Hemingwayz

Erinomainen kirjoitus!

Ville Hemminki 13.2.2019: Elämän ja kuoleman markkinat

"Onnettomuudet ovat harvinaisia, mutta aika ajoin niitä sattuu. Samoin markkinan korjauksia. Ne ovat täysin normaaleja, markkinan kompleksiseen systeemiin sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Suurimman osan ajasta mitään vakavaa ei tapahdu. Se luo systeemissä toimiville (kiipeilijöille, sijoittajille jne.) haasteen. He alkavat uskoa, että systeemissä vallitsee järjestys, eikä ole syytä huoleen."

Ville Hemminki 27.2.2019: Ymmärrä tarinoita, ymmärrä markkinoita

"Yuval Noah Harari kirjoittaa kirjassaan Sapiens, kuinka raha on tehokkain ihmisen luoma luottamuksen järjestelmä. Rahan rooli vaihdannan välineenä ja arvon säilyttäjänä perustuu ihmisten keskinäiseen uskoon sen kyseisistä ominaisuuksista.

Samaan yhteiseen uskomukseen perustuvat valtiot, joissa elämme, yhtiöt, joita omistamme ja jumalat, joita palvomme. Valtio nimeltä Suomi ei ole luonnossa syntynyt kokonaisuus. Se on ihmisen mielikuvituksessa kehittynyt ilmiö, joka on olemassa vain koska uskomme niin."

Aina kun tarinoidaan sijoittamisen yhteydessä, tulee mieleeni tämä:

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/talvivaaran-pitkan-ajan-tarina-edelle…

"Talvivaaran eilen raportoima toisen neljänneksen tulos oli pienoinen pettymys markkinoille, mutta Inderes uskoo yhtiön pitkän ajan tarinan olevan edelleen kunnossa."

Kyllä, tarinathan on aina oleet Talvivaaralla kunnossa. Niitä on riittänyt ja ovat oleet korkealentoisia  .. Varsinkin Pekka Perän aikana. 
Ainoastaan tarinoiden toteutus ja tuloksenteko on sakannut..

Kiitos Viikon kuumat linkit -artikkeleista. Hyvä paletti lukemista ja katsottavaa, suurin anti allekirjoittaneelle ovat etenkin ulkomaiset lukusuositukset, videot ja artikkelit. Sitä kun tuppaa urautumaan ja lukemaan vain kotimaista tuotantoa. Virkistävää!

Ville Hemminki 15.3.2019: Onko aktiivinen salkunhoito menneen talven lumia?

"Vuonna 2005 Warren Buffett väitti, että aktiiviset salkunhoitajat tulisivat keskimäärin häviämään pitkässä juoksussa alhaisen kustannuksen indeksirahastolle. Kuka tahansa voi lyhyellä aikavälillä onnistua tuurilla. Pitkällä aikavälillä, argumentoi Buffett, aktiivinen salkunhoitaja tulisi häviämään jos ei muutoin, niin korkeampien hallinnointipalkkioiden vuoksi. Hän tarjoutui lyömään vetoa asiasta kenen tahansa halukkaan kanssa.

Vasta vuonna 2007 huutoon vastattiin. Ted Seides (jolla muuten on erinomainen podcast) tarttui haasteeseen. Vedon ehdoissa sovittiin, että Seides saisi valita viisi hedge fund-rahastojen rahastoa, jotka yhteensä sijoittivat yli kahteensataan hedge fundiin. Tällä tavoin saatiin varsin kattava otos aktiivisesti hoidetusta rahasta. Vedon vertailujaksoksi sovittiin kymmenen vuotta. Buffett valitsi Vanguardin S&P500 -indeksirahaston (VOO), jonka kokonaiskustannus per vuosi on 0.04%."

Hyvä kirjoitus. 

Olikohan tässä painovirhe:

Ilmiö on valitettavan yleinen. Mitä pidempi tarkastelujakso, eli mitä pienempi on tuurin merkitys tuottoihin, sitä pienempi osuus salkunhoitajista häviää indeksille. Toisin sanoen, heidän palvelunsa salkunhoitajina ei ole ollut heille maksettujen hallinnointipalkkioiden arvoista

Hyvä kirjoitus, kiitokset! 

Miten sijoitatte kultaan, etf:llä?

Kultafutuuriissa kiinni. Se on toiminut passelisti, niin ei olla alettu vertaileen ETF:n kanssa.

Ensinnäkin onnittelut tyydyttävästä  aloituksesta Nomadille!

Villen inflaatiokommentti on mielestäni asian ytimessä. Kun kerran inflaatiota ei olla näillä työllisyystasoilla saatu aikaiseksi oikein missään, niin missä on vika? Millä sitä sitten saadaan?

Omasta mielestäni kysymys on (edelleen 10 vuoden jälkeenkin) siitä, että EKP:n, FED:n ja kaikkien muidenkin keskuspankkien rahapoliittiset elvytystoimet kohdistetaan alueille, jotka eivät muutu tehokkaasti kysyntäinflaatioksi. QE:t ja matalat korot paisuttavat assettien hintoja ja näin synnytetty uusi raha ei lähde kiertoon. Ne, jotka oikeasti (asuntovelallisten suomalaisten lisäksi) hyötyvät matalista koroista, ovat kulutuksen suhteen saturoituneita. Jo valmiiksi varakas ihminen ei vain yksinkertaisesti osta kolmatta autoa, uutta pesukonetta, parempaa/enemmän ruokaa jne. -keskimäärin. Matalatuloiset toisaalta eivät hyödy matalista koroista lainkaan. Asutaan vuokralla, ei sijoiteta, eikä varsinkaan sijoiteta velkarahalla. Helikopteriraha olisi ollut tehokkaampaa.

Kun rahapolitiikan lupaillaan olevan vielä aiempaa pidempään kevytkenkäistä, on meltup osakemarkkinoilla mielestäni hyvin todennäköinen. Pankit sen sijaan tulevat olemaan jatkossakin kusessa. Erityisesti eurooppalaisten pankkien osakkeisiin en koskisi tikullakaan vaikka kuinka olisi 10% divarituottoa. 

Eihän tämä pyhällä hengellä ikuisesti tietysti pyöri, mutta turha tätä(kin) junaa on missata omasta mielestäni. Ja tämä tulee ikuisen bearin suusta..

The central bankers can remain irrational longer than I can stay solvent. -minä, toukokuu 2019.

Näkyykö artikkelin kuvat muilla? Mulla ei näy.

Edit: Nomadin kotisivujen blogissa kuvat näkyy: 

https://www.nomadinvest.fi/post/ensimm%C3%A4isen-vuoden-j%C3%A4lkiviisastelut

- fiksataan kuntoon tänään - yp

Kiitokset herra Hemmingille erinomaisista kuumista linkeistä!

oletko lukenut Hendrik Bessembinderin tuoreen paperin? Alla linkki:

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3415739

kooten oikeastaan suurta osaa esittämistäsi linkeistä - aktiivisen managerin gto-strategia (hyödyntäen myös Bessembinderin paperia) imo:

search for outstanding companies, buy at fair prices, keep forever if the management continues to be i) outstanding quality and ii) worth the trust of the shareholders, and no significant events alter the original investment thesis. 

Itse vilasin paperia, ja vahvisti omaa kuvaa kyllä tuottojen jakautumisesta. Mä ihmettelen, että edelleenkin joissain rahoitusalan kirjoissa ja artikkeleissa osakkeiden tuottojakaumaa pidetään melko normaalisti jakautuneena, jolloin johtopäätös on, että 5 osakkeen hajautuksella saa suurimman osan hajautushyödystä ja 20 osakkeen hajautuksen jälkeen hyöty on olematon. Mikä on tietysti ihan kukkua, koska silloin helposti salkkuun ei tule yhtään todella suurituottoista osaketta mukaan, ja voi hävitä indeksille reilustikin.

Tällä hetkellä on vaan aika vaikea löytää loistavia yhtiöitä kohtuulliseen hintaan. Mun mielestä ok yhtiöt halpaan hintaan voivat olla muutaman vuoden aikajaksolla parempi veto kuin laatuyhtiöt. Vähän niinkuin nifty fifty yhtiöt 70-luvun alussa olivat jatkossakin pääasiassa voittajia liiketoimissa, mutta osakkeiden tuotot olivat pari vuotta heikot, koska kasvavien laatuyhtiöiden arvostustasot olivat kuplaantuneet. Nyt ei olla aivan niin pitkällä, mutta kyllä ostohinta silti vaikuttaa.

Joo, pitkälti samaa mieltä Mikko. Imo paperin myötä paljastuu myös hajauttamisen 'ilmainen lounas' puppupuheeksi. Kuten sanoit, 20 osakkeen hajautuksella ei pääse 'efficient frontierille' - indeksirahastolla sen sijaan pääsee lähemmäksi ja siten indeksirahastoja voitaisiin melko hyvin perustellusti kuvailla hajautuksen "ilmaiseksi lounaaksi". 
 

Itse olen keskittynyt eritoten kvalitatiiviseen analyysiin (vie huom. enemmän aikaa kuin kvantti) ja uskon, että jos kykenee löytämään hyviä yhtiöitä kohtalaisilla hinnoilla, voi markkinat biitata. Jos on 5-9 pickiä, joihin panostaa, on realistinen mahdollisuus osua 1-3 long term winneriin (vaikka kaikki pickit olisivatkin EV+, ei odotusarvo aina realisoidu). 

Slice olen pääosin samaa mieltä. On oikeastaan aivan sama, onko sijoitusjakson pituus 6kk vai 60v, yksilötasolla ei päästä tieteellisen tutkimuksen edellyttämään akateemiseen rigouriin. 

Suhtaudun itse asiaan samalla tavalla kuin hammaslääkärini kommenttiin: "Jatka samaan malliin, niin todennäköisyyksien mukaan sinulla ei ole yhtäkään omaa hammasta 10 vuoden kuluttua." En ole antanut kommentin vaikuttaa mihinkään, paitsi tänä päivänä syön enemmän, kuin ennen. Ei ole yksikään hammas tippunut ja hammaslääkärin, koulutetun ammattilaisen, kommentista on lähes 20 vuotta. Jatkan toimintaa hyväksi koetulla tavalla, joka tässä rinnastuksessa on "epäterveelliset, lihottavat ja hampaita reikiinnyttävät elintavat".
 

Harva minun iässäni lähtee enää tekemään tilastollisesti merkitseviä muutoksia omaan ruokavalioonsa. Oletettavasti ruokavalion kohdalla kyse on enemmän muutoksien toteuttamisen vaikeutta psykologisesti, kuin informaation puutetta tms. 

Todella suuri kiitos taas erittäin antoisasta kirjoituksesta!

Kiitos loistavasta sisällöstä. Taas. 

Kiitokset erinomaisesta katsauksesta!

Olen lukenut aktiivisesti Sijoitustietoa vuodesta 2014, mutta osallistun keskusteluun ensimmäisiä kertoja vasta nyt. Palaisinkin siis vielä vanhempaan asiaan eli Q2/2020 jälkiviisasteluihin ja Pihlajalinnan erikoistilanteeseen.

Huomasin keväällä, että Pihlajalinnan kurssi laski koronadipissä muiden osakkeiden mukana ostotarjouksesta huolimatta. Ensimmäisen kurssireaktion ja kommenttien mukaan kaupan hyväksymistä pidettiin varsin todennäköisenä, joten pohdin itsekin osakkeiden ostamista kurssin laskettua. Kurssilaskulle ei siinä hetkessä ollut nähdäkseni muita perusteita kuin yleinen markkinapaniikki.

Ennen ostoksille lähtemistä soitin kuitenkin tutulleni, joka tuntee kilpailuoikeutta itseäni tarkemmin. Hän piti varsin todennäköisenä, ettei KKV puolla kaupan hyväksymistä, sillä toimialalla oli jo valmiiksi tapahtunut voimakasta konsolidaatiota ja Pihlajalinnan katoaminen johtaisi Mehiläisen ja Terveystalon liian vahvaan asemaan. Lisäksi esim. Suomen Lähikaupan myynnissä Keskolle oli yhtenä perusteena kaupan sallimiselle Lähikaupan talousvaikeudet. Jos kauppaa ei olisi hyväksytty, olisi Lähikauppa ennen pitkää todennäköisesti mennyt nurin. Pihlajalinnalla ei tällaista murhetta ole näköpiirissä, joten tämäkin perustelu kaupan hyväksymisen puolesta uupui.

Jätin sitten osakkeet ostamatta, vaikka jälkikäteen katsoen rahaahan olisi ollut tehtävissä ostamalla dipistä ja myymällä kurssin palattua aikaisemmalle, kaupan läpiviemisen todennäköiseksi hinnoittelevalle tasolleen. Lyhyeksi myyminen olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta sellaista en ole koskaan harrastanut.

Pitkän alustuksen perään itse kysymys: miten arvioitte todennäköisyyksiä esim. kilpailuoikeuden alalta, joka lienee useimmille sijoittajille vieraampaa kuin esimerkiksi tunnuslukujen pyörittäminen? Sama kysymys lääkeyhtiöiden osalta, sillä muiden muassa lääkeaineiden toimimisen todennäköisyyksiä ja markkinapotentiaalia tuntuu alan ulkopuolisena olevan varsin vaikeaa arvioida. Millä tavalla niitä pystyisi siis arvioimaan paremmin? Lääkärikavereitakaan ei viitsisi koko aikaa vaivata kysymyksillä tai saattavat jossain kohtaa olla entisiä kavereita. Tietysti voisi noudattaa vanhaa ohjetta ja sijoittaa vain asioihin, jotka ymmärtää. Siinä tulisi kuitenkin samalla tunnustaneeksi, ettei ole renessanssihenkilö, eikä sellainen sovi lainkaan pirtaan.

OPOnentti kirjoitti:

Pitkän alustuksen perään itse kysymys: miten arvioitte todennäköisyyksiä esim. kilpailuoikeuden alalta, joka lienee useimmille sijoittajille vieraampaa kuin esimerkiksi tunnuslukujen pyörittäminen? Sama kysymys lääkeyhtiöiden osalta, sillä muiden muassa lääkeaineiden toimimisen todennäköisyyksiä ja markkinapotentiaalia tuntuu alan ulkopuolisena olevan varsin vaikeaa arvioida. Millä tavalla niitä pystyisi siis arvioimaan paremmin? Lääkärikavereitakaan ei viitsisi koko aikaa vaivata kysymyksillä tai saattavat jossain kohtaa olla entisiä kavereita. Tietysti voisi noudattaa vanhaa ohjetta ja sijoittaa vain asioihin, jotka ymmärtää. Siinä tulisi kuitenkin samalla tunnustaneeksi, ettei ole renessanssihenkilö, eikä sellainen sovi lainkaan pirtaan.

Mä vastaan tähän, kun Pihliksellä kauppaa kävin. Jälkikäteen on helppo sanoa, että kaverisi on nero. Mutta emme oikeasti voi tietää, oliko hän vain onnekas.Jos käy riittävästi M&A caseja läpi, niin huomaa, että sattumalla on hyvin suuri vaikutus asioihin. Muutenhan parhaan M&A-rahastot pyyhkisivät pöytää, koska heillä on access parhaisiin asiantuntuijoihin. Heillä on yleensä asiantuntijoita talon sisällä. Mutta ei kovin ylivertaisia M&A rahastoja ole. 

Kutakuinkin kaikki analyytikot pitivät todennäköisyyttä yli 90%:na.  Ehkä siinä oli jokin ryhmäajattelu käynnissä ja kaikki analyytikot olivat kujalla. Itse en niin korkeana, mutta kun todennäköisyys laski alle 2/3 se vaikutti treidipaikalta. Melkein 10% nousun saaminen tämmöisessä tilanteessa on jo melko hyvä liike. Mutta muutin loppukesällä näkemystäni ja epäilin fuusion läpimenoa entistä enemmän. Fuusioon olisi tarvittu vahvaa halua, enkä ollut varma löytyykö sitä enää Mehiläisenkään puolelta. 

En usko, että asiantuntijat välttämättä osaavat tehdä parhaita calleja osakkeista, vaikka hyvin tuntisivat lääketutkimuksen tai kilpailusäädännön. Usein historia tarjoaa riittävästi analogioita ja toistuvia kaavoja, joiden mukaan voi tehdä riittävän hyvän päätöksen. Joskus on parempi luottaa dataan kuin näkemyksiin. Esim Superforecasting kirja näyttää, että jotkut generalisti maallikot voivat olla parempia ennustamaan asioita asiantuntijan alalla kuin asiantuntijat itse. Itseasiassa asiantuntijat eivät ole kovin hyviä ennustajia, ja häviävät usein naiiveille ennustemalleille. 

Kiitokset kommenteista ja kirjavinkistä, laitoin teoksen saman tien tilaukseen. Ja näinhän se tosiaan on - pitää vielä pari kertaa kysellä kaverilta ratkaisuja visaisiin kilpailuoikeuden kysymyksiin ennen neroksi julistamista.