Kysymys osuuskuntamuotoisuudesta vs. osakeyhtiömuotoisuudesta ja sen vaikutuksesta yhtiön arvoon on mielenkiintoinen. Olen itsekin pohtinut sitä usein. Hallituksessa jaamme laajasti näkemyksen, että omassa kohdeyritys-sijoitustoiminnassamme osuuskuntamuotoisuus tuo usein kilpailuetua. Tokihan sen pitäisi näkyä pitkällä aikajänteellä osakeyhtiöitä parempana arvonkehityksenä. Voisiko taustalla olla ajattelu, että vaalitapa näyttää johtavan väistämättä puolueiden rooliin osuuskunnan rakenteissa ja sijoittajat vierastavat tätä poliittista kytkyä? Your opinion is highly valued here.
Sijoittajat aiheellisesti vierastavat poliittisia kytkyjä. Jos osakeyhtiö saa osakkuusyrityksestään ostotarjouksen, katsotaan pelkästään hinnan suhdetta näkymiin ja valuaatioihin. Jos poliitikko saa tarjouksen pöydälleen, hän ajattelee lähinnä kaupan vaikutusta äänimääräänsä. Jos yhtiö on saneerauksen tarpeessa, poliittiset päättäjät toimivat hitaammin kuin yksityiset - jos silloinkaan - varsinkin jos saneeraustarpeen alla on äänestäjiä.
Vaikka asia olisi niin, että KPY:n hallitus toimii vain liiketaloudellisilla periaattein, eivät sitä ulkopuoliset tarkkailijat hevillä usko. Toki pitkäaikaisilla näytöillä voi vakuuttaa joitakin yksilöitä, mutta ei sijoittajien massaa. Ja millään näytöillä ei oikein vakuuteta ketään siitä, että ääni per henkilö (eikä ääni per osuus) pohjalta valitut edustajiston jäsenet toimisivat täältä ikuisuuteen omistaja-arvo ohjenuoranaan. Puhelinyhdistyshän oli omistajien kannalta reilumpi yhtömuoto, koska siinä vallitsi ääni per osuus -periaate.
HPY vei muutoksen osuuskunnan kautta pörssiyhtiöksi läpi 1994-9, kuten omistajien kannalta pitkin tehdä. KPY pysäytti kehityksen osuuskunnaksi, mikä hivenen tuolloin meitä sijoittajia harmitti ja kuopiolaistenkin omistajien olisi syytä olla tyytymättömiä. Onneksi pahimmat kauhukuvamme Puijon tornin korottamisesta eivät ole toteutuneet, vaan yhtiö on näyttänyt toimivan liiketaloudellisilla(kin) periaatteilla.
Tänään tuli luukusta KPY:n omistajatiedote. Inderes oli päivittänyt arvonmäärityksen. Positiivinen uutinen oli se, että ero kauppahintojen ja Inderesin arvion välillä oli kaventunut. Merkittävästi huonompi uutinen oli se, että uusi arvo oli 26 euroa aiemman 28 euron sijaan. Inderesin pojat olivat laskeskelleet yrityssijoituksen arvoksi 101 miljoonaa maaliskuun arvio 110 miljoonan sijaan. Laskusta oli Enfoa 5 miljoonaa, Voimatelia 3 miljoonaa ja Vetreää noin 2 miljoonaa.
Kauppahintaa ei julkistettu, joten arvaillaan. Sekä liikevaihto että -voitto olivat vahvassa kasvussa. Semiseksikäs toimiala, kolmannes henkilökunnasta tuotekehityksessä. Päämyyjänä Sentica Partners, jonka olemassaolon tarkoituksena ei ole Pohjois-Savon kehittäminen, vaan rahan tekeminen.
Liikevoittokerroin tämänlaisissa on ollut tyyliin ainakin kakkosella alkava. Silloin kun ostokohde on nyt jotain liikevoittoa tehnyt. Ainakaan alle 15:en ei ole irronnut. Tällä tulisi inhorealistiseksi kauppahinnaksi 15*6,9 - 50 = 53,5M. KPY:n osuus olisi 14,4M. Otan over/under-betsejä jossa mie betsaan KPY:n osuudeksi yli 15M, eli tämä on imo hyvin varovainen arvio.
Oletan, että menevät KPY:lle verovapaasti eli käyttöomaisuusosakemyyntinä. Ainakin Savossa tätä luulisi yritettävän. 10 megaa tiliä tekee vajaat kaksi euroa per osuus lisää substanssia. Tämä voi kyllä olla paljon enemmänkin, yrityskauppahinnat ovat viime aikoina olleet ystävällisesti sanottuna optimistisia. Tietysti tulostakin tulee, mutta KPY:n lähestyminen muuten kuin osien summana on lähinnä hönöilyä. Tästä pitää sitten laskea yhtiömuotoalennus ja savolaisriski pois.
Enfon tilinpäätöstiedotteesta tai Q4 osarista hyviä uutisia: Positiiviset näkymät. "Konsernin liikevaihdon ja käyttökatteen odotetaan kasvavan vuonna 2019".
Siinä ne sitten olivatkin. Q4 oli heikko ja koko vuoden tuloksesta -4,5M tehtiin Q4 yli puolet eli -2,7M. Melko synkkä vuoden lopetus..
Vuosi 2018 mentiin toimitusjohtajan mukaan "oikealle tielle" "haastavan" vuoden 2017 jälkeen. Tämä oikea tie tarkoitti liikevoiton kasvua Q42017 vs Q42018 -2,6M -> -2,4M. Koko vuoden kurat jatkuvista toiminnoista olivat sentään pienempiä.
Vaatii hyvin positiivista asennetta löytää luvuista oikea tie. Toimitusjohtajan tekstiosio on kuin tsemppihenkisestä firman sisäisestä tiedotteesta.
Enfo kuitenkin kehitti kulttuuriaan ja tarjoomaansa. Onko joku "tarjooma"-substantiivi kovinkin yleisessä käytössä, eli onko se savoa vai kapulakieltä?
Ei niin hyvä Enfo, KPY ja Savo.
Sijoittajaa lohduttaisi, jos roporahat jaettaisiin kokonaan tänä keväänä osuudenomistajille. Tähän en tosin usko. Todennäköisempää on, että Enfo luiskahtaa 2019 niukasti voitolliseksi. Ja tätäkään en kovin varmana pitäisi. Yhtiö kuitenkin optimistisesti kirjaa verosaamisia vahvistettavista tappioista.
Enfon 85% on Inderesin analyysissä 33M arvoinen KPY:lle, eli 19% kokonaisuudesta. Liikevaihtoa Enfo tekee 125M, eli potentiaalia arvonnousuun on. Mutta se vaatisi kannattavaa toimintaa.
KPY nosti osuuskorkoaan 1,42 -> 1,43. Mitä ilmeisimmin on tarkoitus selittää Savon Sanomille ja tätä kautta kuopiolaisille, että hyvin menee, kun osuuskorko kasvaa.
Inders julkaisi sekavan arvonmäärityspäivityksen. Ylhäällä lukee Indersin näkemykseksi 27 euroa osuus ja alhaalla 29. Kelailin vähän aikaa mistä ero johtuu , mutta luovutin, kun ei se sinänsä mihinkään mitään vaikuta.
Osuus on kalliimpi kuin vähään aikaan, kun Privanetin ostolaita on 24,50 euroa ja kauppoja väitetään tehdyn 25:een.
Näissä on raskas verovelka sisässä, joten ei näitä oikein pysty myymäänkään. Vaikka ehkä silti pitäisi. Toivottavasti lapsenlapseni eivät näe enää osuuskuntamuotoisia sijoitusyhtiöitä, joissa lopullinen valta on poliitikoilla eikä omistajilla.
"KPY omistaa nyt 100 prosenttia Technopolis Kuopio Oy:stä
Kuopiolainen KPY on hankkinut tänään omistukseensa Technopolis Kuopio Oy:n koko osakekannan. KPY omisti Technopolis Kuopio Oy:stä jo valmiiksi 40 prosenttia KPY Sijoitus Oy:n kautta.
Yrityskaupan osapuolet ovat KPY Sijoitus Oy ja Technopolis Holding Oyj. Kauppa kattaa kaikki Technopolis Kuopio Oy:n kiinteistöt Viestikadulla ja Microkadulla sekä niihin liittyvän palveluliike-toiminnan. Kaupan kohteena on valmiita toimitiloja lähes 70 000 m2, joiden vuokrausaste on noin 98 prosenttia. Lisäksi rakenteilla on uutta toimistotilaa noin 17 000 m2. Kiinteistöjen arvo investointien valmistuttua on lähes 200 miljoonaa euroa.
Hannu Eronen jatkaa yhtiön toimitusjohtajana. Kaupan mukana siirtyy noin 20 henkilöä. Kauppa ei aiheuta vuokralaisille muutoksia. Vuokrasopimukset, tarjottavat palvelut ja yhteyshenkilöt säilyvät ennallaan."
Pidän tätä ihan fiksuna kohteena KPY:n hillokasalle, kun sitä ei osuudenomistajille kuitenkaan jaeta kuin tipoittain. Tässä tulee mukaan KPY:n vahvuus, eli täydellinen verkostoituneisuus paikallispolitiikkaan. Toki vähän huolettaa, osaavatko savolaiset pyörittää tätä yhtä näppärästi kuin Technopoliksen kokenut organisaatio. Mutta ei hutkita, ennen kuin tutkitaan. Tosin tähän mennee useampi vuosi.
Osuuskuntamuotoinen omistajuus on toisaalta todettu monissa sijoituskeskusteluissa kilpailueduksi ainakin maakunnan sisällä käydyissä keskusteluissa.
Tämä lienee hölynpölyä?
Jos osuuskunta olisi sijoitusyhtiölle hyvä muoto, uudet sijoitusyhtiöt perustettaisiin osuuskuntina. Näin ei näytä tapahtuvan.
Osuuskuntamuodosta on osoitettavissa selvää haittaa. Omistaja-ohjaus ei toteudu euro ja ääni -periaatteella. Jos osuuskunnassa on edustajisto (ja jopa hallintoneuvosto), linkki omistajien ja hallinnon on välillä vielä ohuempi. Hallinnon ei tarvitse kuunnella omistajia lainkaan. Hallinnolle jää vapaus toimia tavoilla, jotka eivät hyödytä omistajia. Pahimmassa tapauksessa hallinto päätyy lahjoittamaan yhtiön omaisuutta hallintoa lähellä oleville tahoille ilman, että omistajat voivat teoriassakaan tehdä mitään. Esimerkki on todellinen, sillä Tradeka on toiminut näin.
Äänivallan ja vaikutusmahdollisuuden puute tarkoittaa, että sijoittajan ei kannata ostaa suurta määrää osuuksia, koska hän ei voi olla täysin varma, hoitaako yhtiö hänen rahojaan asianmukaisesti. Tästä riskistä seuraava kysynnän puute pakottaa osuuden arvon alemmas kuin osakeyhtiömuodossa.
Rullaava käyttökate on saatu nousuun, mikä on iloinen asia. Sen vielä odotetaan paranevan viimeisellä neljänneksellä. Tosin käytännön kuraahan Enfo tekee edelleen.
Joku uskoo nousuun, koska Privanetissä on hintataso nytkähtänyt euron ylöspäin, osto @24,20, mikä on korkein pitkään aikaan näkemäni. Näillä eväillä toki Enfon arvo lienee korkeampi kuin Inderesin arvio keväällä 37 M€, reilu neljännes kaikesta. Isompi kiinteistöomistus tuo myös vakaampaa pohjaa kuin pilvi,- terveys- tai sähköverkkoseikkailu.
Taitaa olla salkun vanhin sijoitus ja sellaisena pysyä vielä pitkään. Osuuskuntamuodossa on se hyvä puoli, että kuplahinnoittelun riski on lähes olematon.
KPY:n edustajistovaalit ovat pian. Ketä täyspäisiä ehdokkaita on tarjolla?
Samaa pohdin itsekin. Isompien omistajien listalta ei ilmeisesti ollut ketään?
Tunnen ehdokkaista vain lista C:n Pekka Kantasen numero 39. Pekka on pitkäaikainen edustajiston puheenjohtaja ja täyttää määritelmän "täysipäinen". Näissäkään vaaleissa osuuskunta ei muuten muutu osakeyhtiöksi, vaikka tulisi millainen vaalitulos.
KPY:n osakastilaisuudessa käytyäni olen entistä vakuuttuneempi, että Technopoliksen 60%:n osto nykyisestä KPY Novapoliksesta oli riski/tuotto -suhteeltaan erinomainen liikku. Nykyiseen osuuspääoman korkoon tarvittava kassavirta tulee tuolta. Sitten kun vielä muutkin tyttäret päätyisivät osinkokuntoon, niin a vot. Tosin savolaiset ovat pihejä maksamaan tuottoja ulos...
Toivottavasti tämä johtaa siihen, että joku päivä joku ostaa koko #Enfo:n. Kauppa maksetaan nimittäin #KPY:n osuudenomistajien rahoilla.https://t.co/M3EDmNCPSR
Mie en yleensä hihku innosta, jos ostetaan jotain sikaseksikästä, josta oikein kukaan ei tee kassavirtaa. Tämä on siis kiteytettynä käsitykseni SAP-bisneksestä. Muistaakseni sitä pitää arvottaa samanlaisilla tunnusluvuilla kuin teknokuplan aikaan TJ-Groupia, että näiden yhtiöiden hintoihin saa fundajätkä jotain tolkkua.
Tämän sanottuani uskon hpj Anssi Lehikoisen tietävän mitä ja miksi tuli ostettua. Kauppa ei ollut kuitenkaan hirveän iso.
Mielestäni Enfon strategia on vahva ja SAP S/4 HANA -liiketoimintaan panostaminen on oikea liike kohti pilvipohjaisen IT:n keskiöön asettumista. Enfo on tehnyt melkoisen transformaation yritysten tulostus-/laskutus-/laitekauppa/konsultointi -tyyppisten IT:n reuna-alueiden tukitoimintojen tarjoajasta kohti täysveristä tietojärjestelmätoimittajaa. Seppo Kuula on erinomainen energiapakkaus viemään Enfoa uutta ydintä kohti.
Uuden vuosikymmenen kunniaksi olisi mukavaa kuulla Aki lyhyt kokonaisvaltainen näkemyksesi KPY:n eri omistusten kehittämisestä. Sijoittajanäkemystä arvostetaan kovasti KPY:n hallituksessa ja tätäkin palstaa seurataan aktiivisesti. Harmittavan vähäistä on keskustelu palstalla, mutta jaksaisitkohan jakaa sijoittajanäkemystäsi eri tytäryhtiöiden suuntaviivoista (Enfo, Voimatel, Vetrea, Novapolis)?
-Mikko I.
PS. Olen siis KPY:n hallituksen jäsen. Disclaimerina tällä palstalla esittämäni näkemykset eivät edusta virallista KPY:n hallituksen kantaa ja kommentoin asioita osuustodistusten omistajan näkökulmasta.
KPY monesti miettinyt salkkuun, kun osinkotuotto hyvä ja kurssi vakaa. Olisin varmaan ostanutkin, jos ei Privanetin välityspalkkiot olisi noin kovat ja kaupankäynti jäykkää. Jotenkin vaan helpompi ostella pörssiosakkeita parilla klikkauksella. KPY kuitenkin ihan terveellä pohjalla on ja Rissanen on mukana isosti. (kaveri ymmärtää rahan päälle)
Uuden vuosikymmenen kunniaksi olisi mukavaa kuulla Aki lyhyt kokonaisvaltainen näkemyksesi KPY:n eri omistusten kehittämisestä. Sijoittajanäkemystä arvostetaan kovasti KPY:n hallituksessa ja tätäkin palstaa seurataan aktiivisesti. Harmittavan vähäistä on keskustelu palstalla, mutta jaksaisitkohan jakaa sijoittajanäkemystäsi eri tytäryhtiöiden suuntaviivoista (Enfo, Voimatel, Vetrea, Novapolis)?
-Mikko I.
PS. Olen siis KPY:n hallituksen jäsen. Disclaimerina tällä palstalla esittämäni näkemykset eivät edusta virallista KPY:n hallituksen kantaa ja kommentoin asioita osuustodistusten omistajan näkökulmasta.
Enfon toivoisin viritettävän myyntikelpoiseksi. Suhtaudun toistaiseksi positiivisesti sekä uuteen hallituksen puheenjohtajaan että toimitusjohtajaan. Osuuskuntaomistus on kuitenkin vaikea pohja kasvattaa maailmanvalloittajaa, joten tähtäisin kannattavaan kasvuun - ja kapulan antamiseen eteenpäin. Toki jos Anssi Lehikoinen ja Seppo Kuula näkevät jonkun fiksun polun maailmanvalloitukseen ilman uusia oman pääoman ruiskeita Enfoon, antaa mennä vaan.
Voimatel pitäisi saneerata kannattavaksi lypsylehmäksi. Sen voisi vaikka pitääkin - jos siis sillä on jotenkin pitävä vallihauta, jossa tehdä kestävää voittoa. Onko tällaista, perehtyneisyyteni ei valitettavasti riitä arvioimiseen. Ellei, voisi myydä jollekin kilpailijalle.
Vetrea pitäisi myydä jollekin hönölle pääomasijoittajalle, joka kuvittelee takovansa seksikkäällä terveydenhuollolla ziljoonia. Olisin hyvin positiivisesti yllättynyt, jos Vetreasta on oikeaksi käänneyhtiöksi. Kädet skaalautuvat huonosti.
Novapolis on hyvällä tiellä. Kaupungin kanssa hyvin verkostoitunut ja fiksusti rahoitettu kiinteistösijoitusyhtiö on juuri sellaista toimintaa, jossa jopa osuuskuntamuodosta voi visioida hyötyä. Paikallispoliitikkoja voisi ahdistaa, jos KPY Oy tekisi kuopiolaisilla kiinteistösijoituksilla tiliä ja ainakin Kuopion vasemmalla laidalla nousta halua heitellä kapuloita rattaisiin. Osuuskunnan tulokseen, jonka edustajistossa itse ovat, ei niin herkästi nouse poliittisia intohimoja. Lisäksi KPY:n pitäisi pystyä takaamaan Novapolikselle edullisen vivun saanti. Kun ottaa vierasta rahaa yhdellä prosentilla ja tekee sillä kahdeksan tai vaikka seitsemänkin, päästään koviin oman osuuspääoman tuottoihin.
Kyllä meillä on lähes puhtaasti voitonteko mielessä.
Kuopion seutu on kotikenttäämme ja sitä kautta sijoitukset ohjautuvat alueen yrityksiin. Emme kuvittele, että pystyisimme kisaamaan ison kirkon pääomasijoittajien kanssa siellä sijaitsevista kohteista. Emmekä edes yritä. Tämän johdosta Kuopio-keskeisyys on pultattu aika syvälle KPY:hyn. Toki säännöissä perustellaan tämä varmaan vähän kauniimminkin alueen kehittämisen puolesta, mutta kyllä ainakin nykyistä bändiä ohjaa erittäin vahvasti kannattavuuden tavoittelu ja yritysten omistaja-arvon maksimointi. Mikä saattaa yllättää monia, niin myös edustajiston valitsemat hallituksen toimintaa valvovat henkilöt, käytännössä poliitikot, ovat oman kokemukseni mukaan aivan täysin hallituksen tukena ja samassa linjassa tässä asiassa. Puolueesta riippumatta.
Itse omistan noin 10.000 osuustodistusta ja ensisjiainen fokukseni hallitustyössä on rahanteko KPY:lle, toissijainen rahanjako omistajille ja kolmantena, neljäntenä ja viidentenä taas rahanteko KPY:lle. Sieltä se omistaja-arvo ja toisaalta kiinnostus olla mukana firmassa tulee.
Osuuskuntien toiminta ei aina ole kovin sijoittajalähtöistä. Monet mainostavat vastuullisuuttaan ja voitontavoittelemattomuuttaan tai oman alueen hyvinvointia. Eräskin osuuskunta on todennut, että omalle alueelle tehtävissä sijoituksissa voidaan tyytyä pienempään tuottoon. Jotkin alueosuuskunnat taas pyrkivät sijoittaja-omistajista eroon.
Millä tavalla sijoittajat voivat parhaiten varmistua KPY:n voitontavoittelusta ja omistaja-arvon maksimoinnista? KPY lienee useimmille sijoittajille varsin tuntematon, jollekin seudulle keskittyvä yritys on seudun ulkopuolisten silmissä aina vähän epäilyttävä, ja jos sana "poliitikko" vilahtaa, sijoittaja kavahtaa.
Vaalit on käyty ja puolet edustajistosta valittu. Äänestysaikaa jatkettiin pariinkin otteeseen postilakon takia.
Valitut puolueittain: kok 6, kesk 4, sdp 3, vas 2. Vaalien yllätys oli kansanedustaja Minna Reijosen (ps) putoaminen. Perussuomalaiset lähti vaaleihin kapealla neljän hengen listalla, jossa ei ilmeisesti ollut äänestäjille tarpeeksi tarttumapintaa. Kokoomuksella oli täysi ehdokaslista ja muilla puolueilla puolitäydet. Tosin vihreillä ei ollut ehdokkaita laisinkaan. Tunnetuimmista nimistä Pekka Kantanen (kok) ja keväällä eduskunnasta väistynyt Erkki Virtanen (vas) uusivat paikkansa.
Vuoden 2022 vaaleissa suurimmilla ryhmillä on selkeät kärkiehdokkaat uusimassa mandaattiaan. Kokoomuksen ykköstykki on Luja-yhtiöistä tunnettu Hannu Isotalo. Keskustan uskollinen sotaratsu Erkki Ryynänen lienee mukana. Hän on maakuntalehtitaustainen, ex-kansanedustaja Mirja Ryynäsen puoliso. SDP:ltä kärkikarvaa kansanedustaja Tuula Väätäinen. Vasemmistoliitolta tulessa on kaupunginvaltuutettu Markku Söderström. Hän uusii paikkansa helposti, puolueen toinen paikka on tiukemmassa. Perussuomalaisten Reijonen lähtenee korjaamaan näiden vaalien työtapaturmaa ja vihreilläkin olisi kannatuspohjaa edustajistoon asti. Sijoittajapiirien äänet kanavoituvat pitkälti Isotalolle. Jos etäomistajat lähtevät asettamaan ehdokkaita, on kokoomuksen viimeinen paikka uhattuna.
Paikkaennuste vuoden 2022 vaaleihin: kok 5, kesk 4, sdp 3, vas 1, ps 1, vihr 1.
KPY:n tiedotuslinja edustajiston suhteen on niukanlainen. Ehdokkaiden äänimääriä ja äänestysprosenttia ei ole kerrottu. Osallistumisasteesta edustajiston kokouksiin ei tiedoteta edustajisto- eikä edustajatasolla. Vuonna 2018 palkkioita maksettiin keskimäärin 3530 euroa/edustaja. Tulevissa vaaleissa ehdokkaille olisi hyvä tarjota esittäytymismahdollisuus KPY:n verkkosivuilla.
Osaako joku kertoa asiaan perehtymättömälle minkä takia osuuskunta-muotoisen sijoitusyhtiön edustajiston valinta on näin politisoitunutta?
Ihmiset äänestävät osuuskunnan vaaleissa niitä samoja, kuin muissakin vaaleissa. Eivät tunne muita, eivätkä jaksa selvittää esim. liiketaloudellista osaamista. Puolueaktiivit taas mielellään ottavat vastaan palkallisia luottamustehtäviä. Pätee kaikkiin vastaaviin osuuskuntiin.
Jonkun verran puolueetkin politisoitumisesta hyötyvät. Kunnanvaltuutetut tyypillisesti ohjaavat osan palkkioistaan puolueelleen. Alueosuuskunnat, -kaupat ja -pankit tuskin ovat poikkeus säännöstä. Jos KPY:n edustajiston jäsen ansaitsee kuusivuotiskaudestaan parisenkymmentätuhatta euroa, niin kyllä puolueellekin jokunen ropo liikenee.
Osaako joku kertoa asiaan perehtymättömälle minkä takia osuuskunta-muotoisen sijoitusyhtiön edustajiston valinta on näin politisoitunutta?
Osuuskunta on vanhastaan poliittinen yhtiömuoto. Ensimmäiset osuuskunnat perustettiin kohentamaan maaseudun ja työväen oloja. Puolustettiin kuluttajia ahneiden kauppiaiden riistolta ja autettiin maamiehiä parantamaan peltojaan kylän osuuskassan rahoilla.
Monet osuuskunnat ovat edelleen paikallisia. Paikallisväriä tuovat myös paikalliset poliitikot.
Vaalitapa tuottaa poliitikkoja edustajistoon, kuten Aki totesi. Osakeyhtiöissä isot omistajat valitsevat hallituksen mutta isoissa osuuskunnissa tavalliset sukankuluttajat.
In God We Don't Trust, mutta Pekkaan kyllä. Ainakaan kolmeen vuoteen ei Puijon tornia KPY:n rahoilla koroteta. Vaikka mualima sen ympärillä pyöriikin. https://t.co/oFEt2hxlKY
Enfo julkaisi tuloksensa 27.2., eli ei niin kovin kauan sitten:
Liikevaihto loka-joulukuussa oli 31,8 MEUR (33,2)
Käyttökate (EBITDA) oli 3,2 MEUR (0,8) loka-joulukuussa
Liikevoitto (EBIT) oli 0,9 MEUR (-2,4) loka-joulukuussa
Tulos loka-joulukuussa oli 0,3 MEUR (-2,7)
Osakekohtainen tulos oli -0,2 EUR (-4,9)
Liiketoiminnan rahavirta oli loka-joulukuussa 4,2 MEUR (0,8)
Vuosi 2019
Liikevaihto tammi-joulukuussa oli 121,5 MEUR (125,6)
Käyttökate (EBITDA) oli 9,4 MEUR (3,8) tammi-joulukuussa
Liikevoitto (EBIT) tammi-joulukuussa oli 1,4 MEUR (-2,5)
Tulos 2019 oli -1,4 MEUR (-4,5)
Osakekohtainen tulos -4,6 EUR (-9,2)
Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 9,3 MEUR (2,3)
Guidance: Konsernin liikevaihdon ja käyttökatteen odotetaan kasvavan vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna.
Jos tekisin Enfo-käppyrän, näyttäisi käänneyhtiöltä. Tosin en pyri hämäämään itseäni tai ketään muutakaan kauniisti ekstrapoloituvilla käppyröillä, kuten startuppien kauppaajat tekevät. Sitten vielä ensimmäinen voitollinen neljännes.
Toimitusjohtaja Seppo Kuula on toistaiseksi tehnyt sen mitä luvannut. Etelän media kiittää.
KPY:n kurssikin on Privanetissä luiskahtanut kaikkien aikojen huippuihin tai ainakin tuntumaan eli osto 25,6 myynti 26. Inderes nostanee arviota seuraavassa katsauksessa 28 eurosta, jolla tosin ei liene mitään käytännön merkitystä kurssiin. "Sijoitusyhtiöalennus" on muuten hieno termi. Tosin Inderes voisi tietysti käyttää termiä "osuuskunta-alennus", mutta tähän en usko kioskin venyvän. Savolaistenkin huumorintajulla on rajansa. Tiedän hyvin, asun nimittäin savolaisen kanssa.
KPY ei maksa osuuskorkoa vuodelta 2019. Onkohan vuokralaisille annettu vapaita kuukausia?. Käsittääkseni aika iso osa vuokralaisista on julkisyhteisöjä.
"Koronavirusepidemian aiheuttaman epävarmuuden väistyttyä edustajiston kokous voi päättää myöhemmin tänä vuonna mahdollisesti maksettavasta osuuspääoman korosta"
Eli toivottavasti jotain tulee myöhemmin tänä vuonna!
KPY ei maksa osuuskorkoa vuodelta 2019. Onkohan vuokralaisille annettu vapaita kuukausia?. Käsittääkseni aika iso osa vuokralaisista on julkisyhteisöjä.
Aaargh. Jos savolaiset keksivät jonkun syyn olla maksamatta osuuspääoman korkoa, ne myös tekevät niin. Tässä on kuunneltu presidenttiä huolella.
"Osuuspääoman koron maksusta pidättäytymällä turvataan nopeasti muuttuvassa tilanteessa tytäryhtiöiden maksuvalmiutta ja samalla osuuskunnan strategisten tavoitteiden toteuttamista." Osuuskunta ei riskeeraisi yhtään mitään, vaikka maksaisikin osuuspääoman koron. Kyseessä ei ole pankki.
Poliittiset riskit ovat poliittisia riskejä.
"Koronavirusepidemian aiheuttaman epävarmuuden väistyttyä edustajiston kokous voi päättää myöhemmin tänä vuonna mahdollisesti maksettavasta osuuspääoman korosta."
Sitten edustajisto pääsee syksyllä osoittamaan "vastuullisuutta" ja laskemaan osuuspääoman korkoa.
Laitan tämän kolumnin myös tähän KPY-ketjuun, niin KPY:hyn liittyvän kommentoinnin voi laittaa tänne. Yleinen osinkokeskustelu varmaan kannattaa erottaa KPY:stä, joka osuuskuntana on aika paljon eri asia.
