden jälkeen näillä ihmisillä. Tutkimuksen tulos oli, että nuoruusiässä (18-39) ilmenevä yli 2.6 mmol/ LDL taso lisäsi riskiä kardiovaskulaarisairauden ilmenemiselle 64% riippumatta siitä mitä lääkehoitoja olit saanut 40 ikävuoden jälkeen. Niillä joiden systolinen verenpaine (SBP) oli 18-39 vuotiaana yli 130 oli 37% suuremmassa riskissä sairastua sydämen vajaatoimintaan vs. ne joiden systolinen verenpaine oli 18-39 vuotiaana alle 120.
Huomioiden, että nykyhoitosuosituksissa lääkehoito aloitetaan terveellä ihmisellä vasta LDL-tason ylittäessä 3.5 mmol/l, niin kyseisen tutkimuksen tulos on erittäin puoltava sille, että tätä tavoiterajaa tulisi laskea ja statiinihoidon aloittaminen yhä useammalle ihmiselle olisi kansantaloudenkin kannalta todennäköisesti erittäin kustannusvaikuttavaa. Näiden tietojen perusteella voisi jo ruveta approksimoimaan kustannussäästöjä, joita saadaan laajentamalla statiinihoito yhä useampiin ihmisryhmiin, koska tiedetään:
Kardiovaskulaaritapahtumien aiheuttamat terveydenhuoltokustannukset, työpäivien menetykset ym. kustannukset
Kuinka paljon x määrä LDL:n alentamista väestössä alentaa kardiovaskulaaritapahtumia 20 vuoden periodilla
Paljonko statiinit maksaa (kuukauden annos esimerkiksi halvinta 10 milligrammaista rosuvastatiinia maksaa 3.6 euroa ilman kelakorvausta)
Paljonko statiinien aiheuttamien haittojen hoito ja lääkehoidon riskien monitorointi maksaa (verikokeet, mahdolliset lääkärikäynnit ym.) --> vähän ottaen huomioon, että kyseessä on vain erittäin harvoin vakavia haittoja aiheuttava lääkeryhmä.
Jäänkin odottamaan sitä päivää, kun rokotukset alkavat infektioiden lisäksi kattaa myös kroonisia sairauksia. LDL:ää madaltava anti-pcsk9 -rokote onkin jo kehitteillä: https://www.nature.com/articles/s41598-017-13069-w
Vietin tänään käytännössä aamu 6-21 koululla/sairaalalla opintojen ja muiden suoritteiden parissa, mutta lupasin itselleni vähän tiivistää ajatuksia viikon tapahtumista, pakottava tarve purkaa nämä johonkin. Päivällä kerkesin vielä jopa treidata GBT:tä premarketisssa ja avauksessa.
Tomi Haataja kirjoitti:
TORC: Tätä kun peilaa firman nykyiseen markkina-arvoon, joka on 41.5 miljoonaa, niin pelivaraa jää 63.5 miljoonaa miinus kulut. Tässä tietysti oletuksena, että RTB101:n patentin arvo on nolla, mikä ei pidä paikkaansa. Toki jos kukaan osakkaista ei puutu peliin ja antaa firman jatkaa RTB101 kehitystä Parkinsonin taudin hoitoon, niin sitten rahaa palaa ja nopeasti.
Enpä ole itse kuitenkaan mikään tällaisten erityistilanteiden asiantuntija, mutta harvemmin silti näkee, että biopharma-yritykset laskee näin paljon alle käteisarvon(?). Näkisin ainakin itse, että Restorbio olisi erinomainen kohde aktivistisijoittajille purkuun. Pidän itseasiassa RTB101 patenttia edelleen varsin mielenkiintoisena ja kehityskelpoisena aihiona. Alle 50 miljoonan market cap ei kyllä kuulostaa millään tavalla järkevältä ja näkisinkin tässä keississä äkkiseltään ainakin 25% valueta tämän konservatiivisimman riskiadjustoinnin mukaan + patentin arvo, ja ihan kohtuu pienellä lähiajan tappioriskillä. Otin tähän toistaiseksi kohtuukokoisen position.
No sieltä tuli mulle kahdessa päivässä ihan riittävä 30% nousu, ja koska en kerennyt keissiin kovin tarkasti perehtyä, niin päätin ottaa position ulos aika konservatiivisella tasolla eli myin ostot eilen 1.30 dollarin päältä. Oman analyysini 95% luottamusväli (jos näin voidaan kutsua) Restorbion järkevälle arvolle tässä vaiheessa on 1.30 - 1.70 dollaria osakkeelta. Toki mitä kauemmin aikaa kuluu ilman uutisia, sen suuremmaksi tämän idean riski kasvaa oletuksella että kurssi ei mene suuntaan johon sen mun järjen mukaan pitäisi mennä (oletuksena, että markkina on tehokas, mutta vain vähän viiveellä tajuaa asioita).
Athenex:
Tomi Haataja kirjoitti:
Vaikka oon firmaan tutustunut vain pintapuolisesti, niin ensimmäisenä oli mielessä, että tää on about 250 miljoonan dollarin tutkimusotsikko (eli osakekurssi päättyisi 16-17 dollarin rangeen). No kurssi päättyi 15.50:een käyden aivan 16.50 tuntumassa. Ehdin ostaa tätä vielä reilusti lisää 12.5 - 15 rangelta eikä tarvinnut sormien kiirehtiä ja päädyin myymään kaikki lisäostot 16 päälle.
Näyttäisi että olin jokseenkin oikeassa tässä, joten loputkin osakkeet meni myyntiin tänää pressä 16.50...
Tuli parhaalla mahdollisella labelilla (kaikki yli 12-vuotiaat), mikä ei ollut läheskään 100% varmaa
Post-marketing trialin vaatimus on kuten ennalta on jo FDA.n kanssa sovittu
Epävarmuutta tilanteessa aiheuttaa:
Mikä on hematologien vastaanotto lääkkeelle, jolla ei ole kliinisessä päätemuuttujassa ennustevastetta?
Miten tällainen myyntilupa pitäisi hinnoitella, kun tällainen on aivan uusi käytäntö (eli BTD ja post-marketing trial vaatimus) ja monille analyytikoillekin yllätys FDA:lta?
Riittääkö GBT:llä kassa strategian toteuttamiseen, kerätäänkö lisää rahoitusta annilla vai otetaanko velkaa vai mitä?
Mitä tapahtuu jos post-marketing trial feilaa ja mikä on tämän todennäköisyys
Lisäksi moni saattaaa ihmetellä miksi selkeästi positiivinen asia eli myyntilupa ei aiheuttanut 50% nousua osakekurssiin jolloin osake olisi osunut analyytikkojen tavoitehintaan. Tässä mun ajatuksia:
Kuten jo aiemmin todettu, tämä tilanne poikkeaa perinteisestä myyntiluvasta hieman (mielestäni ei kuitenkaan niin paljon, etteikö kurssireaktio jäänyt vähän omituisen laiskaksi)
Kurssi ehti jo nousta monta viikkoa ennen lupaa, todennäköisesti insider information oli vuotanut
Jos markkinalla on jokin logiikka X firman hinnoitteluun ennen myyntilupaa, niin se sama logiikka suurimmaksi osaksi pätee myös myyntiluvan jälkeen toki huomioituna myyntilupariskillä.
Mun logiikan mukaan jos markkina hinnoittelee tätä samalla tavalla kuin ennen lupaa, niin "järkevä" hintataso olisi 67-73 dollaria. Veikkaan että tässä voisi käydä samalla tavalla kuin athenexin tapauksessa. Tässä vähän sulatellaan ensin mitä tämä oikeastaan tarkoittaa ja sitten ehkä ostetaan loput kiinni noin 10-15% ylös nykyisestä. Oma fair value arvio on kuitenkin noin 95-110 dollaria, mutta pitää kunnioittaa markkinaa kun treidataan lyhytaikaisesti. Otin toki isoa positiota premarketista ja tänään avauksen oksennusksesta tasoilta 60-64, vähän keventelin avauksen piikkiin. Isot voitot tästä on jo toistaiseksi tullut ja sellaisten eteen saisi tehdä kuukausikaupalla lääkärintöitä, silti tässä on mun nähdäkseni edelleen +EV ideoita treidattavaksi.
Nopean ajatusleikin jälkeen pitäisin Novartista potentiaalisena ostajaehdokkaana GBT:lle. Novartis vastikään teki mielestäni aika paljon korkeammalla valuaatiollakin MDCO:n oston (disclose: firma johon mulla oli pieni optioshortti), peliliike jota en pidän kovin järkevänä, mutta kaipa ne isot pojat siellä miljardifirmassa nämä sitten paremmin tietää. Novartiksella kuitenkin crizanlizumab vastikään hyväksytty myös sirppisoluanemiaan eri indikaatiolla kuin GBT:n voxelotor ja näkisin jopa tiettyjä synergiaetuja siinä, että Novartis ostaisi GBT:n pois. Varsinkin kun GBT:n valuaatio tuntuu alhaiselta ja lääkkeestä on nyt iso osa riskistä kadonnut.
Noin 15 tunnin opiskelu/työharjoittelupäivän jälkeen olen havahtunut siihen, että neurologia ja psykiatria on kiinnostavimmat alat. Musta tulee siis varmaan neuropsykiatri tms.....
Vaikka olin tasan vuosi sitten sijoitustiedon artikkelissani varsin pessimistinen talouden ja markkinoiden näkymiin, niin olen kuluneen vuoden aikana tyytyväinen erityisesti yhdestä asiasta: Onnistuin muuttamaan mieltäni monessa kohtaa, tekemään eron talousnäkemyksille ja järkeville treideille (jotka usein voivat olla ristiriidassa keskenään). Makronkin osalta onnistuin lopulta myös näkemään sen olennaisimman eli mitä ne treidattavat keissit tänä vuonna oli.
Virheet 2019
En nyt ehdi kaikkia virheitä alkaa tässä läpikäymään, mutta rahallisesti ne merkittävimmät.
Eniten tuli tänä vuonna turpaan Hansa biopharmasta. Se on selkein epäonnistuminen. Luin markkinan näkemystä kyseisestä firmasta täysin pieleen. Toinen virhe tässä keississä oli se, että en huomioinut tarpeeksi miten paljon epävarmuutta tällaisen tilanteen arvioimiseen liittyy vs. tavanomainen myyntiluvan betsaaminen. Tässä haettiin kuitenkin aika paljon normaalista poikkeavalla menettelyllä myyntilupaa. Olen edelleenkin vähän yllättynyt siitä, miten paljon markkina pettyi kun myyntilupaa ei tullut. Itse pidin tätä kuitenkin todennäköisempänä skenaariona. Mun case tässä oli, että upside-potentiaali vain olisi niin valtavasti suurempi kuin downside, jos myyntilupa sattuukin tulemaan (jota en pitänyt kuitenkaan niin mahdottomana kuin mitä luin markkinan pitävän).
Jatkan Hansan seuraamista, koska onhan tässä nyt kuitenkin kyseessä erittäin mielenkiintoinen ja edelleen potentiaalinen lääke, jota nyt vain joudutaan tutkimaan lisää ennen seuraavaa yritystä. Hansan kurssi on nyt sillä tasolla, että näkisin tässä yritysoston mahdollisuuden. Siksi mulla on edelleen pieni positio tässä.
Toinen iso "virhe" tai virheitä aiheuttava ominaisuus tänäkin vuonna oli taas kerran liian aikaisin voitollisesta positiosta luopuminen. Tätä on vaan niin vaikeaa arvioida, että milloin sitä nyt myi tai otti shortin kiinni liian aikaisin, koska markkina ampuu yli molempiin suuntiin. Se miksi uskon tehneeni tässä asiassa virheitä on enemmänkin jälkikäteen mietittynä ne perustelut, joiden takia välillä otti positioita kiinni eli pahimmassa tapauksessa tyyliin "olen tehnyt tästä jo tarpeeksi voittoa"...olen siis edelleen ihminen.
Mulla on välillä vaikeuksia uskoa omia analyysejäni ja olen havainnut kärsiväni tässä suhteen jonkinasteisesta impostor syndroomasta. Esim. GW Pharmasta oli selkeä shortti-teesi, mutta luovuin positiosta liian aikaisin, koska epäilin että jos sittenkin olen väärässä ja en vain huomaa jotain asiaa. No kurssi laski vielä senkin jälkeen reilusti. Sama kävi muissakin kannabisfirmoissa, joista otin shortit ehkä liian aikaisin kiinni, vaikka se jälkikäteen helpolta näyttääkin.
Toisaalta mitä enemmän tulee onnistumisia, sitä enemmän alkaa luottamaan itseensä. Kun lukee pankkien tai muiden instituutioiden analyysejä, niin vaikka siellä on se PhD -tason kaveri pätemässä jostain lääkkeen molekyylibiologian hienouksista, niin ei se välttämättä ole kovin olennaista asiaa varsinaisen sijoituskeissin kannalta. Siitä tulee ihan hyvä fiilis kun kulkee suurta joukkoa tällaisia analyytikoita täysin vastavirtaan ja osoittautuukin olevansa oikeassa, kuten Sage therapeuticsin shorttikeissin kohdalla vastikään kävi. Global Blood Therapeuticsin keissi taas osoittaa, että ei ne analyytikot väärässäkään aina ole.
Onnistumiset
Keväällä makron osalta näkemykseni alkoi olla, että vaikka taantuma on todennäköisin skenaario, niin isossa kuvassa +EV betti on ostaa call spreadeja osakeriskiin ja esim. lyödä vetoa että S&P 500 on yli 3200 vuoden päätteeksi. Näin näyttää tapahtuvan ja tästä tuli aika voitollinen treidi.
Toinen iso makrobettini tälle vuodelle oli kulta ja heitin 1400 dollarin vuodepääte-arvion - tällä hekellä mennään 1500 dollarissa, joten eipä sekään betsi mennyt huonosti.
Korkokäyräkin on alkanut kääntymään ylös, vaikka ensin tässäkin positiossa sain vähän turpiini.
Biopharma -betsit meni tänä vuonna vähän liiankin hyvin, Hansaa lukuunottamatta. Global Blood Therapeuticsit myin toistaiseksi kokonaan pois salkusta kuluneella viikolla. Pääasiassa siksi, että se mitä alunperin tässä treidasin on nyt toteutunut ja keissi vaatii uuden objektiivisen arvion.
2020
Mulla ei rehellisesti sanottuna tule hirveästi treidattavia asioita mieleen juuri nyt. Talousnäkemyksiä voisin heittää useammankin, mutta eiköhän niitä ole maailma jo valmiiksi täynnä. Ajattelin käyttää aikaani ensi vuonna yhä enemmän itseni kehittämiseen ja uuden blogin starttaamiseen.
Pidän todennäköisenä, että osakkeet ja kulta jatkavat nousua ainakin vuoden alkupuoliskon, mutta en ole enää varma kannattaako tähän erityisen aktiivisesti ottaa näkemystä. Kullassa toki edelleen on kohtalainen positio samasta syystä kuin tähänkin mennessä.
Niin hullulta kuin se joidenkin korvaan saattaa kuulostaa, niin mulla on edelleen pieni positio Bitcoinissa ensi vuotta ajatellen. Perustelut osin samat kuin miksi omistan kultaa.
Tavoitteita vuodelle 2020
Perustaa uusi blogi.
Lukea enemmän (tiede)kirjallisuutta. Ihmiset lukevat mielestäni liian vähän perustieteitä, matematiikkaa, luonnontieteitä, mikrotaloustiedettä jne. verrattuna siihen miten paljon aikaa käytetään anekdotaalisen tietokirjallisuuden lukemiseen. Toki en nyt sano että tällainen kirjallisuus on automaattisesti hyödyntöntä roskaa, mutta kannattaa ennemmin lukea perustieteitä, koska ne on kaiken tiedon pohja. Sen jälkeen ei tarvitse muistaa mitään ulkoa, jos oikeasti hallitsee sen minkä päälle kaikki rakentuu. Näin ajankäytöllisesti ajateltuna.
Lukea enemmän kiinnostavia tiedelehtiä, joista voi olla käytännön hyötyä. Olen aika yllättynyt, miten paljon esimerkiksi Nature reviews of drug discovery käsittelee lääkekehityksen asioita business-näkökulmasta. Tämä on melkein välttämätöntä luettavaa, jos haluaa oppia ymmärtämään lääkekehitysbisnestä vähänkään syvällisemmin, varsinkin sijoittamisen näkökulmasta.
Oppia enemmän meditaatiosta ja meditoida vähintään 30 min päivässä. Olen meditoinut melko säännölisesti Headspacella noin reilun vuoden. Viimeaikoina olen alkanut opiskella paljon neurotieteitä, neurobiologiaa ja luin esimerkiksi tähän liittyen erinomaisen kirjan Stahl’s Essential Psychopharmacology: Neuroscientific Basis and Practical Applications, jota voin kyllä suositella kaikille jotka haluaa oppia mitä aivoissa tapahtuu erilaisissa psyykeen häiriöissä, miten psyykenlääkkeet toimii ja mihin uudet kehityksessä olevat psyykenlääkkeet perustuu. Olen lisäksi opiskellut meditaatiota ja meditaation neurobiologiaa nyt enemmän.
Olen täysin vakuuttunut, että ihmismieltä (eli pään sisällä sijaitsevaa neuroverkkoa) voi kehittää samalla tavalla kuin koordinaatiota, lihaksistoa sekä verenkierto - ja hengityselimistöä voi kehittää fyysisellä harjoittelulla. Olen myös vakuuttunut, että erilaisilla lääkkeillä ja esim. transkraniaalisella magneettistimulaatiolla voidaan vaikuttaa tällaisen treenin tuloksiin (tämä ehkä toistaiseksi vain mielenkiintoisena sivuseikkana ja näistä lisää paremmalla ajalla).
Vaikka meditaatiosta voi tutkia kaikenlaista, niin uskon silti, että sen elämänlaadulliset hyödyt perustuvat johonkin paljon syvempään "filosofiaan" kuin mitä nykyisillä neurotieteen tutkimuksen menetelmillä voidaan havaita. Minkä tahansa tutkimuksen toistettavuus voi kadota heti huomenna, joten meditaation harjoittamista ei ehkä kannata rakentaa minkään yksittäisen tutkimuksen varaan. Kyse on ajattelutapojen muuttamisesta ja läsnäolemisesta, joilla on jo itsessään hyödyllisiä vaikutuksia elämänlaadulle.
On oikeastaan vähän hassua kysyä "mitä hyötyä meditoinnista on". Toki voi listata kattavan määrän tutkimuksia ja niitä käsitteleviä systemaattisia katsauksia, joissa osoitetaan meditaation stressiä, ahdistusta ym. alentavia ja keskittymiskykyä parantavia vaikutuksia. Loppujen lopuksi meditoinnin ajatus on, että ihmisestä tulee "meditatiivinen" ja se on jo itsessään positiivinen asia. Tätä voi olla hankalaa selittää ihmiselle, joka ei ole harrastanut meditointia sen kummemmin, mutta ehkä yritän tätäkin valaista joskus tulevaisuudessa vähän paremmin. Tähän liittyen Sam Harrisilla on ihan fiksuja ajatuksia. Itse aloitin lukemalla hänen ajatuksista kirjoitettua kritiikkiä ja vasta sen jälkeen siirryin kirjaan. Kirja ja aiempi tietämykseni vakuuttaa enemmän kuin tähän mennessä lukemani kritiikki.
Viimeinen tavoite: Vähentää Somen ja erityisesti Twitterin epähyödyllistä käyttöä. Tein ihan huvikseni eilen testin ja ajauduin sinänsä ihan asialliseen Twitter-väittelyyn, vaikka olen pitkään pyrkinyt näitä välttämään, koska ne harvemmin tuottaa mitään mullistavaa positiivista vaikutusta kenellekään. Tämän kokeilun havaintona oli, että en tälläkään kertaa löytänyt ihan hirveästi positiivisia asioita, jotka perustelisivat hyvin tuohon väittelyyn käytetyn ajan. Kyseinen väittely lääkäreiden koulutusmääristä sentään pysyi keskimääräiseen Twitter-väittelyyn verrattuna ihan asiallisena. Käytän siis jatkossakin ajan johonkin muuhun ja käytän Twitteriä vain tietokoneella Tweetdeckin tms. kautta. Twitterissähän on paljon hyödyllistä ja mielenkiintoistakin asiaa.
On muuten jokseenkin surullista, miten paljon ihmiset käyttää Twitterissä aikaa vihaamiseen ja vihamieliseen väittelyyn. Ajattelisin, että aikuisilla ihmisillä on parempiakin ajankäytön kohteita, esim. vuorovaikuttaminen kotona perheen/ystävien kanssa tai sitten ihan vaikka kirjojen lukeminen. Elämänlaatua parantavat asiat ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaisia.
Kiitti tosi viihdyttävästä blogista! En kovin paljoakaan treidaus-asioista ymmärrä, mutta opiskelu- ja lääkisjuttujasi on mielenkiintoista lukea.
Lääketieteellisiin asioihin liittyen, oletko kenties tutustunut herraan nimeltä David Sinclair? Hän on ollut viime aikoina paljon esillä ja esittänyt, että ihmiskehon ikääntyminen/vanheneminen tulisi luokitella pikemminkin sairaudeksi kuin vääjämättömäksi prosessiksi. Ihmiskehon biologiseen ikään ja vanhenemiseen voi vaikuttaa tämän Harwardin professorin mukaan ruokavaliolla, paastolla, liikunnalla ja jopa erilaisilla lääkeaineilla. Mitä mieltä oot tästä, onko tässä taas yksi kiistanalaisia väitteitä laukova väärä profeetta ja yleinen vitsi tiedeyhteisön sisällä vai tosiaan jotain uutta ja varteenotettavaa, josta jokainen voisi oppia jotain? Youtubesta löytyy paljon materiaalia hänen nimellään, jos sattuu kiinnostamaan :)
pidättäydyn toistaiseksi kommentoimatta sen enempää asiaa, koska kaikki mallinnukset mitä tähän mennessä kertyneellä datalla voi tehdä, sisältävät aivan liikaa epävarmuutta. Kun datakin on jo itsessään epävarmaa ja näissä malleissa pienetkin muutokset lähtöoletuksiin aiheuttaa suuria muutoksia lopputulokseen, niin saadaan aika isoja vaihteluvälejä. Viikko-pari, niin pystyy paremmin arvioimaan tilannetta. Voihan tästä kehittyä maailmanlaajuisesti vakavakin juttu, mutta pidän sitä epätodennäköisenä sen suhteen, mitä asiaa olen jonkin verran opiskellut.
Julkisuuteen tulee kokoajan väitteitä esimerkiksi viruksen inkubaatioajasta, siitä voiko oireeton toimia tartuttajana jne. Nämä kaikki kysymykset ovat kuitenkin suuresti auki ja ovat keskeisiä siinä, miten helposti virus leviää. Vielä ei esim. varmasti tiedetä kuinka paljon tartuntoja on lähtenyt liikkeelle zonoottisesta alkuperästä (eläin-reservoaarista), mikä jo itsessään vaikuttaa merkittävästi arvioon R0:sta. Tässä raportissa selitetty hyvin auki asiaa: https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-2019-nCoV-transmissibility.pdf
Myös taudin kuolleisuus on jokseenkin auki. Lähtökohtaisesti kuitenkin tilastoilla on alkuvaiheessa tapana biasoitua vakavamman taudin suuntaan, koska vaikeimmin sairaat hakeutuvat ensimmäisenä hoitoon ja siksi kuolleisuus tulee yleensä arvioitua aluksi yläkanttiin.
Tauti voi tietysti levitä vakavaksi pandemiaksi, vaikka se olisi esim. SARS:iin nähden vähemmän kuolettava, jos sen leviäminen tapahtuu helposti. On jotain viitteitä, että tauti leviäisi esim. paljon SARS:ia helpommin (mahdollisesti pitempi inkubaatioaika, oireettoman tartuttavuus jne.). Aika vähällä tiedolla kuitenkin nyt mediassa vedetään johtopäätöksiä. En vetäisi Kiinan valtion toiminnasta myöskään hirveästi johtopäätöksiä (ottaakko taloudellinen riski vs. menettää kansalaisten luottamus?). Katsotaan viikon päästä uudelleen. Mitään treidejä en lähtisi tekemään. Osakkeiden keventäminen nyt varmasti on ollut järkevää viimeaikoina jo pelkästään arvostustasojen nousun myötä (ellei sitten usko jyrkkään nousuun ja blow-off toppiin sekä siihen, että osaa ajoittaa tämän oikein).
Anti-Aging
HKICITYBOY kirjoitti:
Moi!
Kiitti tosi viihdyttävästä blogista! En kovin paljoakaan treidaus-asioista ymmärrä, mutta opiskelu- ja lääkisjuttujasi on mielenkiintoista lukea.
Lääketieteellisiin asioihin liittyen, oletko kenties tutustunut herraan nimeltä David Sinclair? Hän on ollut viime aikoina paljon esillä ja esittänyt, että ihmiskehon ikääntyminen/vanheneminen tulisi luokitella pikemminkin sairaudeksi kuin vääjämättömäksi prosessiksi. Ihmiskehon biologiseen ikään ja vanhenemiseen voi vaikuttaa tämän Harwardin professorin mukaan ruokavaliolla, paastolla, liikunnalla ja jopa erilaisilla lääkeaineilla. Mitä mieltä oot tästä, onko tässä taas yksi kiistanalaisia väitteitä laukova väärä profeetta ja yleinen vitsi tiedeyhteisön sisällä vai tosiaan jotain uutta ja varteenotettavaa, josta jokainen voisi oppia jotain? Youtubesta löytyy paljon materiaalia hänen nimellään, jos sattuu kiinnostamaan :)
Kiitos itsellesi! Halusin vastata näihin hyvällä ajalla, joten siksi vähän viiveellä.
David sinclair on erittäin tuttu kaveri. Olen seurannut hänen juttujaan ja tutkimustaan. Huipputason tutkija, mutta kyllä hänellä tiettyä confirmation biasta näyttää olevan (mikä on ihan normaalia ja tietyssä mielessä hyväkin asia, koska kuka muutoin jaksaisi koko elämänsä tutkia samoja asioita). Kaikillahan meillä esiintyy cofirmation biasta vähintäänkin muutamassa asiassa.
HKICITYBOY kirjoitti:
Hän on ollut viime aikoina paljon esillä ja esittänyt, että ihmiskehon ikääntyminen/vanheneminen tulisi luokitella pikemminkin sairaudeksi kuin vääjämättömäksi prosessiksi.
Nojoo, riippuu miten vanheneminen määritellään. Primaarinen vanheneminen eli prosessi johon ei liity sairauksia, joka alkaa kasvuvaiheen päätyttyä ja jota tapahtuu keskimäärin 1% vuosivauhdilla olisi vähän ongelmallista luokitella sairaudeksi, koska sitä tapahtuu kaikilla (eri vauhtia tosin yksilöstä, geeneistä, elämäntavoista ym. riippuen). Ihan käytännön näkökulmasta näen ongelmana, että tästä tehtäisiin sairaus. Sekundaarinen vanheneminen taas on sairauksien ja niiden patologioiden kautta tapahtuvaa vanhenemista, sitäkin tapahtuu suurimmalla osalla meistä elinkaaren loppuvaiheessa. Olisi outoa luokitella tämäkin sairaudeksi, koska tässä on kuitenkin sairauksia osatekijöinä. Ymmärrän kuitenkin mitä David sinclair hakee, eli sitä, että ikääntyminen nähtäisiin asiana jota vastaan voi ja kannattaa taistella lääketieteen keinoin, koska se tulee pitkässä juoksussa olemaan esimerkiksi ainoa ratkaisu väestön ikääntymiseen. Lisäksi sillä olisi merkittäviä positiivisia taloudellisia vaikutuksia.
Vanhenemiselle on esitetty eri teorioita eikä niistä mikään vieläkään yksin selitä kaikkea, ehkä totuus onkin näiden eri tekijöiden (ja monen muun tekijän joita ei vielä tunneta) summa:
Klassinen telomeerien kuluminen (telomeerien lyheneminen kyllä liittyy ikääntymiseen, mutta ei oikein tiedetä miten syy-seuraussuhde menee)
Epigeneettiset muutokset (Tätä David sinclair taitaa pääasiassa tutkia, kyseessä on tällä hetkellä ehkä suosituin ikääntymisen teoria)
Proteiinivirheet (Dementia ym.)
Geneettinen epätasapaino
Mitokondriot
solutason "senescence" (solujen luonnolliset puolustusreaktiot muuttuvat jatkuessaan iän myötä haitallisiksi)
Kantasolujen kato
Varmasti paljon muitakin teorioita on, mutta tässä ne yleisimmät. Uskoisin, että näillä kaikilla on merkitystä siihen miten nopeasti meissä tapahtuu primaarista ja sekundaarista ikääntymistä (eli jälkimmäisessä tautien kertymistä).
Tähän mennessä osataan parhaiten ehkäistä sekundaarista ikääntymistä eli ehkäistä tauteja:
Ateroskleroosia ja siten sydän - ja verisuonitauteja (aivoinfarketeja) ym. hoitamalla verenpainetta ja LDL-kolesterolia --> Todennäköisesti mitä nuorempana aloittaa statiinit ja/tai pcsk9-estäjän, sitä paremman suojan saa. Tästä on viimeisen 6 kk aikana tullut valtavasti lisää näyttöä ja uskallan väittää, että tämä on ehkä parhaiten tunnettu asia lääketieteessä tällä hetkellä.
Todennäköisesti myös dementiaa voidaan ehkäistä hoitamalla em. kohdassa riskitekijöitä, mutta myös erilaisia spesifejä proteiinikertymiin kohdistuvia hoitoja on kliinisissä kokeissa (beta-amyloidi ja tau-plakkien vasta-aineet) ja ne voivat hyvinkin osoittautua toimiviksi (ennaltaehkäisyyn).
Tällä hetkellä me ei oikeastaan osata ehkäistä kovinkaan hyvin suurinta osaa syövistä (paitsi tietysti terveellisillä elämäntavoilla keuhkosyöpää, virtsarakon syöpää, kolorektaalisyöpää jne.), autoimmuunitauteja eikä immuniteetin heikkenemistä iän myötä (ja siten infektioita). Metformiinista on hyvää näyttöä, että se alentaa elinaikaista syöpäriskiä noin 25% 2 tyypin diabetesta sairastavassa populaatiossa, kun vertailukohtana on ollut jokin toinen diabeteslääke. Tässä kuitenkin metodologisena ongelmana herää se ajatus, että metformiini on kuitenkin sglt2-estäjien ohella niitä parhaita DM2 lääkkeitä, joten ehkä metformiini ei ehkäise syöpää, vaan DM2:n hyvä hoito ehkäisee (joka on mahdotonta toteuttaa ilman metformiinia)? Lisäksi metformiini on yleensä dm2-potilaan lääkevaihtoehto niillä potilailla joilla munuaisfunktio ei ole aivan surkealla tasolla. Siispä ehkä näissä tutkimuksissa on valikoitunut ei-metformiiniryhmään jengiä, joilla on munuaiset sökönä (mikä taas yhdistyisi todennäköisesti huonompiin elämäntapoihin ja siten korkeampaan syöpäriskiin). Ei nyt ole joka tapauksessa aikaa tarkemmin perehtyä näihin metformiini-tutkimuksiin, kun niitä kerran viimeksi vuosi sitten tarkemmin katsoin, mutta epäilen ettei tätä biasta ole voitu oikoa millään tilastollisella menetelmällä tai että sellaista tutkimusasetelmaa ei ole vielä käytetty, jossa tästä päästäisiin eroon. Saa korjata jos joku on näihin viime aikoina perehtynyt ja uskoo, että olen jossain kohtaa väärässä.
Ymmärrän toki metformiinin syöpää estävät solutason vaikutukset ja sen mahdollisen ikääntymistä estävän vaikutuksen, joka tapahtuisi todennäköisesti AMPK-aktivaatiovälitteisen MTORC1 eston kautta. Lähtökohtaisesti kuitenkin ajattelen tästä, että paastoaminen tai jokin muu suora mtorc1-inhibiittori toimisi tässä paljon paremmin kuin metformiini. Syy miksi en esimerkiksi itse käytä metformiinia ja miksi en suosittelisi sitä muillekaan terveille käytettäväksi on siinä, että se viimeisimpien ihmistutkimusten mukaan blunttaa lihaskasvua ja hapenottokyvyn kasvua (ilmeisesti estämällä mitokonrdiossa hengitysketjun kompleksi 1:stä) terveillä ihmisillä adaptaationa lihas/kestävyysharjoitteluun vanhusväestössä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30548390
Koska en ole vielä vakuuttunut siitä näytöstä, että metformiini ihmisillä hidastaisi ikääntymistä ja en pidä kovin varmana, että sen syöpää estävä vaikutus ei-diabeettisella ihmisellä on kliinisesti merkittävä, niin en siksi halua esim. tätä mitokondrionaalista adaptaatiohaittaa, minkä metformiinista saa. Lisäksi metformiinista menee (ainakin mulla) aika herkästi maha sekaisin...joten aika kovaa dataa saa tulla ulos, että alkaisin metformiinia säännöllisesti syömään.
Erinomainen DM2 -lääke metformiini kuitenkin on ja odotan mielenkiinnolla TAME-tutkimuksen tuloksia. Jos alkaakin tulla vahvaa dataa siitä, että metformiini selvästi hidastaa ihmisillä ikääntymistä, niin en näkisi estettä aloittaa tätä itselleni. Tässä kuitenkin huomiona, että pidän kynnystä aloittaa lääkkeitä itselleni paljon matalampana kuin että aloittaisin sen jollekin toiselle ihmiselle "ikääntymisen estoon". Ihan jo siitä syystä, että informaatioasymmetria häiritsee tällaista hoitosuhdetta ja kun kuitenkin esimerkiksi valvontaviranomaiselle tai ylipäätään ympäröivälle yhteiskunnalle tällaisessa lääkkeiden off-label käytössä on nähtävissä vain lääkkeen aiheuttamat haitat eikä yhtään väitettyjä hyötyjä (viranomaiset tuskin ostavat väitteitä ikääntymisen hidastavasta vaikutuksesta), niin on parempi, etten siihen hommaan ikinä lähde niin kauan kun se ei ole yleisesti hyväksyttyä.
David sinclairin tutkimusryhmän muut tutkimukset mm. sirtuiineista ja NAD:sta ovat toki mielenkiintoista seurattavaa, mutta vielä liian varhaisessa vaiheessa johtopäätösten tekemiseksi.
HKICITYBOY kirjoitti:
Ihmiskehon biologiseen ikään ja vanhenemiseen voi vaikuttaa tämän Harwardin professorin mukaan ruokavaliolla, paastolla, liikunnalla ja jopa erilaisilla lääkeaineilla. Mitä mieltä oot tästä, onko tässä taas yksi kiistanalaisia väitteitä laukova väärä profeetta ja yleinen vitsi tiedeyhteisön sisällä vai tosiaan jotain uutta ja varteenotettavaa, josta jokainen voisi oppia jotain?
Eli kyllä David sinclair menee mun kategoriassa ihan fiksun kaverin tunnusmerkkeihin (tuskin muuten olisi duunissa Harvardissa). Kyllä näitä sen juttuja ihan mielenkiinnolla seuraa.
Uskon että varsinkin säännöllinen paastoaminen on erinomainen keino hidastaa sekundaarista ikääntymistä, todennäköisesti myös primaarista ikääntymistä. Tästä on julkaistu itse asiassa NEJM:ssä vastikään mielenkiintoinen review-artikkeli: https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMra1905136
Erilaisilla lääkkeillä kuten statiineilla, pcsk9-estäjillä ja angiotensiinireseptorisalpaajilla aivan varmasti ehkäistään terveessäkin väestössä sekundaarista ikääntymistä ja ehkä jopa primaaristakin ikääntymistä.
Liikunta varmastikin on ihan nobrainer myös, joten sitä tuskin tarvitsee alkaa erikseen perustelemaan.
Puhumattakaan terveellisistä elämäntavoista (joista ehkä helpoiten unohtaa riittävän unensaannin)
Metformiini on vähän niin ja näin, sen merkitys on mielestäni auki vielä. Pidän noita muita lääkkeitä merkityksellisempinä. Olen tästä itse asiassa kirjoittanut pitkästikin alkaen tästä viestistä eteenpäin: https://www.sijoitustieto.fi/comment/26643#comment-26643
Uskon, että seuraavan 10 vuoden sisällä alkaa tulla paljon enemmän ulos tutkimusta epigeneettisestä säätelystä, sirtuiineista ja näihin lääkkeellisestä vaikuttamisesta. Eiköhän tässä ikääntymisen estossakin jossain kohtaa 20 vuoden sisällä oteta harppaus sekundaarisesta ikääntymisestä kohti primaarisen ikääntymisen estämistä.
JooV: Kävin viime keväänä puhumassa ja voisihan sitä uudestaankin käydä jos kutsu tulee. Nyt on kyllä tämä kevät vaan sen verran täynnä, kun on koulun puolesta tärkeimmät tentit edessä, eli aika on melko tiukilla.
Ja siihen, että taudin leviämisen dynamiikka on todellisuudessa ollut sellainen kuten Kiinasta on kuvattu (eikä esim. sellainen, että taudin leviäminen olisi alkanut jo vaikka viime kesänä). Lyhyesti sanottuna pidän pandemiaa edelleen yli 90% todennäköisenä. Jos maassa on 8 Covid19-keissiä, niin laajemman epidemian todennäköisyys on n. 75%: https://cmmid-lshtm.shinyapps.io/new_outbreak_probability/
Tällaisia maita on tällä hetkellä minun laskujeni mukaan 19 ympäri maailmaa, joten pidän siis pandemiaa lähes varmana näiden olemassa olevien oletusten valossa. On paljon vaikeampaa arvioida sitten sitä todennäköisyyttä, että nämä mallin oletukset olisivat lähellä oikeaa. Siksi pitää katsoa miten data kehittyy, mutta tähän mennessä datan kehittyminen näyttää viittaavan siihen, että malli on suunnilleen oikeassa. Toki on paljon tekijöitä, miksi leviämistä (ja kuolleisuutta) on todennäköisesti yliarvioitu Kiinassa.
Miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan osakkeisiin on vähän mutkikkaampi keissi. Monet skenaariot on mahdollisia. En usko, että tästä nyt treidaamalla hirveästi edgeä voi löytää, joten olen pitänyt omat toimeni aika maltillisina ja jatkanut samalla strategialla kuin tähänkin mennessä. Lisäksi mun osakesalkku on aika pitkälti tasapainossa longeja ja shortteja, joten senkään takia mihinkään isoihin toimenpiteisiin en ole ryhtynyt.
Olen viime aikoina keventänyt osakkeita, koska osakkeista on saanut viime aikoina hyvän myyntihinnan. Osakepaino on nyt n. 60%.
Olen longina kultaan, euro-dollari-futuureihin ja lyhyisiin korkoihin. Nämä todennäköisesti tuottavat vaikka talous ajautuisi nyt taantumaan (koronavirus ja pandemia lisää taantumariskiä). Lisäksi ne nähdäkseni hedgaavat tail riskiä hyvin. Lisäksi ne ovat nähdäkseni tähänkin mennessä tuottaneet osakkeiden noususta huolimatta erinomaisesti, joten edellisessä sijoitustiedon artikkelissa esittämäni teoria on toistaiseksi pitänyt paikkaansa ja tämä on ollut erittäin toimiva strategia. Näen enemmän syitä sille, että pandemia tekee tämän strategian entistä toimivammaksi kuin että se tekisi päinvastoin: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/miten-porssit-saataisiin-romahtamaan
Osakkeiden myyminen/hedget on aivan eri asia kuin mennä markkinaa shortiksi: Puhdas indeksishortti esimerkiksi on sen potentiaaliseen tuottoon nähden hyvin volatiili treidi. Toki jos haluaa hedgata salkun delta-riskiä ilman että myy osakkeita, niin siihenhän se on varmasti aivan kelpo työkalu.
Näkemykseni mukaan markkinoilla on ollut viime aikoina euforia-ralli menossa. Näen myös sen skenaarion, että pandemian seurauksena lisätään elvytystä ja lasketaan korkoja entistä alemmas/lisää negatiiviseksi. Jos taantuma onnistutaan välttämään/pandemian tuhot jää pieniksi, niin....osakkeet voisivat jatkaa euforia-rallia?
Menen siis suht. kevyellä osakepainolla ja betsaan edelleen isoa osakerallia optioiden avulla eli call spreadeilla. Nyt näyttää, että indeksit hieman taas notkahtivat (oli syynä koronavirus tai sitten jokin muu, todennäköisesti korona). En tiedä paljonko tulee laskua, mutta näen toistaiseksi kannattavana ostaa isompiin dippeihin valikoituja osakkeita/call spreadeja ja sitten käänteisiin taas hieman myydä. Eli treidata tämän strategian ympärillä. Päätöksiini vaikuttaa toki sekin, että mun osakepaino on aika vahvasti health care/biotech/pharma -sektoria (+gold mining), eli pandemia-riski huomoiden aika defensiivinen painotus. Jos salkussa olisi enemmän syklisiä firmoja, niin olisin ehkä vähän enemmän huolissani. Suhtaudun todennäköiseen pandemiaan kuitenkin osakkeiden kannalta enemmän ostopaikkoja kyttäillen.
RAS-järjestelmä lääkekehityksen kohteena on herättänyt minussa viime aikoina valtavasti mielenkiintoa. Olen jopa pohtinut tästä aiheesta väikkäri-kandidaattia, mutta saa nähdä mitä sitä päätyy tekemään. Tarkoitus olisi joka tapauksessa väitellä jostain kliinisen farmakologian aiheesta seuraavan 3-4 vuoden sisällä.
RAS-järjestelmä on viimeisen 5-10 vuoden aikana julkaistujen tutkimusten perusteella osoittautunut paljon monipuolisemmaksi kokonaisuudeksi kuin mitä siitä aluksi tiedettiin ja mitä siitä edelleenkin lääkiksissä opetetaan. Ensimmäiset järjestelmään vaikuttavat lääkkeet ovat olleet jo pitkään käytössä verenpaineen hoitoon: ACE1-estäjät, AT1R-salpaajat ovat nykyään yleisimpiä verenpainelääkkeeitä (joita käytetään myös munuaisensuojalääkkeinä tietyille potilaille) ja reniinin-estäjät vähäisemmissä määrin myös joissain maissa käytetty verenpainelääkkeinä. Kuitenkin RAS:n monet muutkin komponentit näyttää lääkekehityksen kannalta lupaavilta erilaisiin fibroottisiin sairauksiin kuten keuhkofibroosiin, sydämen vajaatoimintaan, systeemiseen skleroosiin ja lisäksi esim. dementiaan tai muihin aivosairauksiin (ehkä masennukseenkin?).
RAS-järjestelmän yksi komponenteista eli ACE2-proteiini toimii koronavirusten funktionaalisena reseptorina, myös uusimman covid-19:n. Koronaviruksen välittämä keuhkovaurio voisi toimia ainakin osittain ACE2-supression kautta. Toki varsinaisesta ARDS:ta itsessään tiedetään, että siinä päätekijöinä lienee elimistön immunologinen hyperreaktio, ei mikään virus itsessään. Joka tapauksessa ACE2 ilmenee lähes kaikissa kudoksissa ja jopa ulkomaailmaan kontaktissa olevilla kudospinnoilla (suolisto, hengitysteiden epiteeli). Tämä voisi ainakin osin selittää, miksi tauti voisi levitä helposti (spekulaatiota).
Mielenkintoista on, että ACE2 toimii mm. keuhkokudosta suojaavana tekijänä aktivoiden erilaisia anti-fibroottisia ja anti-inflammatorisia signaalireittejä ja toimien esim. ANG2/3/AT1R:n vastavaikuttajana, joka taas on pro-fibroottinen, pro-inflammatorinen ja remodellaatiota aktivoiva signaalireitti. ACE2 -ekspressio vähenee ikääntymisen myötä ja ilmeisesti myös ainakin erilaisissa fibroottisissa keuhkosairauksissa (IPF, COPD ym.):
Seuraava on nyt vain mun henkilökohtaista spekulaatiota perustuen lukemaani kirjallisuuteen, mutta pidän mahdollisena seuraavaa hypoteesia: Kiinassa ja ylipäätään maissa, joissa ilmanlaatu on heikkoa ja/tai väestö tupakoi paljon, on enemmän erilaisia keuhkosairauksia ja niiden esiasteita. Näillä ihmisillä ACE2-aktiivisuus on todennäköisesti muuta tervettä väestöä matalampi (jos verrokkina käytetään vaikkapa suomalaista puhtaassa ilmassa elänyttä tervettä henkilöä). Koronavirus-infektio todennäköisesti häiritsee ACE2-aktiivisuutta ja siten on tappavampi juuri tälle potilasryhmälle. Toki näissä on paljon sekoittavia komorbiditeetteja, mutta voisin nähdä, että vaikka koronavirus olisi yleisesti ottaen esim. influenssavirusta vähemmän vaarallisempi, niin se olisi juuri tälle kyseiselle potilasryhmälle itse asiassa influenssavirusta tappavampi. Tämä selittäisi, miksi Kiinassa kuolleisuus on ollut länsimaita suurempaa (Kiinassa enemmän COPD ja sen esiasteita). Toki on myös muita mahdollisia ja paremmin todistettuja selityksiä on olemassa, mutta tämä minun hypoteesini voisi hyvinkin olla yksi osasyy.
Suoria ja epäsuoria ACE2-aktivaattoreita tutkitaan erilaisissa keuhkosairauksissa (esim. AT2R-agonistit ja ACE2-analogit). Lähin firma löytyy Tukholman pörssistä, Vicore Pharma, jossa mullakin on pieni positio (liittymättä mitenkään itse koronaan). En nyt ehkä tiedä olisiko näiden ryhmien lääkeaineista hyötyä vakavissa koronavirus-infektioissa, mutta ainakin logiikka on olemassa ja nyt olisi paljon potilasmateriaalia olemassa asian tutkimiselle. Toistaiseksi lupaavimmat lääke-kandidaatit koronavirukseen ovat Gileadin kehittämä nukleosidi-analogi Remdesivir ja pitkään käytössä ollut anti-malaria lääke klorokiini: https://www.nature.com/articles/s41422-020-0282-0
Remdesivir on näyttänyt toistaiseksi tehoa eläinkokeissa ja petri-maljalla. Kyseinen lääke toimi in vitro myös ebolaa vastaan, mutta ihmiskokeissa osoittautui tehottomaksi. Saa nähdä miten käy koronan kanssa, ihmiskokeet on juuri meneillään. Gileadissa mulla on alunperinkin muista syistä positio olemassa, enkä näe koronan takia syytä ostaa lisää tai myydä pois.
Koronavirus-rokotteiden kehittäjistä (esim. MRNA, INO) mulla ei ole hirveästi muuta sanottavaa, kuin että tulevat todennäköisesti olemaan myöhässä, vaikka onnistuisivatkin saamaan jotain toimivaa aikaiseksi. MRNA on ollut myös pitkään seurannassa potentiaalisena shorttina (muista syistä), joten jos lähtee hirveästi raketoimaan näihin korona-uutisiin, niin näen hyvän tilaisuuden mennä shortiksi. Gileadin lääke olisi nykyisten arvioiden mukaan aikaisintaan markkinoilla huhti-toukokuussa, joten voi hyvinkin ehtiä vielä myymään pandemia-aallon aikaan (jos lääke osoittautuu toimivaksi ja varsinkin paremmaksi kuin klorokiini).
Tästä nyt tuli tällainen artikkelien-oksennus, mutta en usko, että se tuo hirveästi mitään lisäarvoa jos alan täällä tarkemmin avaamaan kirjallisuutta läpi. Ehkä joskus kun on paremmin aikaa. Ne joilla kiinnostus ja ymmärrys riittää suosittelen lukemaan ainakin noi ekat review-artikkelit läpi. Uskon, että tässä voidaan seuraavan 3-5 vuoden aikana tehdä läpimurtoja lääkekehityksen saralla.
Kiitos Tomi hyvästä review:stä! Tuo remdesevir oli ebolan suhteen erittäin mielenkiintoinen ja toivoa täynnä - ehkäpä 5-10v sisällä ymmärretään ebolaa paremmin ja löydetään tavaraa, millä siihen iskeä.
Covid-19 tyyppisiä keittoja kiehuu joka puolella maailma erilaisien riskien kanssa, mistä ei ikinä julkisessa keskustelussa puhuta. Länsimaalaisille ei välity uutiset, jos syvällä Amazonissa tai Bangladeshissä kuolee 1 000 ihmistä virusepidemiaan, kun terveydenhuoltojärjestelmää ei käytännössä ole tai jos on niin resurssit ovat erittäin vajavaiset. PCR-laitteistot eivät ole halpaa tavaraa - kyllä Suomessakin 50-100v sitten kuoltiin tuntematta kuolinsyytä sen paremmin. Onneksi ollaan nykyään paremmassa tilanteessa!
Covid-19 tyyppisiä keittoja kiehuu joka puolella maailma erilaisien riskien kanssa, mistä ei ikinä julkisessa keskustelussa puhuta. Länsimaalaisille ei välity uutiset, jos syvällä Amazonissa tai Bangladeshissä kuolee 1 000 ihmistä virusepidemiaan, kun terveydenhuoltojärjestelmää ei käytännössä ole tai jos on niin resurssit ovat erittäin vajavaiset. PCR-laitteistot eivät ole halpaa tavaraa - kyllä Suomessakin 50-100v sitten kuoltiin tuntematta kuolinsyytä sen paremmin. Onneksi ollaan nykyään paremmassa tilanteessa!
Osakemarkkinan reaktio ei hirveästi yllätä, kun katsoo miten viimeiset 6 kk oli ollut lähes eksponentiaalista nousua ennätyskorkeilla arvostustasoilla. Tähän kun lisää sen, että fwd-earningseja on vähän hilattu nyt alas ja korona tuo epävarmuutta, niin raha pakenee niistä aika vikkelään. En lähde vielä ottamaan erityisempiä longeja tähän, sillä arvelisin että esim. S&P 500 laskettelee ainakin 3000 pisteen tasoille ennen pysähtymistään. Kultaa keventelin vähän tänään ja eilen, koska en näen kullan tähän tilanteeseen kuitenkin enemmän väliaikaisena parkkipaikkana rahoille. Niin kauan kun korot pysyy näin matalalla tasolla, niin uskon rahojen taas palaavan osakemarkkinoille tilanteen rauhoittumisen jälkeen, ralli jatkuu.
Tuntuu, että nyt eletään taas niitä hetkiä jolloin kannattaa mennä isolla käteispainolla ja istua käsien päällä muutama viikko.
Jonkinlaista panikointia odotin markkinoille tulevan kun euroopassa alkaa covid-tapausten määrä kasvaa. En nyt kuitenkaan ihan näin paljon ja vielä näin lyhyessä ajassa. Ei siis auta kuin myöntää, että olen ollut väärässä. Tärkein kysymys on, minkä suhteen olin väärässä? Mulla tulee mieleen kaksi asiaa:
Olinko väärässä sen suhteen, että luulin markkinan tietävän pandemian olevan erittäin todennäköinen?
Olinko väärässä sen suhteen, että markkina alkaa kohta odottaa jotain paljon pahempaa kuin mitä itse pidän todennäköisenä (siis jotain paljon tavanomaista pandemiaa pahempaa)?
Jokin muu syy?
Kurssiliikkeitä voi aina selitellä miljoonalla eri tavalla. En pidä mahdottomana, mutta pidän edelleenkin jokseenkin epätodennäköisenä, että markkina ei olisi kolme viikkoa sitten tiennyt, että pandemia on varsin todennäköinen skenaario. Miksi uskon näin:
Koska suurin osa asiantuntijoiden tekemistä mallinnuksista on olleet tämän kannalla. Kannattaa esimerkiksi katsoa ajatuksella läpi Hong Kongin yliopiston lääketieteen dekaanin Gabriel Leungin LSHTM:ssä eilen pitämä luento aiheesta. Leung avaa myös julkaisematonta ja aivan uusinta dataa aiheesta. Hän on maailman johtava SARS, MERS ja nyt myös Covid19:n infektioepidemiologian asiantuntija: https://www.lshtm.ac.uk/newsevents/events/coronavirus-covid-19-outbreak-insights-leading-expert-prof-gabriel-leung
Leungin luennosta paistaa selvästi, että alusta asti data on viitannut siihen suuntaan, että tämä tulee leviämään pandeemisesti. Näihin tuloksiin on tullut myös useat tämän alan parhaat asiantuntijat, mm. LSHTM:n analyysit joihin itse olen paljon nojannut.
Sen lisäksi maailman parhailla hedge rahastoilla on aivan sata varmasti vähintään yhtä hyvät ellei jopa paremmat analyysit tästä tilanteesta. Pidän siis epätodennäköisenä etteikö sekä smart moneyn analyysit että akateemisen maailman johtavien asiantuntijoiden analyysit olisi olleet suunnilleen samansuuntaiset ja pitäisin hyvin epätodennäköisenä, että varainhoitajat, hedge rahastot ym. ympäri maailmaa olisivat olleet kaikesta tästä huolimatta epätietoisia asian suhteen. Käsitykseni markkinoiden älykkyydestä romuttuisi täysin, jos asia osoittautuisi olevan tämä.
No, meidän on mahdoton tietenkään päästä kaikkien pään sisälle sen suhteen, mitä kukin markkinaosapuoli on ajatellut tästä. Vain lopputulos on taululla ja se on lähes -15% alle viikon sisään. Juuri nyt mun suurimmat kysymykset on seuraavat:
Skenaario 1: Onko tää vain suurten massojen odotettua panikointia ja smart money on hypännyt kelkasta/hedgannut tilanteen jo ajat sitten? Odotetaanko tässä siis käänteistä "buy the rumour, sell the news"- tyyppistä reaktiota eli jengi panikoi kun pandemia oikeasti alkaa näyttää maallikonkin silmään todennäköiseltä eli miltä se nyt näyttää (ei vain hienoissa matemaattisissa malleissa, joissa se oli sitä 2-3 viikkoa sitten). Tässä skenaariossa sitten kun pandemia on julistettu WHO:n toimesta, korona on levinnyt hyvin joka puolelle ja on nähty ettei tämä nyt niin kamala asia ollutkaan, niin markkinat ottaa rekyyliä. Erityisesti kun aletaan kuulla lisäelvytyksestä ja keskuspankkien hätäkorkoleikkauksista, niin markkinat vasta innostuukin.
Skenaario 2: Onko fiksu raha sittenkin tällä hetkellä markkinoilla se suurin myyjä, koska tietää, että tästä voi tulla jotain tavanomaista pandemiaa pahempaa. Jotain mitä maailma ei ole koko vuosisataan nähnyt? Jos tähän skenaarioon uskoo, niin nyt on vielä hyvä sauma liittyä fiksujen ihmisten porukkaan ja myydä salkku tyhjäksi ja ottaa taantumahedgeksi korkoja/kultaa yms. Leung toki kuulostaa luennolla huolestuneelta tilanteesta, mutta ei kuitenkaan niin huolestuneelta, että tästä tulisi pahinta mitä ihmiskunta on vuosisataan kohdannut. Hän myös esitteli dataa joka puoltaa sitä, miten hyvin Kiinassa varotoimenpiteillä R0 on saatu kaikissa provinsseissa alle 1:n tai sen tuntumaan. Sanoi myös, ettei usko siihen etteikö länsiaissa päästäisi varotoimilla lähes yhtä hyviin tuloksiin. Lisäksi myös Kiinan tartuntaluvut puoltavat tätä. Toki tämä on vasta ensimmäinen aalto, toinen on varmasti tuloillaan ja vielä on vaikea sanoa kuinka iso siitä tulee.
Skenaario 3: Olen vain yksinkertaisesti ollut alusta asti väärässä markkinoiden odotusten suhteen. Vaikka itse pidin 3 viikkoa sitten pandemiaa lukuisiin asiantuntija-analyyseihin perustuen todennäköisenä, niin muu markkina ei sitä tajunnut. Tuntuu vain, että tässä skenaariossa olisi liian paljon jengiä jotka olisi tehneet 2-3 viikkoa sitten shortteja asettelemalla helppoa rahaa.
Näitä eri skenaarioita on varmasti loputtomiin ja todellisuus voi olla kaikkea näiden väliltä, mutta nää mulla tulee karkeasti ekana mieleen. Pidän edelleenkin oddseja suurimpana skenaariolle 1. Heitetään nyt vaikka hatusta seuraavat todennäköisyydet
Skenaario 1: 40%
Skenaario 2: 5%
Skenaario 3: 30%
Skenaariot X,Y,Z jne: 25%
Toden totta on nyt helppo sanoa, että tämähän olisi ollut viikko sitten päivänselvä shortti-paikka. Ehkäpä esim. Sijoitustiedon keskustelijoista moni sitten osasi mennä shortiksi/myydä salkun tyhjäksi. Onnittelut heille jos joku tämän näki kaukaa asti. Olen selvästi ollut jossain kohtaa väärässä, mutta mulla kiinnostaa enemmän se minkä suhteen olen ollut väärässä. Markkinoilla on se hieno ominaisuus, että se kyllä kertoo vähintäänkin suuntaa antavan vastauksen lopulta. Jos kurssit tästä kääntyy nousuun ja on kesällä uusissa korkeuksissa/sitä lähellä, se puoltaa 1-skenaariota. Jos lasku jatkuu voimakkaasti se nostaa 2 skenaarion todennäköisyyksiä. Jos lasku tasoittuu se nostaa 3 skenaarion todennäköisyyksiä.
Oma salkku ei tästä onneksi juuri kärsinyt, koska mulla on hyvin tasapainotettu osakepositiot longien ja shorttien välillä. Lisäksi lyhyet korkofutuurit, euro-dollarifutuurit ja kulta (viime aikoina vähäisemmässä määrin) on hedgannut riskiä. Käteispositiota on myös löytynyt 40% edestä.
Tässähän alkaa käydä jännäksi myös se, miltä ensi kesä näyttää omien töiden puolesta. Mulla alkaa 3 kk päästä työt terveyskeskuksen vuodeosastolla. Jos pandemia tulee, voisi toinen aalto jyllätä silloin Suomessakin ja mulla on aamusta iltaan kädet täynnä hommia. No turha tässä on vielä alkaa spekuloimaan.
Hienoa pohdintaa Tomi. Seuraan ensimmäistä kertaa markkinoita aktiivisesti tälläisen "kriisin" aikana, vaikka olin teini 90-laman aikoihin ja 2008 pohdin, että vitsi nyt kun osaisi ostaa osakkeita kun uutislähetyksissä Lehman Brothersin työntekijät kantoivat tavaroitaan toimistoistaan kotiin. Olen elänyt läpi näitä kriisejä ja aina on talous päässyt jaloilleen. Tosin koskaan aiemmin en ole elänyt näitä vaiheita läpi omaa salkkua seuraamalla. Nyt olen kerännyt dataa omaan käyttöön salkun liikkeistä ja uutisoinneista niin osaan seuraavan "kriisin" iskiessä tehdä jotain toisin. En ole siis tehnyt salkun suhteen mitään peliliikkeitä vaan olen rauhallisesti istunut käsien päällä ja katsonut kuinka salkun arvo sulaa. Kaikki sijoitetttu raha on onneksi sellaista että en sitä tarvitse, niin näinkin typerästi voi käyttäytyä ja nukkua yönsä silti hyvin. Noista sun skenaarioista oma veikkaus on Skenaario 1. Rahamaailmassa pitäisi olla töissä keskimäärin älykkäimpiä ihmisiä, joilla on pääsy parhaaseen dataan. Sillä taustalla en usko Skenaario 2 todennäköisyyten. Oma villi veikkaus on, että he tekevät rahaa nyt kun bullerot tyhjentää osakesalkkuistaan viimeisiä voittoja.
Millä ajatuksilla Motus GI:n (MOTS) suhteen, nyt kun alkaisi olla näytön paikka pikku hiljaa? Sisäpiiri ostaa pienissä erissä koko ajan (viimeisimmät ostot 2/2020). Aika alas on lyöty kuitenkin alkuvuoden aikana.
Ja kiitos taas medisiinisen puolen pohdinnoista blogissa
Suoria ja epäsuoria ACE2-aktivaattoreita tutkitaan erilaisissa keuhkosairauksissa (esim. AT2R-agonistit ja ACE2-analogit). Lähin firma löytyy Tukholman pörssistä, Vicore Pharma, jossa mullakin on pieni positio (liittymättä mitenkään itse koronaan). En nyt ehkä tiedä olisiko näiden ryhmien lääkeaineista hyötyä vakavissa koronavirus-infektioissa, mutta ainakin logiikka on olemassa ja nyt olisi paljon potilasmateriaalia olemassa asian tutkimiselle.
Ostin pahimmassa rytäkässä sitten vielä lisää Vicorea, koska tunnen näiden lead compoundin aika hyvin ja pohjahinnoissa eli 150M Kr enterprise valuella täysin aliarvostettu mielestäni potentiaaliin nähden. Mietinkin, että johdon täytyy olla ihan helvetin tyhmä jos ei vähintäänkin julkisesti lähde ajamaan tätä myös sars-cov-2:n hoitoon. Olin jo lähellä laittaa tonne viestiä, että herätkää nyt tähän tilaisuuteen, mutta lopulta se tiedote sieltä sitten tuli viime viikolla ja täytyy sanoa, että markkinat yllättävän hitaasti tähän reagoi: https://vicorepharma.com/investors/press-releases/press/?releaseID=056F6E09ECED53DB
No nyt kuitenkin jo 100% nousut kyseisen tiedotteen jälkeen.
Myin nyt osan pohjaonginnoista pois, mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä nyt myös tämä korona-kortti, vaikka en sen suhteen erityisen bullish olekaan (voihan se toimiakin). Myös keuhkofibroosiin yhtiö on mielestäni valinnut hieman väärän strategian lääkkeen tutkimiseen (lääke pitäisi kombottaa AT1R-blokkerin kanssa), mutta kääntöpuolena on sitten tietysti se, että voihan tää toimia yksinäänkin ja silloin data olisi paljon selkeämpää (upside isompi). Toki itse sijoittajana rajaisin mielluummin vähän downsidea tutkimusasetelmaa muuttamalla ja leikkaisin sitä upsidesta. No oli miten oli, nyt näyttää, että se mitä pidin aluksi jopa vähän puoliksi vitsinä (että firma alkaisi ratsataa koronaviruksella ja osakekurssi lähtee hurjaan lentoon) näyttääkin nyt olevan ihan totisesti totta ja on mielestäni kaikin puolin koko yritykseltä ihan fiksu veto. Tällä lääkkeellä on nimittäin mielestäni jopa paremmat edellytykset toimia SARS-COV-2:een kuin remdesivirillä.
Mulla on 1.5 viikon päästä vuoden viimeinen iso tentti ja sen jälkeen varmaankin kirjoittelen ihan kunnolla ajatuksiani tästä koko hässäkästä. Voin nyt kuitenkin sanoa, että mulla on erittäin minimaalinen osakepaino (noin 25%) ja paljon suojauksia. Euro-dollarifutuurilongit heitin salkusta pois hyvällä voitolla. Kultaan olen edelleen longina. Nyt olen vähän isommin shorttina pitkiin jenkkikorkoihin näiden elvytyspakettien takia. Mun mielestä indeksien kurssiliike on ollut suhteellisen ennakoitua pari viikkoa. Tän viimeaikaisen nousun logiikkaa olen itselleni selittänyt sillä, että markkina haluaa aina laittaa jonkun kuseen ja myy nyt kalliimmalla hinnalla itseään niille, jotka ostaa tätä "peak deaths" -ajatuksella eli nyt kun näyttää, että ekan aallon kasvukäyrä globaalisti taittuu, niin jengi ryntää markkinoille. Tää on kuitenkin hyvin todennäköisesti vasta alkua ja nyt on erittäin hyvä tilaisuus keventää salkkua, koska skenaariojakauma on tiltissä negatiiviseen suuntaa, jopa katastrofiskenaarioihin asti ja on hyvin vaikea määrittää näiden ääripää-skenaarioiden todennäköisyyksiä. Toki pitkäjänteisellä sijoittajalle on nyt varmaankin erityisen järkevää vuosikymmenten tähtäimellä antaa kk-säästön rullata. Laitoin jopa itse pienen kk-säästöohjelman käyntiin kehittyviin markkinoihin. Mutta lisää näistä ja koronasta joskus myöhemmin.
Makkone: En ole seurannut kyseistä firmaa, myin pois joskus puolisen vuotta sitten. Ei vain aika ja innostus riitä tätä kehitystä enää seurata ja vähän jotenkin firman toiminta alitti odotukseni (myynti ei lähtenytkään rullaamaan ihan niinkuin odotin). Nyt sitten tää korona varmasti vähän jarruttaa tällaisten ei-välttämättömien equipmenttien hankintaa, toki se varmasti on jo isosti hinnoissa eli jos uskoo edelleen että tuote löytää paikkansa 1-2 vuoden sisällä, niin sitten erittäin hyvän valuen ostos näillä hinnoilla.
Otin tänään ison osan mun harvoista ja valituista "koronabetseistä" pois pöydältä. Eipä näitä paljon tullut harrastettua, koska tilanne on elänyt kokoajan valtavasti ja ei ole töiden ohella millään riittänyt aika kaikkien tilanteiden arviointiin. Pari enemmän tai vähemmän selkeää betsiä tuli kuitenkin otettua, kaikki voitollisia:
Vapotherm: Tämä oli lähes no-brainer keissi koronaa ajatellen ja yllättävän hitaasti myös kurssi reagoi (helppohan se nyt jälkikäteen on viisastella). Koronan alusta kurssi on nyt tullut 5x ylös, joten ihan hyvä hetki kotiuttaa voittoja. Vapotherm on siis jo pitkään toiminut HFNC -laitteiden valmistajana (high flow nasal cannula) eli kyseessä on siis hengitystukilaite, joka tuottaa pienen PEEP:n, mutta on kuitenkin helppokäyttöisempi kuin perus CPAP ja on osoittanut vähentävän intubaatioon joutumisen riskiä jo aiemmin erityyppisissä hengitysvajauksissa, myös nyttemmin koronassa. Se miksi nimenomaan Vapothermillä on pieni kilpailuetu johtuu siitä, että ymmärtääkseni ne on harvoja valmistajia joiden PEEP on luokkaa 10 H2OCM. Tällä on kohtalaisen iso merkitys kliinikolle sen suhteen, että tästä voi luotettavammin arvioida FiO2-suhdetta (https://en.wikipedia.org/wiki/Fraction_of_inspired_oxygen), jolla on isomerkitys tehohoitolääketieteessä hoitopäätösten teossa. Muilla HFNC-valmistajilla päästään ehkä juuri ja juuri 5 "vesisenttimetrin" raja-arvoon ja sekin vain maksimiasetuksilla ja optimaalisessa tilanteessa. Mulla oli itse asiassa Vapothermiä hieman jo ennen koronaakin, mutta lisäsin positiota isosti kun kansainväliset anestesiologiajärjestöt alkoi suosittaa HFNC:n käyttöä koronassa.
Vicore pharma. Tämä oli enemmänkin läppä, mutta niin ne vaan käynnisti koronatutkimukset kuten vähän uumoilinkin ja kurssi lähes 3x parissa kuukaudessa. Jätin pienen position vielä (en koronaa varten) vaan lähinnä keuhkofibroosi/copd/sydämen vajaatoiminta indikaatioin.
Gilead shortti: Otin tämän kiinni kun alkaa jo jonkinlainen aikaperusteinen stop loss paukkua. Tää koko remdesivir -keissi on ihan farssi, kun käytännössä tästä ei ole edelleenkään mitään näyttöä että toimisi (https://twitter.com/TomiHaataja/status/1279687612186443776) ja silti viranomaiset menee omat biasoitumat ja yleisön painostus edellä sekä jenkeissä että euroopassa. Jotenkin ajattelisin, että markkinan olisi jo täytynyt reagoida jos se hinnoittelisi tätä, joten tässä täytyy olla jokin blind spot mitä en huomaa ja siksi järkevämpi vaan ostaa positio kiinni. Aika +-0 tuloksella kulujen jälkeen.
En enää sijoitusten osalta aio keskittyä koronaan millään tavalla. Mulla ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko toinen aalto, kuinka raju se on ja miten se vaikuttaa markkinoihin.
Tuntuu nyt siltä, että suurin osa fiksuistakin ihmisistä/sijoittajista seuraa koronaan liittyviä uutisia ja uusia tutkimuksia (usein vertaisarvioimattomia tai vertaisarvioinnista huolimatta biasoituneita) ilman minkäänlaista kriittistä tilastotieteellistä tai immunologista tarkastelua. Voin sanoa jo alkuun, että immunologia on ihan helvetin monimutkainen ja vaikea ala. Jos miettii asioiden todellista sisäistämistä, niin se on ollut yksi lääkiksen tähän mennessä vaikeimmista kursseista. Jos miettii vaikka jotain vasta-aineisiin perustuvia seroprevalenssitutkimuksia, niin niissä on jo valmiiksi tuhat asiaa mitkä voi tällä hetkellä aiheuttaa biasta suuntaan tai toiseen. Lisäksi meillä ei ole riittävästi tietoa miten immunologia koronavirusinfektiossa käyttäytyy ja mitä vasta-aineista voi päätellä. On hyvin mahdollista, että ihmisillä jää koronaan immuniteettia hyvin erilaisilla mekanismeilla kuin mitä näillä vasta-ainetutkimuksilla voidaan huomata. Siksi en nyt vetäisi mistään yksittäisestä asiasta suurta johtopäätöstä. Eikä mulla ylipäätään itsellä enää hirveästi kiinnosta seurata koko juttua, koska pitkässä juoksussa ajankäytölle saa paljon paremman tuoton keskittymällä esimerkiksi geeniterapiaan......
Geeniterapiasta ja Hansa Biopharmasta
Disclaimeriksi täytyy alkuun sanoa, että mulla on salkku täynnä erilaisia geeniterapiafirmoja, ja Hansa Biopharma, josta kohta puhun enemmän, on mun salkun isoin yksittäinen omistus 20% painolla.
Tämä on se ala, johon aion nyt keskittyä eniten. Olen täysin vakuuttunut että kaikkia mahdollisia kiviä kääntelemällä voit löytää geeniterapia-sektorilta äärimmäisen alihinnoiteltuja keissejä. Iso osa niistä ei välttämättä liity suoraan mihinkään varsinaiseen geeniterapiainterventioon, vaan siihen liittyviin liitännäisteknologioihin/lääkeaineisiin jotka liittyy geeniterapian käytännön toteutukseen. Lisäksi myös shortti-ideoita lääkkeistä, jotka voi tulla geeniterapian syrjäyttämäksi (ERT:t etunenässä).
Mitä enemmän geeniterapiaa opiskelee, sitä enemmän huomaa miten paljon tehtävää on vielä erilaisten käytännön barrierien suhteen aina virusvektorien suunnittelusta, geenimateriaalin pakkaustekniikoista, vektorikapsidien valmistuksesta ja valmiiden vektorien puhdistusmenetelmistä geeniterapian kliinisen soveltamisen ongelmiin asti.
Yksi merkittävimpiä käytännön ongelmia esimerkiksi AAV-välitteisen geeniterapian (AAV eli adeno associated virukset ovat suurin vektori-"platform" ja kliinisesti pisimmälle edennein) kliinisessä soveltamisessa on ihmisen oma immuniteetti. AAV:t ovat ihmiselimistön endeemisiä viruksia ja siten suurimmalla osalla meistä on luontaisesti neutraloivia vasta-aineita näitä viruksia kohtaan. Viimeistään siinä vaiheessa kun ihminen saa ensimmäisen geeniterapia-annoksen, näitä neutraloivia vasta-aineita kehittyy lähes kaikille ja se estää geeniterapian jatkamisen (tällä hetkellä ei pystytä tekemään pysyvää terapiaa, vaan vaikutus kuluu loppuun kuukausien/vuosien kuluessa). Tähän mennessä tutkimuksissa onkin jouduttu screenaamaan ulos ne potilaat, joilla on paljon neutraloivia vasta-aineita (joissain tapauksissa lähes puolet kohdepopulaatiosta). Neutraloivat vasta-aineet ovat IgG-peräisiä (elimistössä on IgG, IgA, IgM ja IgE tyypin vasta-aineita, joista noin 75% on IgG:tä) ja siten IgG:n hajoamiseen tai kierrätykseen vaikuttamalla voidaan yrittää hävittää neutraloivat vasta-aineet aiheuttamalla kohdennettu IgG-immunosupressio geeniterapian annostelun ajaksi. Tällä hetkellä kliinisessä käytössä olevilla menetelmillä pystytään toteuttamaan ainoastaan laajaa immunosupressiota esim. plasmafereesillä (kerää kaikki vasta-aineet pois) tai erilaisilla syöpälääkkeillä (tappamalla esim. kaikki B-solut). Näihin liittyy luonnollisesti valtavasti haittoja ja huono spesifiteetti sekä teho.
IgG:n määrän vähentämiseen on olemassa tällä hetkellä ainakin kaksi lupaavaa menetelmää:
Käytetään bakteeriperäistä ja spesifistä IgG endopeptidaasia, joka hajottaa toimivan IgG:n sen inaktiivisiksi alayksiköiksi (IdeS, Imlifidaasi), eli ruotsalaisen Hansan Biopharman Idefirix-nimistä lääkettä: Tästä on julkaistu lupaavia tuloksia Naturessa nyt kesäkuun alussa: https://www.nature.com/articles/s41591-020-0911-7?draft=collection
Toinen vaihtoehto on vaikuttaa IgG:n verisuonen seinämän endoteeli-soluissa tapahtuvaan lysosomaaliseen kierrätykseen eli estää FcRn-reseptorien toimintaa, jolloin IgG ohjautuu lysosomaaliseen hajotukseen. Tämä on vasta lähinnä minun ja muutamien tutkijoiden spekulaation tasolla olevaa teoriaa, eikä tutkimusnäyttöä tästä ole geeniterapiaan olemassa. Kuitenkin esimerkiksi UCB Pharma (Rozanolixizumab), Argenex (Efgartigimod), Alexion pharma (ALXN1830), Immunovant (IMVT1401) ja Momenta pharma (M281) kehittävät kaikki hieman eri menetelmin FcRn:n estäjiä, tällä hetkellä kaikki indikaatiot ovat erilaisiin IgG-välitteisiin autoimmuunisairauksiin, isoimpana indikaationa myasthenia gravis. Näistä ehkä vaikutusteholtaan, haittavaikutus - ja farmakokineettiselta profiililtaan lupaavin lääke on Argenexin Efgartigimod. Tämä on myös aikataulullisesti pisimmällä kliinisisissä tutkimuksissa ja siten myös markkina hinnoittelee sen korkeimmalle (non-riskiadjustoitu peak sales noin 4B). Kaikilla näillä on omanlainen profiliinsa ja soveltuvuutensa eri autoimmuunisairauksiin. Toki kaikki firmat ovat valinneet samoja indikaatioita, mutta paljon riittää myös potentiaalisia uusia indikaatioita.
Näistä lupaavimpana pidän kuitenkin geeniterapian kannalta Hansan imlifidaasia, koska se on erittäin spesifi ja tehokas IgG:n hajottaja ja toimii välittömästi. FcRn-estäjien ryhmässä vaikutukset tulevat todennäköisesti hitaammin ja ovat huonommin ennustettavissa. Toki Hansan kohdalla mahdollinen riski piilee siinä, että Imlifidaasi on bakteeriperäinen yhdiste (eristetty ja kehitetty streptococcus pyogeneksestä) ja siten koska suurin osa ihmisistä on altistunut elämänsä aikana streptokokeille, on väestössä luontaisesti myös jonkinverran vasta-aineita imlifidaasia kohtaan. Tämä ei kuitenkaan toistaiseksi ole muodostunut kliinisesti merkitseväksi ongelmaksi ja on epätodennäköistä, että näin kävisi myöskään geeniterapian kohdalla. Lisäksi jos tästä koituisi ongelmaa, niin asia olisi todennäköisesti ratkaistavissa annosta nostamalla, koska IdeS -vasta-aine on nimenomaan reaktion rajoittava reagenssi ja kuluu loppuun Imlifidaasi-annosta nostamalla.
Hansan tärkein indikaatio imlifidaasille on tällä hetkellä erittäin desensitisoitujen munuaispotilaiden munuaistensiirrot ja toistaiseksi satoja potilaita on saanut kudostyypitykseltään matchaamattoman munuaissiirteen hansan lääkkeen ansioista ilman isompia ongelmia. Myös seurantaa aikaa on jo useilta vuosilta näistä potilaista. Imlifidaasista täytyy todeta sen verran, että immuniteetin muodostumisen kannalta olennaisinta on saada IgG tasot matalaksi altistehetkellä eli silloin kun tehdään elinsiirto tai annetaan geeniterapiaa. Lääkettä annetaan kerta-annos ja sen jälkeen IgG tasot hiljalleen nousevat lähelle normaalia.
Imlifidaasin (ja myöhemmin mahdollisesti muiden IgG:tä alentavien lääkkeiden) tuomat potentiaaliset hyödyt geeniterapialle voivat olla valtavia. Paitsi että tällä lääkityksellä aikaansaadaan tehokas ja toistettavissa oleva hoitomuoto koko kohdepopulaatioille, niin Imlifidaasin käyttö saattaisi alentaa geeniterapiassa käytettävää vektoriannosta ja siten vaikuttaa terapian kustannuksiin. Tällä hetkellä geeniterapian valmistuskustannukset ovat melkoisen korkeita ja vektorimäärät ovat valtavia. Toki valmistusteknologian kehittyminen hiljalleen helpottaa tätäkin asiaa, mutta Imlifidaasi voisi potentiaalisesti syödä jopa puolet nykyisistä valmistuskustannuksista. Toki tämä on vain mun spekulaatiota.
Jos imlifidaasi lyö läpi ihmiskokeissa, voi Hansan lääkkeestä tulla hyvin pian "industry standard" ja kohta kaikki geeniterapiafirmat kilpailevat Hansan lääkkeestä. Toki myös muut ratkaisut (viruskapsidien engineeraus esimerkiksi) voi helpottaa immuniteetti-ongelmaa geeniterapiassa, mutta on hyvin epätodennäköistä, että mikään kehitteillä oleva ratkaisu tulisi viemään tarpeen käyttää myös Imlifidaasia. Lasken tämän todennäköisyyden olevan korkeintaan 5%, että Hansan lääkkeestä tulee kilpailevien teknologioiden takia seuraavan 10 vuoden kuluessa täysin turha. Tietysti tässä on myös kilpailuaspekti eli etenkin FcRn-estäjien kehittävät saattavat pian myös rynnätä samalle markkinalle ja jos siellä tulee onnistumisia, ne syövät Hansan markkinaosuuksia (pahimmillaan niin, että markkina jakautuu Hansan lyhyen aikaetumatkan jälkeen tasan). Lasken tämän todennäköisyyden toistaiseksi 40%:iin. Lisäksi lasken 10%:n todennäköisyyden, että on teknologioita/lääkeaihoita joista en vielä tiedä, jotka voivat tulevan 10 vuoden kuluessa tulla täysin puskista ja tehdä Hansan aivan turhaksi.
Lasken myös 5 % todennäköisyyden sille, että neutraloivien vasta-aineiden merkitys immuniteetissa geeniterapialle ei olekaan niin merkityksellinen vaan käytännön ongelmaksi muodostuu mm. T-soluvasteet ja muut immuniteetin mekanismit. Perustelen tämän riskin näin pieneksi siitä syystä, että meillä on sekä eläin - että ihmiskokeista näyttöä, että niillä harvinaisilla tutkimushenkilöillä joilla neutraloivia vasta-aineita ei ole ollenkaan, on geeniterapia toiminut tehokkaasti ja tehokkaammin kuin muilla lähes aina. Lisäksi meillä on jo hyviä lääkkeitä kontrolloimaan näitä muita immuniteetin mekanismeja, joten pidän hyvin epätodennäköisenä, että tämä muodostuisi ongelmaksi.
Lisäksi lasken toistaiseksi vielä 20% riskin, että IdeS -vasta-aineiden merkitys on kliininen ja merkittäviä hyötyjä ei saavuteta tai että löydetään jokin minulle tuntematon mekanismi, miksi Imlifidaasi ei toimisi geeniterapiassa.
Tiivistettynä siis:
20 % riski (5+10+5), että Hansan lääke on geeniterapian suhteen total failure seuraavan 10 vuoden kuluessa (Geeniterapia-indikaatioissa Imlifidaasin NPV 0)
20% riski sille, että Hansa ei toimikaan geeniterapiassa niin, että sillä olisi erityistä kliinistä merkitystä (lääkkeen NPV jää alle miljardiin dollariin)
40% riski, että Hansa menettää vähintään jotain markkinaosuuksia muille kilpailijoille (NPV karkeasti arvioiden 1-10B)
Jätän 20% todennäköisyyden Hansan blue sky -skenaariolle eli lääkkeestä tulee total blockbuster ja geeniterapiasektorin mullistaja. Potentiaalisesti maailman yksi arvokkaimmista lääkkeistä. Tässä tilanteessa Hansan market cap voisi nousta jopa yli 50B dollarin pelkästään geeniterapia-indikaatiot laskettuna. (NPV 10-70B)
Hansan markkina-arvo on tätä kirjoittaessa 1.2B huomoiden siis elinsiirrot, autoimmuunisairaudet ja nyt myös geeniterapia. Ja nyt ehdotan, että karkeasti arvioiden Hansan potentiaaliin nähden imlifidaasin NPV pelkkään geeniterapiaan olisi luokkaa 2.4B - 18.2B? Upsidea siis mun fair valueen nykyhinnasta vähintään 100% ja jopa 1400%. Olen varmasti tullut hulluksi? Luonnollisesti nuo mun esittämät ranget on toistaiseksi hyvin karkeita arvioita, mutta jos miettii koko geeniterapiakenttää ja sen markkina-arvoa: Mikäli Hansan lääkkeestä todella tulee industry standard geeniterapiassa, niin potentiaali on aivan järjetön. Sareptan diilin ehdot mun mielestä hyvin kuvaa miten tosissaan tän kanssa ollaan.
Hansa Biopharma oli ajoituksen puolesta mun surkein sijoitus viime vuonna, mutta nyt tänä vuonna siitä on tullut jo mun tuottoisin case absoluuttinen tuotto laskettuna. Ehkä olen sitten vain euforiasta sekaisin, mutta mun on hyvin vaikea nähdä tää mitenkään muuten kuin voimakkaasti alihinnoiteltuna, vaikka olen viimeisen parin viikon aikana käyttänyt erittäin paljon aikaa sen todistamiseen miksi olisin tässä täysin väärässä. En ole vielä keksinyt miksi. Mun 14 vuoden sijoitusuran aikana tää tuntuu tällä hetkellä mun parhaalta "high conviction" -keissiltä.
Toki riskit on korkeat ja kuten edellä arvioin, niin se että tän tuotot jääkin "maltillisiksi" lopulta mun todennäköisin base case. Ilmiselvästi tässä on myös korkeat todennäköisyydet, että koko lafka ostetaan vielä tän vuoden puolella pois markkinoilta mukavalla preemiolla.
Joka tapauksessa market cap voisi olla geeniterapiaindikaatiolla 1-15B haarukassa. Lisäksi 1/5 tsäänssi sille että koko homma kusee. Mutta tässä on mun mielestä aivan realistinen potentiaali tolle kuvaamalleni blue skye -skenaariolle. Luonnollisesti tässä on myös jo olemassa olevat indikaatiot turvaamassa hieman nykyistä mielestäni maltillista arvostustasoa, joten olen uskaltanut nostaa tän mun salkun isoimmaksi yksittäiseksi sijoitukseksi 20% painolla. Toki tässä kannattaa huomioida, että mulla ei ole mitään miljoonasalkkua ja nää rahat mulla on varaa hävitä ja tarvittaessa tienata takaisin.
Joka tapauksessa nykypositiota en ole myyymässä ollenkaan niin kauan kun kurssi on alle 600kr ellei jotain olennaista uutta informaatiota tule vastaan. Tää homma tietysti elää hyvin paljon ja vuoden päästä mun skenaarioanalyysit voi olla täysin toisenlaiset. Olen myös ostanut Hansaa isosti koko nousun aina 70 kruunusta nykyiseen 270 kruunuun asti eli isot voitot myös mahdollisesti vinouttaa mun ajattelua, vaikkakin mainittakoon, että mulla on tyypillisemmin taipuvaisuutta kotiuttaa voitot liian aikaisin kuin mennä euforian vallassa.
Noin muuten salkku on aika tyhjä: ETF:iä kehittyviin markkinoihin, indonesiaan, vietnamiin, japaniin ja eurooppaan 15 % painolla. Kultaa 10% painolla. Kryptovaluuttoja 5% painotuksella ja noin 15 % muissa biopharma-keisseissä. Mulla on myös pienet tutkimuspositiot noista FcRn-estäjiä kehittävistä firmoista Alexionissa (osin myös niiden komplementti-pipelinen takia), UCB pharmassa ja Argenexissa. Kaksi jälkimmäistä puhtaasti tän geeniterapia-spekulaation pohjalta.
Muutamia linkkejä (tutkimuksia) aiheeseen liittyen:
PS: Pahoittelut jos oli paikoin vähän sekavaa settiä. Tuli kirjoitettua tämä semmosella vauhdilla 10h työpäivän jälkeen, että varmasti jotain hassua tuolta löytyy. Muutakin kuin mun valuaatioskenaariot Hansalle.
Hyvää tekstiä, kiitos Tomi! Näin kesäkuun lopulla twiittisi missä kerroit vielä omistavasi Voyageria, Regenxbioa, Ultragenyxia ja Biomarinia. Onko nämä saaneet lähteä ihan vain Hansan tieltä vai mikä ajanut noin monen firman ulostamiseen?
Hyvää tekstiä, kiitos Tomi! Näin kesäkuun lopulla twiittisi missä kerroit vielä omistavasi Voyageria, Regenxbioa, Ultragenyxia ja Biomarinia. Onko nämä saaneet lähteä ihan vain Hansan tieltä vai mikä ajanut noin monen firman ulostamiseen?
Löytyy näitäkin firmoja vielä salkusta, hyvin pienillä painoilla toki. Ajattelen muuta geeniterapiakenttää aika pitkälti ajatuksena omistaa hyvin valikoitu osakekori geeniterapiaa, josta lähinnä on mädät omenat seulottu pois. Millään ei aika riittäisi perehtyä niin hyvin kaikkiin eri firmoihin, että uskaltaisi ison position ottaa. Tai ylipäätään ei edes asiantuntemus riitä läheskään kaiken hallintaan. Hansaa kuitenkin seurannut usean vuoden ajan ja se on aika kapealla sektorilla operoiva. Toki varmaan 50cm pinon lukenut tutkimuksia Imlifidaasiin liittyen. Jonku isomman jenkkifirman geeniterapia -pipelinen "todellinen ymmärtäminen" niin että saisi merkittävää edgeä vaatisi vähintään PhD:n ja 5-10 vuotta päivätyötä alan tutkimuksen parissa, tuskin sekään riittäisi - Todennäköisemmin monta geeniterapian eri alueisiin suuntautunutta vastaavan koulutuksen saanutta analyytikkoa.
Tuulipuku Casual: En ole perehtynyt Faroniin. Katson joskus paremmalla ajalla ja jos jotain mielenkiintoista löytyy voin tännekin päivitellä
Paivan kursseja tutkiessa huomasin etta Hansa otti tanaan 10% osumaa ja tama blogi tuli mieleen.
Pikaisella googlauksella loysin paivalle seuraavat tapahtumat:
- The EU Commission grants conditional approval for Idefirix[TM]
- Nexttobe AB ("Nexttobe") has sold 3.6 million shares in Hansa Biopharma AB (publ) ("Hansa Biopharma") through an accelerated bookbuilding to Swedish and international institutional investors at a price of SEK 240 per share (the "Share Sale").
Onko ajatukset muuttuneet sitten viime postauksen? Mika selittaa kurssilaskun? Kaupat 240SEK:lla? *Conditional* approval? Onko tuossa hyvaksynnassa jotain yllattavia ehtoja joissa markkinat ei tykanny? Akkiseltaan vaikuttaa etta tassa olisi iskun paikka. Kurssi korjasi jo vahan kohti sulkeutumista.
Olisi hienoa kuulla asiantuntijalta ajatuksia tasta.
Hansa Biopharma: Plattformspotential driver uppvärdering
Redeye Research Update 2020/09/03
Redeye gör ett omtag av sina värderingsantaganden efter det villkorade godkännandet av imlifidase i EU och avtalet med Sarepta avseende imlifidase som förbehandling till två av bolagets genterapi-indikationer. Risken i caset har minskat och vi höjer vårt Base case till 360 (210) kronor per aktie. Veckans kursras har enligt oss skapat en attraktiv möjlighet att köpa sig in i den långsiktiga plattformspotentialen.
Tehdaan tasta nyt sitten virallinen Hansa-ketju. Toiveissa on, etta Tomi itse jossain vaiheessa tulisi kertomaan nakemyksistaan firman tilanteesta.
Hansan rattaat ovat taas saaneet pitoa alleen. Kesalla tapahtunutta
1) Hyvien uutisten ja pienen dilutoinnin jalkeen markkinan (steady) nakemys osakkeen arvosta oli about 250SEK, pienta trendia siita ylos
2) Sitten tuli uutiset isoista osakekaupoista (240SEK and 250SEK, muistaakseni), joka sai osakkeen syoksykerteeseen ja treidasi vissiin alimmillaan 183SEK, alle 190 oli ostettavissa monessa kohtaa.
3) Sen jalkeen ollaa tultu taas pystysuoraan ylos. 237SEK on paivan paatoskurssi eli lahes koko monttu ummessa.
Villia menoa, kun ottaa huomioon ettei firman fundamenteissa / tuotekehittelyssa ole tietaakseni tapahtunut mitaan uutta. Ehka osa pitkan linjan sijoittajista panikoi kurssilaskuun ja otti mita voittoja oli viela otettavissa. Mutta miten tasta eteenpain. Holdia vaan sormet ristissa!?
Kirjoittelen taas Hansasta jossain kohtaa, kun jotain isompaa uutista tai muuta tulee esiin. Sinänsä perusnäkemyksessä ei ole tapahtunut muutosta.
Aloitin tällä viikolla mun tutkimusprojektin, jonka suhteen on tarkoitus edetä väitöskirjaan asti. Aihe liittyy siis "yllättäen" farmakologiaan ja sydänfibroosiin eli ainakin nyt aluksi screenataan satoja kinaasi-inhibiittoreita solumalleissa ja koitetaan etsiä sopivia hittejä, joita sitten toivottavasti päästään jatkotutkimaan eläinmalleissa ym. Hyvin paljon kyse on perustutkimuksesta ja ehkä jonkinverran myös "translationaalista" tutkimusta.
Maailmalla ja etenkin suomessa on aika vähän perustutkimusta ymmärtäviä kliinikoita (jenkeissä se on taas vähän muuta maailmaa yleisempää johtuen niiden erikoislääkärikoulutuksen rakenteesta) ja mun näkemyksen mukaan sekä perustutkimuksen että kliinisen lääkärintyön ymmärtäminen antaa aika ison edgen millä tahansa markkinalla, kun mietitään mitä kaikkea lääkärin koulutuksella voi tehdä. Esimerkiksi lääkekehityksessä suhteellisesti suurin arvonnousu on jo luotu, kun lääke on päässyt kliinisiin tutkimuksiin. Suurin suhteellinen arvonnousu luodaan prekliinisessä vaiheessa ja sitä taas ymmärtää huomattavasti vähemmän jengiä, jotka voisivat ymmärtää myös jotain lääkkeen kliinisestä käytöstä. Näiden kombinaatiossa kliininen työ antaa mahdollisuudet ymmärtää lääkkeen käytännön potentiaalin (jos sellaista on) ja toimivuuden kun taas perustutkimus sen, kuinka todennäköisesti tuo potentiaali voidaan realisoida ja mitä kaikkea se vaatii.
Joka tapauksessa mulla suurin motivaatio on kuitenkin enemmänkin kiinnostus asioihin ja olen aika fiiliksissä, kun pääsee labraan puuhastelemaan hiljalleen omia juttuja. Toki alkuvaiheessa kun ei osaa mitään, on suurin osa hommasta vaan ohjeiden seuraamista ja perusjuttujen opettelua.
Perustettiin myös kaverin kanssa vastikään uus firma, jonka suhteen en vielä suunnitelmia ala sen tarkemmin avaamaan muuten kuin, että on alaan liittyvää puurtamista. Jossain kohtaa kuitenkin tarkoitus luoda jotain aivan uutta. Kiirettä siis riittää.
En todellakaan tiedä mitä haluan elämälläni tehdä, joten teen mieluusti mahdollisimman paljon kaikenlaista. Kerran eräs kollega ohimennen totesi, miten "useamman erikoisalan hallitseminen" on mahdotonta ja tavoitteena typerä, mutta aion luonnollisesti tämänkin väitteen todistaa vääräksi. Todennäköisesti kuitenkin 50 vuotiaana teen jotain aivan muuta kuin sitä mihin nyt kouluttaudun. Suomessa ollaan vähän liian jäykistyneitä siihen ajatukseen, että kun tietty koulutus hankintaan, niin sitten loppuelämä tehdään samaa duunia samassa työpaikassa. Ja ylipäätään jo se ajatus, että tietyllä koulutuksella tehdään sitten vain sitä tai tätä on typerä. Enkä puhu nyt pelkästään omasta koulutuksestani vaan yleisesti.
Nyt on hiljalleen takana noin 8kk duunia osastonlääkärinä (kandin oikeuksilla toki) useammissa eri terveyskeskuksissa ympäri Suomen. Työnkuvahan on näin karkeasti yksinkertaistamalla pääasiassa "damage controllia", koska potilasmateriaali on 90%:sti iäkästä ja hyvin sairasta. Tällainen lääketiede on omalla tavallaan sitä vaikeinta työtä, koska joutuu tasapainoilemaan ennusteen parantamisen ja elämänlaatuun vaikuttamisen kanssa. Oppikirjoista opittu "optimaalisin" tapa toimia ei näissä tilanteissa välttämättä ole todellakaan se potilaan kannalta paras tapa toimia. Toki yhdessä paikkaa pääsin vähän akuutimpaakin lääketiedettä harrastelemaan, mutta pääasiassa näin on tilanne lähtökohtaisesti, kun mietitään mitä terveyskeskuksen vuodeosastolla tehdään. Näistä kokemuksista ja ylipäätään miten mun näkemys suomalaisesta terveydenhuollosta on muuttunut/avartunut, voisin kirjoittaa vaikka millä mitalla, mutta ehkä joku toinen kerta lienee siihen parempi.
Jos jotain kuitenkin olen kesän aikana oppinut, niin ainakin sen, että lääketieteen pitäisi yhä enemmän siirtyä suuntaan, jossa ennaltaehkäistään sairauksia. Usein kuulee kritisoitavan, miten "medikalisatio tekee terveistä sairaita" tai miten "terveille syötetään lääkkeitä ja heistä tehdään siten sairaita". Tässä pitää muistaa, että on eri asia puhua ns. "ylidiagnostiikasta" ja "ylihoidosta". Jopa osa lääkäreistäkin tulkitsee "ylihoidoksi" esimerkiksi sen, että faktoihin ja tutkimusnäyttöön perustuvan riskianalyysin pohjalta toteuttaa hallittua ja riskimonitoroitua lääkehoitoa (sekä elintapaohjausta) terveille ihmisille, jotta he olisivat vielä 80-vuotiainakin terveitä ja toimintakykyisiä mahdollisesti vielä työelämässä olevia ihmisiä. Se, että 30-vuotiaalla perusterveellä ei päällepäin näy mitään sairauksia vielä 40 vuoteen, ei tarkoita sitä, etteikö vähän tarkemmin tutkimalla voisi löytää erittäin tehokkaan keinoin nostaa todennäköisyyksiä, että sama tyyppi tekee vielä 80 vuotiaana muutankin kuin viettää eläkepäiviä kiikustuolissa tylsistyen (toki jokainen saa mun puolesta eläköityä milloin haluaa ja tehdä eläkkeellä mitä haluaa).
Ylidiagnostiikka taas on sitä, että kuvataan terveestä ja normaalisti liikkuvasta ihmisestä lanneselän MRI, koska silloin tällöin selkää vihloo. Sitten löydetään diskusdegeneraatioon viittavia muutoksia ja potilas kokee tämän löydöksen jälkeen (todennäköisesti nocebo-vaikutuksena) entistä enemmän selkäkipua eikä uskalla enää tämän jälkeen harrastaa liikuntaa, koska meni lukemaan radiologin lausunnon, jossa latinaksi aivan selvästi sanotaan että selkä on paskana. Selvästi tämä jälkimmäinen "ylidiagnostiikka" -ilmiö on pääasiassa haitallista, kun taas "ylihoito" on vähän hassu termi. Toki haitallista "ylihoitoa" on olemassa, mikäli hoidon haitat ylittävät hyödyt (esim. hoidetaan lievä keuhkokuume laajakirjoisimmalla mahdollisella antibiootilla), mutta ei kukaan sellaisen puolesta ole puhunutkaan. Jos terveiden ihmisten kehon ja mielen potentiaalin pitkäaikainen maksimointi lääketieteen viimeisimmän tutkimusnäytön voimin on ylihoitoa, niin harrastan mielelläni sellaista.
Olen kirjoittanut tästä paljon jo aikaisemmin ja nyt työssä oppimani jälkeen tämä näkemys on vain vahvistunut. Siinä vaiheessa kun yksi elinjärjestelmä alkaa reistailemaan, niin hyvin todennäköisesti vauriot etenee jo kaikkialla muuallakin. Siinä vaiheessa voi olla enää myöhäistä puuttua asiaan, kun nämä vuosikymmeniä kestäneet tautiprosessit alkaa manifestoitua peruselintoimintojen häiriöinä. Esimerkiksi ateroskleroosi alkaa hiljaisesti ja viattomasti lapsuudessa, mutta ensimmäiset oireet tulee yleensä sitten 70-80 vuotiaana rintakipuiluna ja hengenahdistuksena. Siinä vaiheessa toki sepelvaltimot voidaan vielä pallolaajentaa ja voidaan aloittaa patogeneesin pysäyttävä ja mahdollisesti jopa lievästi reversoiva lääkehoito, mutta esimerkiksi saman patologian aivoissa tekemiä jälkiä ei enää voida korjata (niidenkin etenemistä korkeintaan hidastaa). Tässä vaiheessa järki vielä hyvällä tuurilla pelaa, mutta ei mene kauaakaan, kun aivotkin alkavat oirehtia samasta tautipatologiasta + mahdolliset muut dementiapatologiat (joissa osin samat riskitekijät). Näitä juttuja ei yksinkertaisesti voi estää syömällä aamupalaksi kaksi palaa kauraleipää tai lisäämällä hieman liikuntaa heiluttelemalla sunnuntai-iltaisin hulavannetta. Ei välttämättä edes, vaikka eläisit kuten huippu-urheilija ja tekisit kaikki asiat elintapojen kohdalla oikein. Toki ne vievät oikeaan suuntaan enkä sano, etteikö näitä tulisi tehdä. Siihen on kuitenkin ihan oikea syy, miksi kaikista sadoista tuhansista aihiolääkkeistä juuri ne tietyt lääkkeet on valikoituneet ihmiskäyttöön ja jos havaitaan, että näiden haittavaikutukset ovat harvinaisempia kuin niiden "syömättömyyden aiheuttama haitta" jopa terveelle ihmiselle, niin näitä ei tulisi pelätä käyttää. Lupaan vielä tämän syksyn puolella palata ihan yksityiskohtaisesti mitä lääkeaineita esimerkiksi tarkoitan.
Paras tapa elää terveenä ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään on kaikin keinoin estää kroonisten tautiprosessien kehittyminen heti alkumetreillä. David Sinclair ja hänen tutkimusryhmänsä tekee tähän liittyen kiinnostavaa tutkimustyötä solu -, geeni ja epigenetiikan tasoilla yrittäen samalla kehittää näihin farmakologisia interventioita. Lääkäreiden pitäisi tehdä käytännön tasolla yhä enemmän. Suurin ongelma on tietysti siinä, että me ollaan surkeita myymään ihmisille ajatuksia siitä, että tätä tiettyä lääkettä kannattaa nyt syödä loppuelämän. Mediassakin kuulostaa paljon paremmalta se, että mainostaa hyviä ruokailutottumuksia, kauraleipää, riittävää unta ja liikuntaa, jotka on tietysti erittäin tärkeitä asioita (varsinkin jos ne on aivan retuperällä). Fakta on kuitenkin se, että ku verrataan elintapainterventioita head-to-head randomoidussa ja kontrolloidussa tutkimusasetelmissa lääkehoitoon, niin lääkehoidon teho ylittää moninkertaisesti minkä tahansa elintapaintervention tehon vaikkapa kardiovaskulaarisairauksien tai aivotapahtumien päätetapahtumien estämisessä (aivan ääritapaukset eli poikkeuksellisen epäterveellisesti elävät ihmiset poislukien). Lääkehoidon riskit myös ovat pienemmät nuorilla terveillä ihmisillä verrattuna iäkkäämpään ja sairaampaan populaatioon. Tätä kautta ajateltuna primaaripreventiivisen lääkehoidon risk/reward ratio on paljon suurempi, kun alkaa laskea nuorena aloitetun lääkityksen elinaikaishyötyä.
Toki sitten tulee tämä argumentti: "Mutta kun meillä ei ole tutkimusta miten käy, jos syö 50 vuotta jotakin lääkettä". Se on aivan totta, pisimmät tutkimukset esimerkiksi statiinilääkkeiden käytöstä ovat "vain" noin 20-25 vuoden mittaisia. Osassa niistä on jopa seurattu, miten lapsena aloitettu statiinilääkitys on vaikuttanut ihmisiin 20 vuoden ajan heidän kasvaessa aikuiseksi (https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1816454)
"yllättäen" lapsista ei kasvanut mutanttikilpikonnia eikä haittavaikutuksissa ollut olennaista eroa niihin tutkimuksiin, joissa on tutkittu samoja lääkkeitä aikuisilla, mutta vain lyhyemmän aikaa. Aivan kuin tätä ei olisi voinut arvata mitenkään vastaavasta 10 vuoden mittaisesta tutkimuksesta. Kuten lääkkeen teholla on jokin biologinen selitys, niin sama pätee myös haitoille. Toki kaikkien haittavaikutusten biologista mekanismia ei tunneta. Siitä huolimatta voidaan tutkia, mitä laboratoriokokeita kannattaa lääkityksen aikana tai ennen sen aloittamista seurata riskien minimoimiseksi. Näistä asioista monen kollegan kanssa väitelleenä ymmärrän kyllä, että tutkimuksista ei ole soveliasta ekstrapoloida liikaa johtopäätöksiä, mutta tervettä järkeä sopii silti käyttää...
Meillä tulee jokatapauksesssa aina olemaan se tilanne, että jotain asiaa ei ole 100%:sti tutkittu, joten joskus pitää käyttää myös harrastaa tieteellistä spekulaatiota (toki turvallisuus ennen kaikkea). Olennaista on ymmärtää, missä yhteyksissä ja miten tätä tulee tehdä.
Ehkä tää mun pointti menee vanhaksi tutuksi länkyttämiseksi samasta vanhasta aiheesta, mutta tässä koko ideassa itsessään on oikeasti aika paljon merkittävästi alihyödynnettyä potentiaalia.
En tietenkään ole ehdottamassa, että aletaan syöttämään mun valikoimia lääkkeitä terveille nuorille ihmisille sen perusteella, että olen sattunut lukemaan näistä satoja tai tuhansia tutkimuksia. Yritän myös tarkoituksella olla aika varovainen, ettei mun lausuntoja tulkittaisi väärin, joten en mielelläni ala täällä jakelemaan mitään yksityiskohtaisia vinkkejä lääkkeistä, joilla voi estää muistisairauksia tai pidentää tervettä elinikää. Jos tällaisia jakaisin, niin jokaisen kohdalla pitäisi olla pitkä lista "jos sitä niin tätä" -toimintaohjeita, koska mitä terveempään suuntaan primaariprevention/anti aging spektrissä mennään lääkeinterventioiden suhteen, sitä huolellisempi tulee olla riskein monitoroinnissa ja esim. lääkeinteraktioiden pohdinnassa. Mielummin puhun asioista yleisellä tasolla ja sitten kun mennään yksityiskohtiin, niin laitan tutkimukset viitteiksi mukaan. Ne jotka minut tuntee myös tietävät, että saatan itse ottaa riskejä joita en suosittele muille ja siksi en myöskään lähde avaamaan ainakaan vielä, miten itse menettelen näiden asioiden suhteen. Olen kuitenkin aika varma, että jossain kohtaa mun elinaikana jonkinlainen "polypill" vakiintuu yleisesti hyväksyttyyn käyttöön ja me eletään pääasiassa lääkkeiden avulla terveinä ja työkykyisinä hautaan asti, jolloin kuolema tulee nopeasti ja sairauksista ei tarvitse kärsiä pitkään. Kun viimeisen vajaan vuoden on hoitanut pitkäaikaissairaita vanhuksia, niin sitä ei kyllä kenellekään toivo, että joutuisi elämään niiden sairauksien kanssa kymmeniä vuosia, joihin lähes jokainen ihminen ennemmin tai myöhemmin sairastuu (tätä prosesssia kutsutaan myös ns. vanhenemiseksi).
Tuli tällä kertaa vähän provokatiivista ja useimmille varmaan tylsää settiä. Ens kerralla kirjoittelen sit enemmän jostain mielenkiintoisesta, kuten sijoitusaiheista ja vaikka koronasta :D
Hansalta ilmeisesti vähän heikompi osari ulos, mitä mieltä tuosta?
En näe varsinaisesti mitään vikaa tai yllättävää tässä raportissa. -10% oli varsin omituinen reaktio markkinoilta. Sentään ihan ok tili tuli tehtyä tuostakin kuopasta.
Hei Tomi, viime aikaisiin keskusteluihin viitaten en malta olla kysymättä tätä asiaa. Jos et halua käsitellä tätä asiaa sijoitustiedon blogissasi niin ymmärrän sen täysin, kysyn nyt kuitenkin kun blogisi painottuu muutenkin vahvasti lääkisaiheisiin.
Mikä on mielipiteesi Lääkärikartellin näkemykseen sopivasta lääkärien määrästä Suomessa? Kysyn tätä aidosta mielenkiinnosta, koska en näin kauppatieteilijänä varmaankaan ymmärrä tästä yhtälöstä jotain, minkä takia koulutusmäärät pidetään niin pienenä. Lääkärien palkkataso on siinä mielessä mielenkiintoinen asia, että varmaankin ainakin osa palkoista maksetaan verorahoista. Näin ollen lääkärien palkkataso kiinnostaa muita veronmaksajia myös muun kuin kateuden seurauksena.
Blogisi perusteella kynenet objektiiviseen pohdintaan, joten olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteesi tähän asiaan.