27.4.2018 - 13:07

Viltsu

-3
Liittynyt:
5.3.2017
Viestejä:
55
hauturi kirjoitti:
Viltsu kirjoitti:

Tää voi olla väärä ketju (saa siirtää) kun en heti löytänyt erillistä ketjua palstaan liittyville kehitysehdotuksille (tai helpdeskiä tms).

Tämmöinen on, mutta kieltämättä tällä foorumilla etsiminen ja varsinkin löytäminen on tehty hyvin vaikeaksi: https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/sijoitustiedon-kumppanit...

Ai kappas, kiitokset. Nyt tuntuu ihan selvältä et olis pitäny osata hakea "kehitysehdotukset" tai "kehitys". Kopioin ton sinne ja pähkäilin kuinka ketjun löytäis ehkä helpommin https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/sijoitustiedon-kumppani…

0
0
12.5.2018 - 23:54

jn

Liittynyt:
12.5.2018
Viestejä:
5

Hei! Kuten kysymyksestäni pian selviää, olen vasta alkanut opiskelemaan sijoittamista. Kysynkin nyt etevimmiltä, miten osakekurssin vaihtelu vaikuttaa salkun arvoon? Miten se vaikuttaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Haen vielä sitä, mitä salkun arvolle tapahtuu irtoamispäivänä, jos omistan esim. tasan yhtä yhtiötä tuhannella eurolla ja pörssikurssi on laskenut X:n verran tietyssä ajassa? Kysymyksen asettelu ei välttämättä ole täysin oikea, mutta uskoisin että tuosta saa kopin. Kiitos.

0
0
13.5.2018 - 12:16

hurjaosmo

Liittynyt:
28.4.2018
Viestejä:
12

Morjensta, jos tarkoitat ihan tuoton laskemista, se ei ole järin monimutkaista. Voidaan ottaa käytännön esimerkkinä, ostat osaketta (X) 1000 €, ostohinta (Y)10 e, eli 100 (Q) osaketta. Osakkeen kurssi putoaa 9 euroon, joten tekemäsi tappio on  1000- (100 kpl * 9) = -100 €. Tai vastaavasti 100*(9-10) = -100 € (Osakemäärä kertaa nykyhinta miinus ostohinta). Eli hiukan matemaattisemmin position nykyarvo on X(±)Q* Δy.

Jos myyt osakkeet uuteen kurssiin, tulee päälle myös kaupankäyntikulut, mahdollisista voitoista verot. Mitä tulee pitkään aikaväliin, lasku pätee yhdellä osakkeella, jos salkussasi on hajautusta (useampia osakkeita) niin tulee tuotto/tappio laskea jokaiselle osakkeelle. Toivottavasti ymmärsin kysymyksen oikein enkä eksynyt turhaan jaaritteluun !

 

 

 

 

0
0
13.5.2018 - 17:22

jn

Liittynyt:
12.5.2018
Viestejä:
5

Hei! Jep, sain kopin, varmaan senkin ansiosta että olen ehtinyt opiskella lisää tässä ajassa. Kiitoksia hyvästä esimerkistä osmo!

Ymmärrän asian niin, että häviö jonka voit osakekaupoilla tehdä, määräytyy kurssin laskusta. Että häviö realisoituu, on osakkeita pitänyt tässä tapauksessa myydä halvemmalla kuin niistä on maksanut. Ilmeisesti varsinaista häviötä ei esiinny, jos osakkeet pitää ja odottaa kurssin nousua? Eli voidaanko tätä tavallaan ajatella tilapäiseenä salkun arvon alenemisesta?

0
0
13.5.2018 - 19:00

hurjaosmo

Liittynyt:
28.4.2018
Viestejä:
12

Aikapaljolti juuri näin, tappiot realisoituu vasta myydessäsi position. Sitä ennen tappioita voi pitää "paperitappioina", ne eivät ole todellisia ennen myyntiä. Hyvänä esimerkkinä olen kuullut käytettävän asuntoa. Jos naapurisi myyvät asuntojaan kilpaa halvemmalla kuin olet sen ostanut, luultavasti omankin asunnon markkina-arvo laskee. Tietenkään asuntoa ei ole pakko myydä ensimmäiselle tarjoajalle, ja et ole tehnyt todellista tappiota ennenkun myyt sen ostohintaa halvemmalla. Mielestäni monien piensijottajien pitäisi kohdella osakkeitaan kun asuntoaan, jos totta puhutaan. Yksityishenkilö voi vähentää verotuksessa realisoituneet tappiot voitoista 5 (?) vuoden sisällä. 

0
0
26.5.2018 - 19:34

jn

Liittynyt:
12.5.2018
Viestejä:
5

Tervehdys!

Osakesalkkua rakentaessa tulisi huomioida riittävä hajauttaminen, jonka muotoja ilmenee useampia. Kun riittävä toimialakohtainen hajauttaminen on tehty ja siirrytään yhtiötasolle, miten viisaammat palstalaiset suhtautuu useamman yrityksen omistamiseen samalla toimialalla? Montako yritystä sinun salkussasi on samalta toimialalta?

Rakennan ensimmäistä salkkua, ja pohdin myös millaista huomiota salkun eri yhtiöille tulisi antaa ensimmäisessä ostovaiheessa. Yksinkertaisuuden vuoksi, jos aion sijoittaa sata (100e) euroa kymmeneen (10) eri yhtiöön, mitä tässä tulisi huomioida? Ostanko tasapainoa ajatellen eurolla kutakin yhtiötä?

0
0
26.5.2018 - 22:38

jn

Liittynyt:
12.5.2018
Viestejä:
5
jn kirjoitti:

Tervehdys!

Osakesalkkua rakentaessa tulisi huomioida riittävä hajauttaminen, jonka muotoja ilmenee useampia. Kun riittävä toimialakohtainen hajauttaminen on tehty ja siirrytään yhtiötasolle, miten viisaammat palstalaiset suhtautuu useamman yrityksen omistamiseen samalla toimialalla? Montako yritystä sinun salkussasi on samalta toimialalta?

Rakennan ensimmäistä salkkua, ja pohdin myös millaista huomiota salkun eri yhtiöille tulisi antaa ensimmäisessä ostovaiheessa. Yksinkertaisuuden vuoksi, jos aion sijoittaa sata (100e) euroa kymmeneen (10) eri yhtiöön, mitä tässä tulisi huomioida? Ostanko tasapainoa ajatellen eurolla kutakin yhtiötä?

Korjaan viimeistä lausetta. Eli tulisiko tasapainoa ajatellen ostaa kymmenellä eurolla kutakin yhtiötä?

0
0
27.5.2018 - 18:22

Aki Pyysing

+13509
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7014
jn kirjoitti:
jn kirjoitti:

Tervehdys!

Osakesalkkua rakentaessa tulisi huomioida riittävä hajauttaminen, jonka muotoja ilmenee useampia. Kun riittävä toimialakohtainen hajauttaminen on tehty ja siirrytään yhtiötasolle, miten viisaammat palstalaiset suhtautuu useamman yrityksen omistamiseen samalla toimialalla? Montako yritystä sinun salkussasi on samalta toimialalta?

Rakennan ensimmäistä salkkua, ja pohdin myös millaista huomiota salkun eri yhtiöille tulisi antaa ensimmäisessä ostovaiheessa. Yksinkertaisuuden vuoksi, jos aion sijoittaa sata (100e) euroa kymmeneen (10) eri yhtiöön, mitä tässä tulisi huomioida? Ostanko tasapainoa ajatellen eurolla kutakin yhtiötä?

Korjaan viimeistä lausetta. Eli tulisiko tasapainoa ajatellen ostaa kymmenellä eurolla kutakin yhtiötä?

Vähän riippuu. Voit myös ottaa vähemmän riskisemmäksi kokemiasi yhtiöitä ja isommalla rahalla turvallisemmilta vaikuttavia.  

0
0
6.6.2018 - 19:58

nlheplo

-1
Liittynyt:
29.8.2017
Viestejä:
2

Mitenkäs sijoitustietolaiset seuraavat Helsingin pörssin sisäpiirikauppoja? Onko tähän olemassa jotain muitakin työkaluja/tietolähteitä kuin firmojen/pörssin tiedotelistaukset? 

0
0
9.6.2018 - 13:12

Ferki

+2
Liittynyt:
25.2.2018
Viestejä:
9

Näin indeksisijoittajana tuli mieleen sellainen kysymys. Miten te, jotka yritätte voittaa indeksin, arvioitte omaa onnistumistanne? Millä perusteella valitsette indeksin, johon vertaatte? 

0
0
11.6.2018 - 15:49

Caveman8

+1
Liittynyt:
4.11.2017
Viestejä:
8

Vuokranantaja tarjoaa kotimaassa 100€ alennusta vuokraan, jos vuokra maksetaan käteisellä. Onko asialle mitään muuta selitystä, kun että vuokranantaja välttelee vuokratuotosta maksettavia veroja?

0
0
11.6.2018 - 15:59

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Voi vältellä myös ulosottoa tms. Luultavimmin kuitenkin veroja (joku joka ei ymmärrä miten verotus toimii ja luulee että sillä on oikeasti jotain väliä ottaako sen käteisenä vai tilille).

0
0
13.6.2018 - 12:48

koomis

Liittynyt:
13.6.2018
Viestejä:
1

Harrastelevana piensijoittajana, jonka pääleipää ovat osta ja unohda -ETF:t sekä muutamat suorat osakkeet, olen kiinnostunut ottamaan hieman lisää näkemystä mielenkiintoisten pienten kohteiden kautta. Yksi kohteista on Montenegro.

1) Miten koette kyseisen maan sijoituskohteena?

2) Onko tiedossa piensijoittajalle sopivia instrumenttejä (mieluiten ETF), joilla hypätä Montenegron talouden kelkkaan summatasolla satasilla?

En kysy luonnollisestikaan sijoitussuosituksia, vaan olen huomannut tiedonhankinnan olevan hankalahkoa.

0
0
28.6.2018 - 15:58

Aki Pyysing

+13509
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7014
BöC kirjoitti:

Kuinka tavallista / epätavallista on, että firman toimitusjohtaja ei kuulu johtoryhmään?

Käsittääkseni hyvin epätavallista. Pohjautuu toki mutuun. Sinikka Mönkäreen Veikkaus oli tällainen yhtiö. Tj edustaa eikä osallistu operatiiviseen toimintaan lienee muulloinkin kysymyksessä.

0
0
28.6.2018 - 17:30

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Siis puhutaanko nyt nimenomaan johtoryhmästä, eikä hallituksesta?

Ja Mönkäre taisi ollla rahiksen toimari?

edit: Rahiksella oli johtokunta, johon Mönkäre kuului ja hallitus, johon ei kuulunut.

0
0
28.6.2018 - 18:12

Juippi

+3
Liittynyt:
17.5.2017
Viestejä:
14

Osakkeenomistaja omistaa konsernin emoyhtiön. Konserni julkaisee erikseen konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen. Kuinka tärkeä tuo emoyhtiön tilinpäätös oikein on? Joissain tapauksissa esim. Viking Line emoyhtiö on paljon vähemmän vakavarainen (16,23% omavaraisuusaste, 2017 tilinpäätös) kuin konserni yhteensä (46,24% omavaraisuusaste). Pitäisikö tästä huolestua?

0
0
29.6.2018 - 12:07

Aki Pyysing

+13509
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7014
hauturi kirjoitti:

Siis puhutaanko nyt nimenomaan johtoryhmästä, eikä hallituksesta?

Ja Mönkäre taisi ollla rahiksen toimari?

edit: Rahiksella oli johtokunta, johon Mönkäre kuului ja hallitus, johon ei kuulunut.

Rahiksen toimari toki. En tiedä kumpaa kysymyksessä tarkoitettiin, mutta operatiivistä johtoryhmää mie tarkoitin. Ja siihen Mönkäre ei tosiaankaan kuulunut, vaikka jossakin julkaisussa (kuten vuosikertomuksessa) niin olisi väitetty.

0
0
29.6.2018 - 12:10

Aki Pyysing

+13509
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7014
Juippi kirjoitti:

Osakkeenomistaja omistaa konsernin emoyhtiön. Konserni julkaisee erikseen konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen. Kuinka tärkeä tuo emoyhtiön tilinpäätös oikein on? Joissain tapauksissa esim. Viking Line emoyhtiö on paljon vähemmän vakavarainen (16,23% omavaraisuusaste, 2017 tilinpäätös) kuin konserni yhteensä (46,24% omavaraisuusaste). Pitäisikö tästä huolestua?

Jos ei tiedä tarkalleen mitä etsiä konsernin emoyhtiön tilinpäätöksestä, voi sen tarkastelun hylätä kokonaan. Pyöreästi määritellen vain konsernitilinpäätöksellä on merkitystä. Eli juuri tästä syystä ei pidä huolestua ilman tarkempaa analyysiä.

0
0
29.6.2018 - 12:27

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
Aki Pyysing kirjoitti:
En tiedä kumpaa kysymyksessä tarkoitettiin, mutta operatiivistä johtoryhmää mie tarkoitin. Ja siihen Mönkäre ei tosiaankaan kuulunut, vaikka jossakin julkaisussa (kuten vuosikertomuksessa) niin olisi väitetty.

Varmaan näin. Jos kysymyksellä tarkoitettiin juuri tätä, niin sanoisin että hyvin harvinaista, että toimari ei kuulu operatiiviseen johtoryhmään. Tullee vastaan vain näissä poliittisissa suojatyöpaikoissa, jos niissäkään.

0
0
10.8.2018 - 23:17

Vilho

+5
Liittynyt:
8.11.2017
Viestejä:
32

Tiedättekö charttausohjelmaa, joka piirtäisi sen hetkiset tiedot esim. 1-month low ja high, 3-month low ja high, 1-year low ja high jne. arvoista suoraan charttiin? Eli siis käytännössä esimerkiksi tiedot jotka löytyvät esimerkkinä Nordnetissä osakkeen "kurssihistoria" -välilehden alta. Voisi kuvitella, että tällainen ominaisuus saattaisi ilmaisista ohjelmistakin löytyä kun excelissäkin tällaisen väkertää jo MIN ja MAKS -funktioilla, mutta ei ole jostain syystä tullut vastaan. Jos kysymyksen asettelusta ei tajua mitään niin voin selvittää toki lisää. 

0
0
13.8.2018 - 18:10

distrotrader

+27
Liittynyt:
13.4.2018
Viestejä:
24
Vilho kirjoitti:

Tiedättekö charttausohjelmaa, joka piirtäisi sen hetkiset tiedot esim. 1-month low ja high, 3-month low ja high, 1-year low ja high jne. arvoista suoraan charttiin? Eli siis käytännössä esimerkiksi tiedot jotka löytyvät esimerkkinä Nordnetissä osakkeen "kurssihistoria" -välilehden alta. Voisi kuvitella, että tällainen ominaisuus saattaisi ilmaisista ohjelmistakin löytyä kun excelissäkin tällaisen väkertää jo MIN ja MAKS -funktioilla, mutta ei ole jostain syystä tullut vastaan. Jos kysymyksen asettelusta ei tajua mitään niin voin selvittää toki lisää. 

Tarkoittanet varmaan Donchian channel indikaattoria: https://en.wikipedia.org/wiki/Donchian_channel

Tämä indikaattori löytyy useimmista teknisen analyysin kirjastoista vakiona. Esimerkiksi Barchart-sivustolla valitse Technical Chart -> Study: Donchian channel ja syötä Period-kenttään haluamasi arvo päivinä tyyliin kuukausi on 20 päivää, 3kk 60 ja vuosi 240. Voit lisätä vaikka kaikki samaan kuvaan.

Tässä esimerkki: https://www.barchart.com/stocks/quotes/INTC/technical-chart?plot=BAR&volume=total&data=DO&density=M&pricesOn=1&asPctChange=0&logscale=0&indicators=DON(20)&sym=INTC&grid=1&height=500&studyheight=100

0
0
13.8.2018 - 20:08

Vilho

+5
Liittynyt:
8.11.2017
Viestejä:
32
distrotrader kirjoitti:

Tarkoittanet varmaan Donchian channel indikaattoria: https://en.wikipedia.org/wiki/Donchian_channel

Tämä indikaattori löytyy useimmista teknisen analyysin kirjastoista vakiona. Esimerkiksi Barchart-sivustolla valitse Technical Chart -> Study: Donchian channel ja syötä Period-kenttään haluamasi arvo päivinä tyyliin kuukausi on 20 päivää, 3kk 60 ja vuosi 240. Voit lisätä vaikka kaikki samaan kuvaan.

Tässä esimerkki: https://www.barchart.com/stocks/quotes/INTC/technical-chart?plot=BAR&volume=total&data=DO&density=M&pricesOn=1&asPctChange=0&logscale=0&indicators=DON(20)&sym=INTC&grid=1&height=500&studyheight=100

Kiitos paljon, just tuota etsinkin! Ompas sillekin nimi keksitty. 

 

0
0
13.8.2018 - 20:53

Ferki

+2
Liittynyt:
25.2.2018
Viestejä:
9

New Yorkin pörssissä on käytössä pörssierät. Pitääkö ostettaessa osakkeita alle pörssierän ottaa jotain erityistä huomioon?

0
0
16.8.2018 - 12:57

B4D455

+74
Liittynyt:
9.6.2017
Viestejä:
87

Heip,

Jotenkin osa näistä esim Aleksandrian tarjoamista joukkovelkakirjalainoista tuntuu liiankin houkuttelivilta.. Ja senhän tietää mitä se merkitsee laugh Mikä näissä on siis pihvi?

Mistä liikkeelle laskija tekee rahansa? Esim alla oleva; uskooko Paribas Nordean laskevan tai pysyvän nykyisessä ( jopa niin että suojaa pääomaa -30% saakka) ja saa siten hyötynä halpaa lainaa(?)  Itse en pitäisi mitenkään mahdottomana vaikka 20% nousua tulevina vuosina, 120% tuotto jaetuna viidellekin vuodelle tuntuu varsin kelvolliselta (tai vaikka puoletkin siitä).. 

Nordea 6x Booster 2

Osakesidonnainen joukkovelkakirjalaina

  • Nordea Bank AB (publ):n osakkeen kehitykseen sidottu pääomasuojaamaton sijoitus
  • Osakkeen kurssinousu tuottokattoon saakka 600 %:n tuottokertoimella (alustava)
  • Suoja enintään 30 %:n kurssilaskua vastaan
  • Sijoitusaika noin 5 vuotta
  • Liikkeeseenlaskija BNP Paribas Issuance B.V., takaaja BNP Paribas S.A.
  • Merkintäaika päättyy 31.8.2018

Kiitos etukäteen!

0
0
16.8.2018 - 22:37

TS_

+23
Liittynyt:
16.8.2018
Viestejä:
26

Olipa kiinnostava kysymys!

Piti perehtyä tähän ja lukea pienellä präntätty. Lähtökohtaisesti tämä kuulostaa todella hyvältä:

-Jos osakkeen arvo laskee 5 vuodessa yli 30%, saat pääomastasi saman kuin olisit saanut suorassa osakesijoituksessa

-Jos arvo laskee alle 30%, saat pääomasi takaisin

-Jos arvo nousee viidessä vuodessa, saat arvonnousun kuusinkertaisena, kuitenkin korkeintaan 300% arvonnousu

Tässä on kuitenkin jotain muttia.

-Kerrointa mainostetaan kuutosena, mutta luvataan 4,5 (eikä mitään perusteita miksi olisi korkeampi)

-Korkeat kulut, korkeintaan 9,24% (eikä mitään perusteita, miksi voisivat olla pienemmät)

-Nordea maksaa korkeaa osinkotuottoa, eikä tätä huomioida mitenkään.

Tein viisi skenaariota vuosituotosta. Yksinkertaisuuden vuoksi oletan kaikissa 7,5% vuotuisen osinkotuoton. Pidän odotusarvoskenaariota sellaisena, jossa tulee 2,5% arvonnousua osinkotuoton päälle (n. 10% vuotuinen bruttotuotto lienee järkevähkö odotusarvo). En huomioinut kuluja suoralle osakesijoitukselle, koska noin suurella sijoitussummalla (min. 10 000 euroa) ne ovat mitättömät. En huomioinut myöskään veroja.

Skeraario 1: Arvo alenee vuosittain 5%. Sijoittamalla suoraan Nordean osakkeeseen vuosituotto on 3%, booster -2%

Skenaario 2: Arvo pysyy samana. Suora osake 7,5%, booster -2%

Skenaario 3: Arvo nousee 2,5%. Suora osake 10%, booster 8%

Skenaario 4: Arvo nousee 5%: Suora osake 12%, booster 15%

Skenaario 5: Arvo nousee 10%: Suora osake 17%, booster 24%

Jos noille skenaarioille laskee keskiarvon, niin keskimääräinen tuotto on lähes identtinen molemmissa vaihtoehdoissa. Kuitenkin boosterissa molempien ääripäiden (iso lasku ja iso nousu) tuotto on selvästi suoraa osakesijoitusta huonompi (alapäässä kulujen ja yläpäässä tuottokaton takia). Lisäksi boosterin likviditeetti on huonompi, koska kulut kasvavat merkittävästi, jos sijoituksen haluaa realisoida kesken kaiken.

Kaiken kaikkiaan sijoittaisin paljon mieluummin suoraan osakkeeseen, mutta silti tämä vaikuttaa yllättävän vähän kusetukselta. Ehkä en huomannut jotain?

 

0
0
16.8.2018 - 22:56

jarree

+196
Liittynyt:
30.7.2014
Viestejä:
186

En näe kyllä mitään syytä sijoittaa Aleksandria (tms kusetusliikkeen) myymään strukturoituun tuotteeseen. Se strukturointi on siinä siksi, että asiakas ei hahmota riittävän hyvin jotain piilokuluja tai skenaarioita, missä menettää pääomansa. Jos pitäisi arvata niin tuo "sijoitusaika n. 5 vuotta" on kiinteä aika minkä olet naimisissa sopimuksen kanssa. Moni näistä innostuu ja huomaa pettyneensä vuoden parin jälkeen, mutta pääoman saaminen takaisin ei onnistu ilman jotain älyttömiä kustannuksia. Sori tällainen nollapostaus koska en jaksa itse tuotteeseen ja numeroihin perehtyä, kun joka kerta noissa on sama laulu.

0
0
16.8.2018 - 23:14

FinnishDGI

+274
Liittynyt:
6.4.2017
Viestejä:
329
TS_ kirjoitti:

Skeraario 1: Arvo alenee vuosittain 5%. Sijoittamalla suoraan Nordean osakkeeseen vuosituotto on 3%, booster -2%

Skenaario 2: Arvo pysyy samana. Suora osake 7,5%, booster -2%

Skenaario 3: Arvo nousee 2,5%. Suora osake 10%, booster 8%

Skenaario 4: Arvo nousee 5%: Suora osake 12%, booster 15%

Skenaario 5: Arvo nousee 10%: Suora osake 17%, booster 24%

En ymmärrä miten laskit nuo boosterin tuotot skenaarioissa 3-5. Minun ymmärryksen ja laskuoppini mukaan pitäisi olla 600 % kertoimella (450 % kertoimella)  seuraavat :

Skenaario 3: Arvo nousee 2.5 % -> 12.7 % (9.1 %)

Skenaario 4: Arvo nousee 5 % -> 27.5 % (20.1 %)

Skenaario 5: Arvo nousee 10 % -> 56.9% (42.2 %)

Nämä siis kaavalla: sijoitettusumma * (1 + kasvu-%*tuottokerroin) / (sijoitettusumma + merkintäkulu 2%) -1.  Eli esim. markkinointimateriaalista suoraan: kurssikehitys +30 %  => 100%+600%*30% -> erääntyy 280 % arvolla eli tuotto on 180 % (ei huomioi 2 % merkintäkulua, joka huomioiden olisi 174.5%).

Jos Nordean kurssi laskee yli 30 %, eikä nouse ennen erääntymistä, niin tämä on merkittävästi huonompi sijoitus kuin suora osakesijoitus. Muissa tapauksissa riippuu mm. liikkeelle laskijan / takaajan taloudellisesta kunnosta ja jälkimarkkinalikviditeetistä / sen tärkeydestä sijoittajalle.

0
0