Mie riuhtaisin 150K kappaletta lisää. Mitä ilmeisimmin turskat myyvät edelleen heti kun vain pystyvät, joten taisi tulla maksettua hiukka liikaa, kun otin 0,247-0,244.
Mikäs keissi tää on? Kattelin kurssikehitystä 10v taaksepäin, niin onhan tuossa potentiaalia vaikka tuplata ittensä hinnassa. Mutta onko teillä jokin visio tiedossa millä kurssi on nousemassa kun noin kovilla summilla ammutte (lähinnä Akin 150k kpl)?
Tämä on hyvä keissi! Sinnikäs hamstraamisen alkaa tuottaa tulosta :)
Firma on tehnyt käänteen, joka jo vuoden on näkynyt ja tuntunut osavuosikatsausten sanalliseen osuuksien yhteydessä, mutta nyt vihdoin se näkyy myös luvuissa!
Nyt näyttää siltä, että putiikin kaikilta osa-alueilta odotettavissa parannuksia!
Jopa Dovren osaomistama pellettitehdas tahkoaa voittoa, täysin unohdettu osa-alue.. Pellettien hinta nousussa. Olarin kiinteistöstä tulossa hyvä raha kunhan pääsevät irti, todennäköisesti pian!
SaraRasan arvo merkitty ihan pohjiin. Velkoja järjestelty, tulossa yritysjärjestelyjä?
Mikäs keissi tää on? Kattelin kurssikehitystä 10v taaksepäin, niin onhan tuossa potentiaalia vaikka tuplata ittensä hinnassa. Mutta onko teillä jokin visio tiedossa millä kurssi on nousemassa kun noin kovilla summilla ammutte (lähinnä Akin 150k kpl)?
Ei miulla sellaisia visioita koskaan ole. Luulen ja toivon, ettei kovin paljon laske. En usko yhtiön tulosvaroittavan tänä vuonna, vaan pääsevän nyt ilmoitettuihin guidanceihin, jolloin osake on fundamentaalisesti melko edullinen. Mutta paremmalta näyttää nyt, kuin silloin kun osake oli 30 senttiä ja markkina alempana.
Mitättömän pieni ja fokukseltaan ainakin minulle epämääräinen yhtiö on lupaava lähtökohta. Hinnoitteluvirheet on todennäköisemmin näissä. Selasin menneen vuoden raportit ja 2017 tilinpäätöksen, josko jotain ymmärtäisin tästä.
Ilari Koskelo ostaa. Tammikuun uutisten pohjalta vaikuttaisi, kuin rönsyistä yriteltäisiin johonkin fokusoituneempaan. Mukavaa.
Konsulttiliiketoiminta ei käsitykseni mukaan ole kovin kummoista. Kilpailun armoilla nyt ja varmaan aina. Norjan öljysektorista en tiedä mitään. Kaukoidän pelleteistä vielä vähemmän.
Perjantain ohjeistuksen pohjalta 2019 voisi odottaa noin sentin epsiä? Pellettien kautta ehkä joku murunen päälle?
En minäkään hehkuttaisi jos olisi rahaa vielä jäljellä laittaa sisään. Tämä yleisenä kommenttina vain kevennykseksi.
Konsultointi on kuitenkin valittu parhaaksi asiakaspalautteen mukaan. Se on hidasta, mutta selkeästi oikeaan suuntaan menevää. Mutta en listaa nyt jo esille tulleita asioita kahteen kertaan, vaan rauhoitun itsekin taustalle seuraamaan. Entistä paremmalla mielellä tosin.
Miksi se on parasta? Siksikö, että parhaille tyypeille maksetaan kilpailukykyinen palkka oman katteen kustannuksella? Vai esim jostain yrityskulttuuriin liittyvästä syystä, jota konsultit eivät voi laskea omaksi ansiokseen ja tilipussiinsa? Arvaan ensimmäistä, kun en muuta tiedä (ja toteutuneet marginaalit on mitä on).
Suunta näyttää monessa kohtaa hyvältä kyllä, mutta toisaalta hyviin numeroihin on matkaa. Ei näytä minusta ilmiselvältä, että välimatka kurotaan umpeen.
Pohdiskelin omahaturnauksesta tiputtuani ja Dovren tilinpäätöstiedotetta luettuani, että miksiköhän miulla on Dovrea. Keksin perusteeksi lähinnä puolustuspelin. Dovren pitäisi varmaan tehdä joku 2M nettotulosta ja hetken aikaa, että turskien osakkeet menevät markkinoille. Upsideä on siis tavallaan aika huonosti. Tosin Dovre lupaa tehdä liikevoittoa 1,3M. Liikevoitosta lähtee vielä korot ja verot, tosin Dovren tapauksessa ei korkoja nettovelattomalle yhtiölle juuri tule. Markkina-arvo @0,231 on 23,1M.
Kirjoitin reilu vuosi sitten, että 60M liikevaihdon Dovre voisi yhtä hyvin maksaa 50M kuin 25M. Tämä oli kyllä hätäisesti hihasta ravistettu. Joo, jos on tuloskasvua, niin joku yli 20 P/E voisi olla velattomalle yhtiölle peruseltua nollakorkojen maailmassa, mutta kun iso omistaja tai kaksi myy aina kun pystyy, ei hypehintoihin oikein päästä mitenkään.
Toki aina on toivo: "Yhtiö pyrkii löytämään uusi liiketoimintamahdollisuuksia muiden saman alan suomalaisten yhtiöiden kanssa yhteisyritysten ja fuusioiden kautta". Joku yritysjärjestely varmaan Dovrelle kelpaisi, kelpaako sitten jollekin toiselle sellainen, jossa Dovrellekin tulee lisää arvoa? En tiedä. Toki DOvre on hyvässä positiossa, kun rahat eivät ole loppumassa. Miljoonan osinkoja eli sentin osakkeelta pystyy maksamaan ennustettavissa olevan tulevaisuuden.
Reilun neljän prosentin osinkotuotto voisi tämän hetken mietteillä olla aika lähellä tuotto-odotustani tästä narikasta. Toki jos Dovre pitää lupauksensa ja SaraRasakin pysyy arvossaan (yhtiö kirjaa 19,86 prosentin omistuksen "käyvän" arvon tulosvaikutteisesti), voi kurssikin sitten vähän jopa nykiä.
Mutta sanoisinko omistukseni olevan aika weak hold näillä pohdinnoilla ja posariostojeni olleen hätäisiä.
Monet näkevät tämän edelleen viiden vuoden tähtäimellä konkurssiriskisenä yhtiönä.
Liikevaihtoa voi olla erittäin vaikeaa saada niille tasoille millä oltiin ennen öljyn globaalia romahdusta, liiketulostahan tämä ei ole koskaan edes tehnyt, eikä tule tekemään.
Se miksi norjalaiset myyvät tätä tällaisella nappikaupalla kiinnostaisi tietää, tämä varmaan yhtiökokouksessa tuleekin taas esille, toivottavasti.
Sana konkurssi on myrkkyä keskustelupalstoilla mutta kyllä nämä pienet narikat välillä osaavat yllättää, mörkojä siellä mörköjä täällä. Kyllä valtaosa tämän osakkeen ex omistajista luokittelee dovren erittäin riskiseksi jo ihan kurssigraafia seuraamalla.
Mielestäni Dovressa on menetetty yrittämisen meininki jo kauan sitten, vai onko sellaista edes koskaan ollut, voin toki olla väärässä.
Dovren yhtiökokoukseen ollaan tuomassa tietojeni mukaan kilpailevaa esitystä hallituksen jäsenistä. Tämä on sikäli ihmeellistä, että uuden hallituksen ja marraskuussa aloittaneen uuden toimitusjohtajan aikana on pitkästä aikaa saatu Dovresta edes maltillisesti hyviä uutisia.
Mie soittelin Pariisista sinne tänne selvittääkseni, mistä ihmeestä on kysymys.
Arvaukseni ja kuulemani mukaan entinen toimitusjohtaja ja nykyisin hallituksen ulkopuoliset norjalaiset osakkeenomistajat ovat katkeroituneita, kun palkkiot Dovrelta eivät enää juokse. Nämä ovat saaneet vakuutettua yhden entisen hallituksen jäsenen, että tämä olisi pelastava enkeli hallitukseen.
Olen seurannut Dovrea pitkään. Vaikutti siltä, että pitkään hallituksen enemmistö oli toimitusjohtajan hyppysissä, kunhan hallituksen etuisuuksista pidettiin huolta. Tähän on nyt haettu muutosta ja yhtiöllä on osin uusi hallitus ja uusi toimitujohtaja.
Mie pohdin hetken myynkö kaikki 854.314 lappuani vai puolustanko nykyhallitusta. Päädyin antamaan tukeni yhtiökokouskutsun mukaiselle hallitukselle. Lisäksi ilmoittauduin yhtiökokoukseen, jonne en ollut muuten menossa ja aion siellä kertoa, mitä olen mieltä tällaisesta juonittelusta ja sen nerokkuudesta, kun yhtiöllä tosiaan pitkästä aikaa menee vähän paremmin.
Jos kannatatte Suomea ja uutta johtoa, ilmoittautukaa yhtiökokoukseen
a) Dovre Group Oyj:n internet-sivujen kautta osoitteessa www.dovregroup.com
b) sähköpostitse osoitteeseen marja.saukkonen [at] dovregroup.com (marja[dot]saukkonen[at]dovregroup[dot]com)
c) puhelimitse numeroon Dovre Group Oyj/Marja Saukkonen, puh. 0400 251 235
d) kirjeitse osoitteeseen Dovre Group Oyj/Marja Saukkonen, Maapallonkuja 1 B, 02210 Espoo.
Jos kannatatte Norjaa, jääkää kotiin.
Äänestys, jonka tulos on etukäteen epäselvä, on pörssiyhtiöissä hyvin harvinainen. Toivon edelleen, että vastapuoli ymmärtäisi vetäytyä ajoissa, toisin kuin Paavo Väyrynen ja isänsä. Tällaisten järjettömyyksien takia siirryin muuten pelaamaan pokeria. Missä bisnesoppaassa se kostamisosio on?
Entisellä toimitusjohtajalla on muuten 150.000 osaketta, jotka ovat tulleet osakepalkkioina, eli ei omaa rahaa alun perin pelissä senttiäkään. Miten joku oman rahan sijoittaja on uskonut sen juttuja, on sinänsä hivenen ihmeellistä.
Seuraavassa esitän Dovre Group Oyj:n osakkeenomistajan ominaisuudessa selventävän ohjeen koskien Dovren yhtiökokousta. Sitä ei tule tulkita hallituksen tai hallituksen jäsenen kommentiksi. Valtakirjamenettely on sinänsä normaali liiketoimenpide, eikä sillä ole suoranaista sidosta Dovren yhtiökokoukseen. Edelleen, minulla on oikeus osallistua keskusteluun myös osakkeenomistajana.
Osakkeenomistajana toivon, että mahdollisimman moni osakkeenomistajista pääsee paikalle Dovren yhtiökokoukseen 27.3. Mikäli työ- tai muiden kiireiden takia tämä ei ole mahdollista, niin asian voi hoitaa valtakirjamenettelyllä. Prosessina se menee seuraavasti:
- Voit tilata Dovren hyväksymän valtakirjapohjan vaikka minulta (word doku). Tai muualta. ilari.koskelo [at] navdata.fi (ilari[dot]koskelo[at]navdata[dot]fi)
- Valitset sellaisen henkilön, joka on tulossa kokoukseen ja jonka äänestyskäyttäytymiseen luotat. Voitte myös sopia, että hän äänestää aina ohjeesi mukaan eikä oman mielensä mukaan.
- Täytät valtakirjaan valtuutetun tiedot, omat tietosi ja allekirjoitat. Valtakirjaan tarvitaan molempien SOTU tunnukset. Kuten Dovren AGM kutsussa todetaan, yhtiö tulee käyttämään SOTU tunnuksia vain ja ainoastaan osakkaan tunnistamistoimenpiteenä.
- Skannaat ja lähetät valtuutetulle. Valtuutettu lähettää skannatun kopion valtakirjasta Marja Saukkoselle Dovreen ja tekstin ”Ilmoittaudun Dovre Group Oyj:n 27.3.2019 pidettävään yhtiökokoukseen valtakirjalla ””Matti Meikäläisen”” puolesta”.
Päivittäisestä seurannasta huolimatta en ole pitkiin aikoihin kirjoitellut tänne. Nyt tulin kuitenkin sanomaan, että osallistun kokouseen tukeakseni Dovren nykysen hallituksen esitystä. Osakkeita hallussa hieman yli satatuhatta kappaletta. Mielestäni firma etenee hitaasti, mutta oikeaan suuntaan. Nykyinen johto on luultavasti entistä johtoa motivoituneempi luomaan lisäarvoa yhtiölle.
Puhuin puhelimessa Dovren entisen toimitusjohtajan Patrick von Essenin kanssa.
Hän korjasi virheitäni ja esitti oman näkemyksensä asiain kulusta.
Ensinnäkin hänen osakkeensa eivät ole saatu osakepalkkioina, vaan enimmäkseen merkitty optioilla hintaan 0,33 senttiä (nykykurssi 0,23) ja osa ostettu markkinoilta. Osakepalkkioväite oli omaa päättelyäni osakaslistoja keskellä yötä tutkittuani ja selkeästi virheellinen. Vihaan muuten omia asiavirheitäni (joita valitettavasti tullee jatkossakin) enemmän kuin kenenkään muun ja pahoittelen.
Lisäksi Patrick sanoi, että ei ole katkeroitunut mistään, vaan lähteneensä oma-aloitteisesti yhtiöstä oltuaan mm. tyytymätön yhteistyöhön hallituksen kanssa. Hän ei ole ollut aloitteellinen hallitusasiassa, vaan pelkästään vastannut Ole Olsenin tiedusteluihin. Hän ei ole sitoutunut äänestämään minkään esityksen puolesta.
Von Essenin mielestä myöskään hallitus ei ole ollut toimitusjohtajan hyppysissä, eikä se tietysti osakeyhtiölain mukaan pitäisi voidakaan olla ja hallituksen palkkiotkin ovat yhtiökokouksen käsissä. Dovren hallitukseen von Essen itse ei halua, eikä voisi nykyisen työnantajansa vuoksi tullakaan.
Suurena murheena oli SaraRasa, jossa Dovrella ei ole enää kontrollia, vaan 19,86 prosentin äänettömän yhtiömiehen rooli.
Dovren yhtiönä von Essen arveli vielä nousevan, minkä tietysti kuulin mielelläni.
Miulla ei ole mitään syytä epäillä Patrickin sanomisia. Kävimme mielestäni hyvähenkisen keskustelun, vaikka joku olisi voinut alkuperäisen postaukseni ylilyönneistä tulla lähinnä lankoja pitkin liiveihin. Mielestäni sivistyimme molemmat, eli saavutimme jotain, mikä somekeskusteluissa on liki mahdotonta.
Täsmennän keskustelun perusteella arvaustani, mistä on kysymys. Asiassa lienee ollut aloitteellinen Ole Olsen, joka myi yhtiönsä yhdessä Frank Weenin kanssa Dovrelle 2015 saaden osakkeita hyvät läjät. Molemmat norjalaiset ovat myyneet osakkeitaan melko tasaisesti. Ole oli hallituksessa, mutta lähti kesken kauden. Viime yhtiökokouksessa Ole sanoi, että hänen käsityksensä mukaan norjalainen myyntipaine on ohitse ja sen jälkeen hän jatkoi myyntejään. Turskat haluaisivat yhtiöstä paremman kontrollin.
SaraRasa on ollut Dovrelle onneton seikkailu, mutta sen arvo taseessa on kaiketi 723 tuhatta euroa, eli melko vähämerkityksinen ja tällä hetkellä menee paremmin. Kannattaisikohan kaatuneen maidon sijaan laittaa katse tulevaisuuteen?
Minun näkemykseni mukaan Dovren nykyinen kolmen hengen hallitus on toiminut yhtiön etu edellä ja jäsenet ovat itsenäisiä toimijoita, eivätkä riippuvaisia toisistaan, kuten miulle väitettiin. Ole taas vaikutti toimivan lähinnä Olen etu edellä. Uutta ehdotettua neljättä norjalaista jäsentä en tunne mutta c.v:n perusteella vaikuttaa pätevältä. Kun tulos on kääntynyt nousuun, venettä ei yleensä ole syytä keikuttaa.
Jos Dovren öljynporaustorni alkaa taas uppoamaan, vaihdetaan sitä hallitusta sitten. Miulle on ihan sama, kuka osakkeenomistajille tulosta tekee, kunhan tekee.
Yleensäkin pörssiyhtiöissä olisi syytä keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen, eikä valtapelien pelaamiseen. Huhutussa kilpailevassa listassa oli nähdäkseni joka tapauksessa esitetty selkeää heikennystä sekä riippumattomuudessa että osaamisessa.
Kävi tässä miten kävi, saan tästä vielä luultavasti yhden ainakin omasta mielestäni hauskan kolumnin.
"Dovre Group on solminut ehdollisen sopimuksen ostaa norjalainen henkilöstönvuokraus- ja konsultointiyhtiö Tech4Hire AS, joka on erikoistunut toimittamaan konsultteja korkeatasoista insinööritaitoa vaativiin projekteihin erityisesti öljy- ja kaasuteollisuuteen...
Vuonna 2018 Tech4Hiren liikevaihto oli 73,5 miljoonaa Norjan kruunua (noin 7,6 miljoonaa euroa) ja sen käyttökate (EBITDA) oli 3,7 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,4 miljoonaa euroa). Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 61,6 miljoonaa Norjan kruunua (noin 6,3 miljoonaa euroa) ja sen käyttökate oli 2,2 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,2 miljoonaa euroa)...
Vuonna 2019 Tech4Hire odottaa sekä liikevaihdon että käyttökatteen kasvavan voimakkaasti vuodesta 2018...
Tech4Hire AS:n velaton ja kassaton kauppahinta järjestelyssä on 20 miljoonaa Norjan kruunua (noin 2,1 miljoonaa euroa), josta Dovre Group Projects AS maksaa 16 miljoonaa Norjan kruunua (noin 1,7 miljoonaa euroa) käteisellä, ja 4 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,4 miljoonaa euroa) maksetaan Dovre Group Oyj:n osakkeina. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus saada arviolta 0–10 miljoonaa Norjan kruunua (0–1 miljoonaa euroa) lisäkauppahintaa...
Dovre Group päivittää näkymänsä vuodelle 2019 mikäli yritysosto saadaan päätökseen suunnitellusti..."
Halvan kuuloinen, jos 0,4M€ kasvussa olevaa käyttökatetta jostaa 2,1M€ hintaan. Jopa niin halpaa, että epäileväinen Aki suhtautuu tavanomaisen epäluuloisesti Tech4Hire 2019 näkymiin. Tosin jos lähtee oletuksesta, että myyjä liioittelee näkymiään yrityskaupan yhteydessä, on lähtökohtaisesti aina oikeassa. Toki mahdollisuus saada 50% lisää kauppahintaa motivoi näkymissä pysymiseen.
Sanoisin poikkeuksellisesti, että kalliimpi olisi parempi, eli toivottavasti lisäkauppahinta menee maksuun. Joko tässä on ostettu jotain, joka ei ole edes 20M NOK arvoinen tai jotain, joka on paljon arvokkaampaa kuin 30M NOK.
Ei tuo nyt älyttömän halvalta vaikuta. Pääomasijoittajan maksama kerroin olisi 4-5x käyttökate, enkä usko että tässä on mitään synergioita odotettavissa. Pienen toimiston ihmisten ostamisessa on aina se riski - kokemukseni mukaan varsin todennäköinen -, että hyvät ja tuottavuuteensa nähden edulliset tekijät eivät viihdy ja lähtevät, ja taloon jäävät ylipalkatut seniorit sekä alatason "tykinruoka" (ruma ilmaus mutta kertoo miten monissa konsulttibisneksissä junnut nähdään). Junnutkin voivat hyvin lähteä siinä vaiheessa, kun osaamista on kertynyt riittävästi.
Avainhenkilöille tehdään tietysti muutaman vuoden lukot, mutta harvoin ymmärretään, että niiden parin asiakkaita haalivan partnerin/seniorin lisäksi merkittäviä avaintekijöitä ovat keskitason projektimanagerit, joilla on vaikkapa viiden vuoden kokemus alalta ja jotka usein ovat niitä tuottavimpia työntekijöitä. Näitä henkilöitä on äärimmäisen vaikea rekrytoida, koska joku maksaa kuitenkin enemmän, ja heitä on myös melko vaikea pitää talossa, koska joku maksaa kuitenkin enemmän ja kyselijöitä on jatkuvasti.
Olen myös nähnyt kaksi tapausta, joissa suuri konsulttifirma osti pienemmän vahvistaakseen tiettyä osastoaan ja kahden-kolmen vuoden päästä yli 50 % työntekijöistä (pitkälti ne parhaat) oli vaihtunut, koska integraatio on mennyt täysin pieleen. Tähän peilaten tämä Tech4Hire jatkaa toivottavasti täysin erillisenä yksikkönään, jotta integraatioriski jää pieneksi. Nämä nyt toki yleisiä havaintoja konsulttialalta enkä tiedä, pätevätkö lainkaan tällä erityisalalla.
Kirjoittanen sunnuntaina. Oli hyvin vilinää melskettä ja helinää helskettä. Kaikenlaista olen nähnyt, mutta en juuri tätä.
Kirjoitan kuitenkin keskustelupalstalle ensi viikolla joku sopiva hetki. Tajusin, että ennakkoäänestys alkaa ennen ensi sunnuntaina, joten nyt oli vaalikolumni kuitenkin Dovrea houkuttelevampi aiha.
Jäin vähän arpomaan, kirjoitanko Dovren yhtiökokouksesta sittenkään mitään. Kirjoitukseni ei varmasti tuo kurssinousua Dovrelle tai luo lisäarvoa. Toisaalta jos vänkää avointa ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa muilta, olisi syytä noudattaa sitä itsekin.
Olen monenlaista yhtiökokousta nähnyt, mutta tämänkertainen oli ainutkertainen. Olin odottanut, että äänestetään, ja hallitukseen tulee ehkä muutoksia tai se vaihtuu kokonaan. Mutta siinä ei ole mitään kovin erikoista, tosin nimityskiistoja harvoin päästetään yhtiökokouksiin asti. Joko enemmistö nimittää haluamansa tai sitten isoimmat neuvottelevat keskenään. Isoilla pörssiyhtiöillä on toki nimitysvaliokuntansa, mutta se on lähinnä saman asian byrokratisoimista.
Yhden miehen mellakka alkoi toimitusjohtajan katsauksen jälkeen. Tero Viherto edusti Schengen-yhtiöitään (n.810.000 osaketta) ja kahta isoa norjalaista osakkeenomistajaa. Näistä Ole Olsen erosi hallituksesta kesken kauden. Tero syytti Ilari Koskeloa (hallituksen jäsen) SaraRasa-järjestelyistä, joiden jälkeen Dovrella ei ole enää veto-oikeutta SaraRasaan (700 tuhannen arvoinen taseessa), mutta ei tarvetta yhdistää tulosta Dovreen (mikä ei ole ihan ilmaista eikä yksinkertaistakaan). Ilari selkeästi vähän tuohtui, ja huomautti, että ilman häntä SaraRasa olisi mennyt nurin.
Miten tämä liittyi toimitusjohtajan katsaukseen ihmetytti sekä miuta että puheenjohtajaa, joka ehdottikin asian käsittelyä hallituksen luottamuksen yhteydessä. Näin tehtiinkin.
Hallituksen luottamuskysymyksen yhteydessä Viherto vaati pöytäkirjaan merkittäväksi, että hänen edustamansa tahot esittävät epäluottamusta vanhan hallituksen kolmelle jäsenelle, mutta eivät vaadi äänestystä.
Perusteena oli edelleen SaraRasan osakeannit. Ilari kertoi jäävänneensä itsensä päätöksistä. Tähän Tero totesi, että silloin hallitus ei ole päätösvaltainen, koska oli vain kaksi jäsentä tekemässä. Puheenjohtaja luki yhtiöjärjestystä, jossa tällaista vaatimusta ei ole. Tero kertoi suorittaneensa useita kolmikirjaimisia tutkintoja, vaikka ei juristi olekaan. En saanut ihan selvää, olivatko ne KTP ja HJK, vai mitä. Lisäksi hän kertoi lyhyesti googlanneensakin asiaa, ja sieltä löytäneensä oikeustapauksia, jotka tukivat hänen väitettään päätöksentekokyvyttömyydestä.
En ole juristi miekään, mutta vähän epäilen, varsinkin kun kokouksen puheenjohtaja taas oli juristi. Ja on melko hassua, että osakas eroaa hallituksesta, johon tämän seurauksena jää yj:n mukainen minimimiehitys, ja sitten hänen edustamansa taho väittää, ettei se ole päätöksentekokykyinen, jos yksi henkilö jäävää itsensä.
Lisäksi keskusteltiin SaraRasan hankinnasta vuonna 2012, mitä ihmettelin kovasti, miten seitsemän vuotta sitten tehty ostopäätös liittyi asiaan mitenkään. Sekin oli Teron mukaan yhtiöjärjestyksen vastainen. Miksei Viherto puuttunut asiaan ollessaan Dovren hallituksessa 2014-5 ei käsitelty.
Kun siirryttiin hallituksen jäsenten valintaan, odotin jännityksellä, päädytäänkö äänestämään. Viherto ottikin puheenvuoron ja esitti JATKOKOKOUSTA, jota ennen osakkaat valmistelisivat hallituksen jäsenet. Tässä vaiheessa katseeni alkoi hapuilla baarin suuntaan. Jatkokokouksessahan kokoontuisi sama porukka, ei siis mitään järkeä. Tunnelma salissa alkoi olla melko kireä
Puheenjohtaja ehdotti taukoa, jotta osakkaat neuvottelisivat keskenään. Hpj Svein Stavelin yritti soittaa norjalaisille osakkeenomistajille, mutta sieltä ei vastattu. Ilari ja Tero eivät ensimmäisellä tauolla nähdäkseni päässeet puheväleihin.
Sitten jatkettiin vänkäämistä. Ilari piti SaraRasa-esitelmän, jonka mukaan Dovre voisi saada vielä enemmänkin kuin sijoituksensa nykyisen tasearvon. Lisäksi hän huomautti tehneensä SaraRasassa neljä vuotta töitä ilmaiseksi ja ilman tätä yhtiö olisi nurin. Tähän ei kukaan, edes Tero, väittänyt vastaan. Dovren entinen toimitusjohtajakin totesi, että SaraRasan käänne on Ilarin ansiota. Lisäksi selvisi, että tässä jängätään kymppitonnin arvoisesta asiasta.
Tero ei vetäytynyt jatkokokousvaatimuksistaan, vaikka saikin muilta osakkailta vähän närkästystä osakseen. Miekin sitten käytin puheenvuoron, jota en erityisesti olisi halunnut pitää. Puhuin nimittäin Teron kanssa ennen yhtiökokousta, jolloin tuli ilmi, että Tero olisi itse tulossa hallitukseen. Norjalaiset suhtautuivat tähän ilmeisesti myötämielisesti. Mie en niinkään. Ehdotin myös, että jos joku puolueeton taho, jonka Tero hyväksyisi, tutkisi SaraRasa-toimien laillisuuden, ja jatkettaisiin bisnestä, joka pitkästä aikaa menee vähän paremmin. Toivoin lisäksi kovasti, että Tero vetäisi jatkokokousehdotuksensa pois. Turhia kuluja tulee ja sama rimppa kokoontuu, mitä hyötyä?
Tero kertoi, että ei ole käytettävissä hallitukseen, eikä hänellä ole nimilistaa esittää. Kun Sveinille käännettiin Teron osin suomeksi tekemät ehdotukset, hallituksen pöydässä oli jotain supatusta. Sitten Svein ilmoitti, että jos jatkokokouksesta päätetään, koko hallitus eroaa välittömästi.
Tämä sai kokouksen puheenjohtajan ehdottamaan taas taukoa, ja miut menemään baariin ottamaan Strongbown ja jallun ja luopumaan illan pokerikolumnisuunitelmastani. Eli ensimmäistä kertaa koskaan oikeasti ryyppäsin kolumnideadlineni. Tosin arvelin, että vesiselvänäkin olisin ollut liian tuohduksissani tuottaakseni mielekästä tekstiä.
Tällä kertaa Viherto ja Koskelo pääsivät jo neuvotteluväleihin. Me muut odottelimme vielä heitä, ja puheenjohtaja kysyi, että missähän he mahtavat olla. Mie totesin, että huoneessa, josta tulee vain toinen ulos.
Sieltä tulivat kuitenkin lopulta molemmat. Tero ilmoitti vetävänsä ehdotuksensa pois, edellyttäen, että isot osakkeenomistajat perustavat jonkun komitean valmistelemaan hallituksen jäsenten nimityksiä. Tämä kävi myös hallitukselle, eikä kukaan eronnut ja hallitus valittiin yhtiökokouskutsun mukaisena.
Tämä hyvä. Joskin Tero piti vielä puheenvuoron, jossa hän halusi palauttaa hallituksen jäsenten valinnan osakkaille. Mie kun luulin, että yhtiökokous, jossa oli edustettuina 65 prosenttia osakkeista, olisi juuri se tapahtuma, jossa osakkaat valitsevat hallituksen.
Analyysiä:
Käsittääkseni SaraRasan hankinta oli Dovrelta harhalaukaus. Toisaalta varsinaiset virheet on tehty jo kauan sitten, ja tekevälle sattuu. Nyt pitäisi pelastaa mitä pelastettavissa on.
Dovressa on tavallista isompi muiden omistajien riski. Jos norjalaiset isot omistajat antavat valtakirjan kaverille, joka tulee kokoukseen valmistelematta järkevää esitystä ja käsittelee seitsemän vuoden takaisia tapahtumia, eivät he ole ihan mitätön riski yhtiölle. Omaan jalkaan ampumista ei ole kriminalisoitu.
Lisäksi osakkeessa on vaikea nähdä hirveää nousupotentiaalia, koska turskat jatkanevat myymistä, jos kurssi päätään vähän nostaa. Tosin heidän omistusosuutensa pienenemistä en näe Dovrelle mitenkään negatiivisena asiana.
Oletan, että Svein Stavelin saa lopulta yhteyden Ole Olseniin ja siitä saattaa syntyä yhtiön kannalta jotain hyvääkin. Vaikutelmani Sveinistä on positiivinen, vaikken häntä varsinaisesti tunnekaan.
Koskaan ei äänestetty, mutta laskeskelin, että Tero luultavasti olisi voittanut äänestyksen niukasti. Näin hän baarissa kokouksen jälkeen väittikin, ja miekin siis luulen näin olleen. Näin ollen hämmästelen kovasti, miksi kokoukseen tultiin harrastamaan amatöörijuridiikkaa ja muistelemaan vanhoja eikä vaihtamaan hallitusta. Yritysdemokratiassa osakkeiden enemmistö päättää, ja vähemmistön on päätöksiinsä tyytyminen.
Mie jään näillä hinnoilla (0,23) weak holdiin, ja toivon että Dovre jatkaa orastavan tuloskäänteen tiellä. Ellei näin käy, miehitystä on syytäkin vaihtaa, ja tämä on syytä valmistella jo ennen yhtiökokousta.
Vaikeaa olisi kuitenkin nähdä Koskelon ja Viherron mahtuvan samaan hallitukseen. Sen verran aitoa välittämistä oli Pörssiklubilla aistittavissa.
Dovre solmi Oslon kaupungin kanssa puitesopmuksen Fornebun metron projektijohtamisesta. Tämä taitaa olla se sama metro, jota Technopolis jo pitkään on kaipaillut.
Tuollaiset ilmoitukset ilman kauppahintaa eivät hirveästi tietoa lisää. Tosin Oslon kaupunki kuulostaa asiakaslistassa hienommalta kuin Etelä-Karjalan Meijeri.
Tämän kioskin voisi muuten joku tässä syklissä ostaa pois. Tämähän on juuri sellaista hankaamista, mihin jonkun pääomasijoittajan voisi saada lämpenemään.
