Sijoitustiedon artikkelissa ”Sijoitusmessut 2014: Indeksirahastoista” sanotaan seuraavaa:
” - - allokaatio selittää n. 90% rahastojen tuotto aikavaihtelusta, 40% rahastojen tuottojen eroista ja lähes 100% tuottotasosta.” Vähemmän on kuitenkaan kirjoitettu optimaalisesta allokaatiosta ja olen sitä etsimässä.
Paljonko pieniä yhtiöitä? Paljonko kehittyviä markkinoita? Korkoja myös? Käytännössä minua kiinnostaa, miten saisin muutamalla ETF:llä tai indeksirahastolla riittävän hajautuksen ottamatta kuitenkaan liikaa näkemystä.
Moderni portfolioteoria lähtee siitä, että riskiä voidaan vähentää (huom. ei poistaa kokonaan) vähentämättä tuotto-odotusta. Tätä olisi hölmöä jättää hyödyntämättä. Mutta käytännön tutkimukset ovat osoittaneet, että yli viiteenkymmenen (50) osakkeeseen hajautettu portfolio ei juuri tuo enää hajautushyötyä. Ja nämäkin arvot on tottakai laskettu menneistä tuottovaihteluista.
En usko täysin tehokkaisiin markkinoihin, mutta uskon ja koen, että ne biittaavat minut. Vaikka olenkin ruletista ja osakepoimintaspekuloinnista hyvin ylhäällä ja todennäköisesti biitannut indeksin - rullassa tämä on hyvin helppoa, sijoittamisessa ei – olen päättänyt siirtyä indeksisijoittamisen tylsään maailmaan ja keskittää tarmoni muuhun. Viidenkymmenen sijoituskelpoisen yhtiön löytäminen, screenaaminen ja salkun päivittäminen ei ole sitä, mitä haluan.
Päätettyäni luopua suorista osakesijoituksista Nordeaa lukuunottamatta (”liikaa” ylhäällä verotusmielessä ja ollut jo niin pitkään salkussa että jää odottamaan hankintameno-olettaman hyödyntämistä) on minulle kertynyt noin 40% käteispositio myyntien jälkeen. Tämä ei kuitenkaan voi jatkua pitkään, sillä suomalaisten perisynti tilillä makuuttaminen ei varsinaisesti houkuta kun hieman alle neljännes salkusta on rahoitettu opintolainalla. Tälle käteiselle etsin sijoituskohdetta.
Noin puolet salkusta on ollut aiemmin Seligsonin passiivisissa indeksirahastoissa. Paino on ollut kuitenkin liikaa Aasiassa ja kehittyvissä, mikä näin tulosorientoutuneesti on ollut virhe. Myös kulut Seligsonilla ovat mietityttäneet, etenkin Nordnetin superrahaston ja uusien iShares Core –ETF:ien myötä, joissa TER on siinä 0.1-0.25% paikkeilla. Nyt palkkatöihin siirryttyäni kuukausisäästäminen on erittäin houkutteleva vaihtoehto ja juuri niin yksinkertainen ja kulutehokas kuin haluankin. Säästetyt kulut ovat kuitenkin välitöntä ja verotonta voittoa suurempikuluisiin rahastoihin verrattaessa – ellei tule säästäneeksi myös tuotoista.
Blogin tarkoitus on seurata kustannustehokkaan passiivisen indeksirahastosalkun rakentamista ja toivottavaa menestystä. Sijoittamisesta on tarkoitus tehdä mahdollisimman yksinkertaista ja automatisoitua, jotta vapaa-aika voidaan käyttää sijoitusvoitoista nauttimiseen.
Akuutein ongelma on nykyisen käteisposition purkaminen ja tähän operaatioon kuuluvan ajallisen hajautuksen päättäminen. Nordnetin kuukausisäästämisen voi ilmeisesti aloittaa vain joka kuukauden viides päivä, vaikka päivämääräksi voi ilmeisesti sen jälkeen valita 5., 15. tai 28. päivä. Elokuun viidenteen päivään mennessä sijoitussuunnitelma on kuitenkin oltava kasassa, jotta liikaa korkoa korolle –efektiä ei tule hukattua, mutta siitä hieman myöhemmin.
