Lehto on ollut tähtäimessä jo pitkään, ja hetki on tullut etsittyä syitä tälle Q1 jälkeiselle kaltevalle pinnalle (..MUTTA KYLLÄHÄN NE SISÄPIIRILÄISET TIETÄÄ KUN MYYMÄÄN ALKOIVAT HIRVEELLÄ KIIREELLÄ..). Lopulta sitten ostin 9,6 päältä parissa erässä, joilla Lehto sai 5 % painon.
Lehto on ollut tähtäimessä jo pitkään, ja hetki on tullut etsittyä syitä tälle Q1 jälkeiselle kaltevalle pinnalle (..MUTTA KYLLÄHÄN NE SISÄPIIRILÄISET TIETÄÄ KUN MYYMÄÄN ALKOIVAT HIRVEELLÄ KIIREELLÄ..). Lopulta sitten ostin 9,6 päältä parissa erässä, joilla Lehto sai 5 % painon.
Jotain siellä on varmasti tiedoissa. Voi hyvinkin olla että organisaatiossa on jotain ongelmia joka ei näy ulospäin edes numeroiden valossa. Toki itse pidin kokonaista exittiä todella outona. Kevennykset ja muut on eriasia kun nopeutetusti vetäisee 99% positiosta sileäksi. Se viittaa joko henkilökohtaiseen syyhyn irtaantua tai sitten siihen että tiedetään jotain kurssin suhteesta yhtiöön(yliarvostus näkymiin ja tuloskunnon suhteen).
Paremmin olet ollu positioitunut kuin minä. Olen ostanut uusimmat ostokseni 9.7 pintaan ja kalliimmillaan olen maksanut yli 13 :D. onnekseni olen myös ostanut 8 päältä aikaisemmin joten keskihintani on vain 11 pintaan.
Tämä on hyvä esimerkki siitä että johdon myyntejä on järkevä seurata. Outokumpu on toinen, koko johto on ostanut pitkin kevättä kumpua 5 pintaan. Useat eri toimijat siis, kun Lehdolla vain yksi irtaantuja. Kumpu tänään +9% (atm) ja sentimentin kääntyessä voidaan mennä helposti yli 6 euron.
Olin tuossa pari päivää vierumäellä urheilemassa ja en paljoa kerennyt markkinoita seuraamaan. Toki sen verran että Lehdon negari saavutti minutkin. Nihkeä homma. Laskennallisesti ei tuon pitänyt ihan noin suuri yllätys markkinalle olla, mutta ikävämpi juttu silti.
Uutinen nyt ei sinällään aivan katastrofi ole.Enemmän ehkä se vaan lisää epäluottamusta markkinalla. Sentimentti oli ilmankin jo negatiivinen ja nyt ollaan sitten laskussa kunnes jotain positiivista tulee ulos. En usko Q2 numeroiden olevan kovin valoisat kun näin lähellä annetaan tulosvaroitus.
Nihkeämpi homma kun isolla painolla vetänyt Lehdossa jo pitkään, mutta en nyt ainakaan vielä heitä kirvestä kaivoon. 30% liikevaihdon kasvu ja 8-9% liikevoittomarginaali on vielä aika kova verrokkeihin verratessa. Nyt ehkä oleellista on että näihin lukuihin sitten kanssa päästään. Pitäisin todella katastrofaalisena jos ei nyt olla varmasti laskettu sen verran varman päälle että 8% päästään. Jos loppuvuodesta tulee uusi negari niin petyn kyllä pahasti johdon suoritukseen tiedottamisen osin. Olen vielä pitänyt Lehdon tiedotustyylistä ja siitä että ohjeistuksiin on joka vuosi päästy.
Lehdon ketjussa olikin jo laskelmia ja muuta niin en ala sen tarkemmin nyt perkaamaan. Tehdään torstaina laskelmat loppuvuodelle kun sieltä tulee numerot ulos.
"Viime aikoina mediassa on esiintynyt paljon asuntosijoittamisesta kertovia artikkeleita ja mielipidekirjoituksia sekä puolesta että vastaan. Kotimaisten sijoitusmarkkinoiden kannalta on hienoa, että asioista ollaan opittu puhumaan monelta kantilta eikä pelkästään riskejä tai tuottoja korostaen."
Kiinteistörahastomarkkina on minulle tuntematonta maaperää. Mitä rahastoja kannattaisi mielestäsi harkita, jos haluaisi sijoittaa hoivakiinteistöihin Suomessa?
Kiinteistörahastomarkkina on minulle tuntematonta maaperää. Mitä rahastoja kannattaisi mielestäsi harkita, jos haluaisi sijoittaa hoivakiinteistöihin Suomessa?
Kiitos!
Oon koettanu tässä perehtyä paremmin myös osakemaailman ulkopuolelle kun tosiaan pitää työn puolesta keskittyä myös puolustavaan peliin vaikka itse vielä harjoitankin hyökkäyspeliä.
Hoivarahastoja on toistaiseksi vain kaksi markkinoilla. Titanium ja EQ. Molemmilla on lähes sama liiketoimintamalli, pieniä eroavaisuuksia sisällössä on. EQ kiinteistöt enemmän pääkaupunkiseudulla, titanium laajemmin myös muualla suomessa. Titanium käyttää hieman voimakkaammin velkavipua ja ssaa täten hieman alhaisemman hallinnointikustannuksen. Ilman velkavipua laskettaessa on EQ hallinnoinnilta edullisempi.
Muuten jos katsoo allaolevien kiinteistöjen jakaumaa on palveluasumisen ja muiden sektorien paino lähes identtinen.
Tuotto on ollut kummallakin lähes identtinen(8-9% pa viimeiset 5v) ja kilpailun vähäinen määrä on myös hyvä asia. Hoivakiinteistöissä on mielestäni vielä rahaa tehtäväksi, ja se näkyy myös vaikkapa Hoivatilojen kurssissa, jossa yhtiö arvostetaan NAV yläpuolelle positiivisten näkymien vuoksi.
Mainio kirjoitus ja ansiokkaasti kävi läpi asiaa eri näkökulmista.
Erityisesti pidin siitä, että oli selkeästi eroteltu passiivisen tuoton ja mahdollisen arvonnousun vaikutukset. Lisäksi monissa kirjoituksissa näkee miten kommentoidaan verkkokaupan vaikutuksia liikekiinteistöihin, mutta etätyön vaikutusta toimistokiinteistöihin ei juurikaan kommentoida. Hyvä huomio!
Mainio kirjoitus ja ansiokkaasti kävi läpi asiaa eri näkökulmista.
Erityisesti pidin siitä, että oli selkeästi eroteltu passiivisen tuoton ja mahdollisen arvonnousun vaikutukset. Lisäksi monissa kirjoituksissa näkee miten kommentoidaan verkkokaupan vaikutuksia liikekiinteistöihin, mutta etätyön vaikutusta toimistokiinteistöihin ei juurikaan kommentoida. Hyvä huomio!
kiitos! Tarkoitus kirjoituksella olikin juuri tuoda eri näkökulmia esille ja luoda keskustelua eri riskitekijöistä.
Mainitsit riskiksi tuon kiinteistöjen arvon laskun, jonka yhdistit kysyntään. Näetkö samaa riskiä kiinteistöjen rakennusteknisen puolen aiheuttamana?
Oman mielipiteeni mukaan ensisijaisena riskinä rakennusvirheet/tietoisesti otetut riskit kustannusten vuoksi. Toissijaisena riskinä rakennustekniikan kehittyminen, jolloin nykyisten kiinteistöjen arvo laskenee.
Mainitsit riskiksi tuon kiinteistöjen arvon laskun, jonka yhdistit kysyntään. Näetkö samaa riskiä kiinteistöjen rakennusteknisen puolen aiheuttamana?
Oman mielipiteeni mukaan ensisijaisena riskinä rakennusvirheet/tietoisesti otetut riskit kustannusten vuoksi. Toissijaisena riskinä rakennustekniikan kehittyminen, jolloin nykyisten kiinteistöjen arvo laskenee.
Ajatuksia tästä?
Hyviä pointteja.
kyllä tietenkin pitää ottaa huomioon rakennusten ikääntyminen ja sitä mukaa vanhan rakennusteknologian luonnollinen poistuma vaikkapa ikkunoissa, tuuletusjärjestelmissä ja lämmityksessä. En osaa niin tarkkaan arvioida miten suuri osuus tälläisella on kiinteistöjen arvossa. Uskoisin että heti kun aktiivisin kiinteistöjen tarve vähenee on tälläisella enemmän merkitystä kun on tavallaan varaa kiinnittää huomiota myös kuntopuoleen sen sijaan että ensimmäisenä vain etsittäisiin tiloja.
Toinen riski mikä on mielestäni hyvä koettaa ajatella on se että mikä on kiinteistönarvioijan insentiivi puhua täysin totta. En väitä että siellä oltaisiin jotenkin maksettuja puhumaan arvoja ylöspäin tai vastaavaa mutta jos oletetaan että ulkopuoliselle kiinteistönarviointi firmalle on oleellista saada näitä arviointikeikkoja uudelleen niin kai tilaaja haluaa sieltä positiivisen arvion. Toki kaikille järkevämpää olisi että sieltä tulisi täysin raadollisen objektiivinen arvio. Se toteutuuko tämä onkin eri kysymys.
Tiedustelin tätä rahastoyhtiöiltä ja heidän mukaansa ongelma poistuu sillä että kiinteistöt tarkastaa eri firma ja eri henkilö aina 3kk sykleissä. Tämä antaa erilaista luotettavuutta tarkastuksiin. En osaa sanoa onko asia tämän jälkeen niin..
Isoin ajuri on mielestäni kysyntä kyseisille kiinteistöille. Kysynnän lasku johtaisi väistämättä tyhjillään oleviin tiloihin ja tai niiden konvertoimiseen toisiin tarkoituksiin joka on kallista ja aikaavievää. Tältä ajalta myös kiinteistö tyhjillään ja vuokraa ei tulisi.
Kiinteistöissä tällä hetkellä olevat rakennusvirheet ovat toivon mukaan vähissä, voisi kuvitella ammattilaistiimin käyvän tälläiset läpi tarkkaan ennen kuin kiinteistöä hankitaan. Tässä on kuitenkin kyseessä useamman miljoonan kiinteistöt kun asuntopuolella hinnat ovat jotain kymmeniä tai satoja tuhansia korkeintaan. En toki pysty arvioimaan lähtötarkastuksien tasoa tai mikä on tilanne esim rahaston itse rakennuttamilla kiinteistöillä. Pakko jonkunlaista rakennevika riskiä olla olemassa, mutta sen suhteellista vaikutusta tai kokoa on vaikea mitata.
Rahastoissa on kuitenkin 100-170 kiinteistöä(EQ selkeästi isompi näistä kahdesta mainitsemastani) joka hajauttaa yksittäisten rakennevikojen tai rakennusten arvonlaskun riskiä. Jos miettii vaikka yksittäisen päiväkodin jäämistä tyhjilleen vaikkapa lapsiperheiden muuttaessa pois alueelta niin sen osuus on vielä verrattain pieni koko rahaston arvon kehitykseen. Tällä hetkellä rahastoissa tosiaan vuokraus-aste 100% ja vuokrasopimukset pitkäksi aikaa.
Näkisin että merkittävin rahastoon kohdistuva riski on yleinen kiinteistömarkkinan kehitys. Pitäisi kyllä selvittää allaolevien kiinteistöjen keski-ikä. Ja esimerkiksi peruskorjaustarpeet tulevana viitenä vuotena. Tässä voi olla isojakin eroja jotka sitten heijastuvat tuottoon. EQ käsittääkseni on ostanut paljon vanhoja rakennuksia ja peruskorjannut ne asuntiloiksi, esimerkiksi kasarmirakennuksia. Titaniumin suhteen en osaa sanoa.
Kummatkin myös tekevät uudisrakennuskohteita joissa toki mainitsemasi rakennusteknisen riskin pitäis olla pienempi kuin vanhoissa rakennuksissa. Näiden osuus on käsittääkseni nykyisestä kiinteistökannasta vuoden 2018 loppuun mennessä kolmannes. Tämä on kuitenkin vain mielikuva jonka muistan yhden esitelmöijän puhuneen ja en ole tarkastanut asiaa mistään lähteestä. Pitäisi sekin tehdä.
Pitäs oikeastaan olla oma ketjunsa makrotalouden foliohattu ajatuksille. Mutta tässäpä yksi hieman korkealentoinen teoria mitä pyörittelen mielessäni ajoittain.
Trump on ajanu itsensä pussiin kauppasodalla. Aliarvioi Kiinan kestokyvyn ja USA talouden vedon ilman Kiina kauppaa. Nyt iskee paniikki ja alotetaan pehmentää Kiina kantoja. Markkina tietää et näin on sen takia dippi joulun aikaa. Trump panikoi ja pakottaa isoimmat pankit ja FED yhteistyöhön että ei hävitä kauppasotaa joka auttamatta tuhoais jenkkien uskottavuuden ja menettäisi talousmahdin ja pääsuurvallan Kiinalle muutenkin? Eli tää tammikuun nousurallin ois vaan pankkien bluffi et kyl vielä asiat on ok. Ja pahimmassa tapauksessa jos FED on mukana ni se tehdään täysin painetulla rahalla pitäen piilossa sen jokaisen pankin välityksellä toimien. Miks muuten plunge protection tiimille soitto ja sit yhtäkkiä kaikki ongelmat poistuu ja noustaan 6vko. Ilman ainuttakaan makrouutista positiiviseen suuntaan.
Kiva kun ollaan herätty uusi ajatuksin. Aiempaan Lehto Caseen kommentteja. En olisi koskenut Lehtoon pitkällä tikullaakaan. Miten olisi ns. tulokas voinut biittaa markkinat omalla konseptillaan. Tietysti oli nousevat markkinat, johon halpaan lopulta Lehtokin sortui. Yritti laajentua nousevilla markkinoilla, jolloin kaikki oli kalliimpaa ja osavaa henkilöstöä ei saanut. Urakat kusi ja asuntojen myynti hidastui. Kauppissessakin opetetaan kuinka suuri on järkevä kasvauhti. Lehto yritti laajeta ja rönsyillä ylikuumenneilla markkinoilla. No tässä tulos intoilulle niin herolle kuin Lehdolle.
Laitetaan eteen disclaimerit, että omistan Lehtoa ja vähän tulee sellainen puolestapuhujan maine yritykseen. Joten jokainen vetäköön omat johtopäätökset mikä omistukseni vaikutus. Itselläni ei ole suoria yhteyksiä Lehtoon eikä myöskään uskonnollista aiheeseen liittyvää taustaa. Minulla on tuttava piirissä ihmisiä, jotka tuntevat esimerkkinä Asko Myllymäen. Olen asuinpaikkani ja työpaikkani vuoksi kohtuullisen läheltä seurannut Lehdon taivalta.
Aiemmassa kirjoituksessa ollaan varmasti oikeassa, että Lehto ei saanut työvoimaa tarpeeksi kovassa suhdanteessa. Sanoisin yhtiöllä olevan etulyöntiasema työvoimassa kahdesta syystä. Ensimmäisenä sen tehtaat on alueella joissa työvoimasta on vähän kilpailua. Se saa Oulaisissa ja Hartolassa sitoutunutta työvoimaa, joka pysyy tehtaalla. Toiseksi sillä on uskonnollisten yhteyksien vuoksi varsin poikkeuksellinen työvoimareservi. Tämä uskonnollinen suuntautuminen tarvitsee poiukkeuksillisen suuria asuntoja ja heillä on useitra rakennusyrityksiä. Lisäksi he rakentelevat joka kesä suviseurat johonkin osaan Suomea. Lapsille ei ole mitenkään tuntematonta rakennella jotakin. Toisinsanoen harrastatunutta työvoimaa on tarjolla.
Jos omaan talooni pitäisi putkiremonttitehdä niin tuon valitisin. Missä mentiin pieleen on varmasti sitten laajentuminen. Ei saatu niitä osaavia työtekijöitä johonkin kasvukeskuksen remontteihin. Nyt himmataan ja uskon firman vielä sieltä tulevan.
En ole nähnyt tuota rakennustapaa eteläisemmässä Suomessa. Kyllä, se on kopioitavissa, mutta miksei sitä sitten tehdä? Se vaatii omat alihannkijat ja osaamisen ja toimitavat. Edelleen en ole nähnyt maassa katon rakentamista isommissa kohteissa muilla kuin Lehdolla. Mutta Lehto ei tee sitä kaikissa kohteissa ja en tiedä syytä.
Joten summauksena sellainen, että Lehdolla on mielestäni vähän ohjaus karannut käsistä. Se ei ole pystynyt pitämään vahvuuksiaan yllä kaikissa kohteissa vaan sortunut "perusrakentamiseen". Minusta yhtiöllä on edelleen edellytykset "biitata markkinat". Se tekee juttuja aikuisten oikeasi erilailla.
Kiva kun ollaan herätty uusi ajatuksin. Aiempaan Lehto Caseen kommentteja. En olisi koskenut Lehtoon pitkällä tikullaakaan. Miten olisi ns. tulokas voinut biittaa markkinat omalla konseptillaan. Tietysti oli nousevat markkinat, johon halpaan lopulta Lehtokin sortui. Yritti laajentua nousevilla markkinoilla, jolloin kaikki oli kalliimpaa ja osavaa henkilöstöä ei saanut. Urakat kusi ja asuntojen myynti hidastui. Kauppissessakin opetetaan kuinka suuri on järkevä kasvauhti. Lehto yritti laajeta ja rönsyillä ylikuumenneilla markkinoilla. No tässä tulos intoilulle niin herolle kuin Lehdolle.
Lehto karahti kyllä kiville. Ja vaikka en olekaan keventänyt niin ei tuosta -60% suorituksesta nyt voi mitään muuta kuin peiliin katsoa. Sinällään uskon yhtiöön edelleen ja ongelmista selvittäessä voidaan palata paremman katteen malleihin, toivottavasti ainakin. Syitä virheeseen oli lukemattomia joista kokemattomuus varmasti osa. Onnittelut jos olet lehdosta erossa pysynyt. Toki jälkikäteen on helppo kommentoida, jos asia oli noin selkeä sinulle olisin mielellään kuullut eriävän mielipiteen aiemmin. oh well.
Viimevuosi meni Lehtoa lukuunottamatta suhteellisen ok. Altia meni juuri niinkuin ennustin että noustaa ensin 9 ja sitten tiputaan alle anti hinnan. Admicomin anti taas on jo 3x että sekin on hyvä suoritus ollut. Outokummusta tuli vähän turskaa ja loudspringista myös. Nämä kuitenkin lehtoon verrattuna sen verran nappikauppaa että ei paljoa salkkua heiluta. Iso tappiovuosi osakkeissa siis vaikka loppuvuoden laskurallin onnistuinki väistämään.
Disneytä olen katsellut paljon ja jos jaksan niin kirjoitan siitä auki ajatukseni. Olen myös kasvattanut fyysisen kullan osuutta salkussa sijoitusmessujen puheeni jälkeen 20.11 jonka jälkeen olen pitänyt markkinoiden makrotunnelmia niin pessimistisinä että kasvatan turvapositioita. Hyvin kehittynyt sinällään kullan hinta last 3 months.
Joulun laskua ennakoin siis puheessani jossa odotin noin 10% indeksilaskua jenkkeihin ja ennen kaikkea eurooppaan. Tämä tultiinki jo joulukuussa alas.(ennustin koko vuodelle sen verran laskua) Samaan aikaa suosittelemani Brasilia ja Vietnam ovat kehittyneet hyvin.
Tässä olin siis oikeassa ainakin toistaiseksi. Tosiasiallisesti olen kuitenkin ollut ERITTÄIN yllättynyt tammi/helmikuun rallista. Meni suurelta osin ohi suun ja olen edelleenkin vähennä kannalla osakkeiden suhteen. En usko tämän olevan kestävää ja en usko kauppasopuun lyhyellä tähtäimellä. Lisäksi ennakoin ongelmia Brexitistä ja Italia/ranska akselilta.
Kirjoittamishalukkuus on kyllä ollut vähemmällä mm Lehdon täydellisen epäonnistumisen takia. Ei paljon houkuttele teorioita avata kun on sen verran raa-asti todistanut olevansa väärässä. Katsotaan jos kipinä jossain vaiheessa iskee taas. Sillä aikaa keskitytään töihin. Sain myös lopulta likviditeetti tutkimukseni inderesille valmiiksi ja tuloksia voisin täällä jossain vaiheessa esitellä jos jaksan. Mielenkiintoista ainakin pienyhtiö kenttää treidaaville varmaankin.
Jatka ihmeessä kirjoittelua! Kaikki me mokataan. Toiset useammin, toiset harvemmin, kaikki kuitenkin edes joskus. En luota kenenkään, joka ei yhtään vikaa itsestään löydä.
Jos et kirjoittele tänne, niin kirjoittele edes itsellesi. Se helpottaa, kun ketuttaa. Itselleni tärkein huomio on ollut, kuinka nopeasti vitutus oikeastaan meneekään ohi, kun keskittyy uusiin sijoituksiin tai muihin projekteihin. Uutta teoriaa vaan putkeen! Ja laita edes yhteenveto tutkimuksestasi tänne..
Mielenkiintoinen blogi ja jatka vaan kirjoittelua, näitä on ollut mukava lukea.
Rakennusalalla työskentelevänä voisin todeta sen että kyllä se Lehto sieltä ainakaan nousee. Lehdon liiketoimintamalli on paljon kustannustehokkaampi kuin muiden isojen toimijoiden ja uskovaiset ovat varmaa ja halpaa työvoimaa. Jos (ja kun) rakentaminen lähtee laskuun niin yritykset joilla on pieni kulurakenne, tulevat menestymään kilpailussa. Näkisin että tästä ja aikaisemmin mainitun osaavan työvoiman puutteen takia alalla tullaan näkemään vielä karuja lukemia. Tämä sataa loppupeleissä Lehdon pussiin mutta voi olla että rahalle saisi myös paremman tuoton muualta tätä odotellessa.
Työvoimapulan takia suosittelen tällä hetkellä välttämään rakennusalan yrityksiä. Kun rakentajat eivät ymmärrä mistään mitään ja urakka saadaan valmiiksi, voi hyvänkin tuloksen takana piillä takuuajalle sisältyvät mittavat korjauskulut. Nämä yleensä tulevat ilmi vasta viiveellä tai lehtien valitusartikkeleiden kautta.
Olen oikeasti huolissani minkälaista seppiä alalta löytyy. Meidän yrityksessä kirottiin pitkään kun eräs vastaava ei ymmärtänyt mistään mitään ja oikoi omin päin suunnitelmia ja näitä korjattiin isolla rahalla. Ennen kuin kerettiin antamaan monoa niin oli saanut jo tarjouksen kilpailijalta isommalla palkalla ja yllätti meidät irtisanomalla itsensä. Näkisin että isompikin romahdus olisi paikoillaan jotta näistä pelkästään ongelmia aiheuttavista henkilöistä päästäisiin eroon. Nyt huonotkin työntekijät löytävät töitä ja vanhinko pääsee kiertämään minkä takia en ihmettele yhtään miksi eri yritysten tulokset eivät ole niin hyviä kuin olisi mahdollista.
Ajattelin tosiaan silloin isoimman hypetyksen aikaan esittää oman näkemykseni, mikä oli silloin sama kuin nyt. Mutta se ei olisi varmaankaan muuttanut silloin kenenkään ajatuksia yhtiöstä. Rakennusalalla itsekin toimivana tiedän rekrytoinnin vaikeuden kuumenneilla markkinoilla. Rakennusalalla on tyypillistä, että nousevilla markkinoilla vaikeuksissa ovat yritykset joilla on vähän omaa henkilöstöa ja tuotantoa. Laskevilla markkinoilla toisinpäin. Sinällään Lehdolla oli investoinneissaan oikea ajatus, mutta liian myöhään.
Jatka ihmeessä kirjoittelua! Kaikki me mokataan. Toiset useammin, toiset harvemmin, kaikki kuitenkin edes joskus. En luota kenenkään, joka ei yhtään vikaa itsestään löydä.
Jos et kirjoittele tänne, niin kirjoittele edes itsellesi. Se helpottaa, kun ketuttaa. Itselleni tärkein huomio on ollut, kuinka nopeasti vitutus oikeastaan meneekään ohi, kun keskittyy uusiin sijoituksiin tai muihin projekteihin. Uutta teoriaa vaan putkeen! Ja laita edes yhteenveto tutkimuksestasi tänne..
kiitos tsempeistä sulle ja muillekkin. Ja kiitos myös kriittisestä palautteesta vaikka myöhään tulikin. Samaa mieltä olevien kanssa väittely ei ole niin hedelmällistä. Oon kirjotellu kyl koko ajan varsinkin asiakkailleni paljon teorioita. Hyvä purkaa niitä ulos ja katsella onko mitään valoa niissä ollut. Enköhän mä tännekin jotain kirjottele pian. Mun likviditeettitutkimus julkaistaan myös pian, jossain muodossa ja jollain foorumilla. Tämä mukaanlukien. Tosin olen Balilla lomailemassa 6.3 asti ja keskityn surffaamiseen ja mojitoihin sen ajan.
Menestyksekkäitä kauppoja kaikille!
Maaliskuussa olis tarkoitus aktivoitua tavalla tai toisella myös täällä. Pientä viritystä on ilmassa myös firman suunnasta. Katsotaan onnistuuko.
Yritän aktivoitua taas kirjoittamisessa. Pahin työprojektisuma on saatu ainakin osittain selätettyä ja olin tuossa 10 päivää Balilla lataamassa akkuja niin ehkä saa taas aikaiseksi kirjoittaa enemmän. Tarkoitus ainakin olisi niin saisi elämän tasapainon ehkä olemaan hieman vähemmän puhtaasti työpainotteinen. Katsotaan onnistuuko.
Balista lyhyesti.
Voin kyllä suositella kaikille helteestä, surffauksesta ja lämpimistä merivesistä kiinnostuneille. Todella upeita luonnon kohteita ja miellyttäviä paikkoja kierrellä ja oleskella. Hintataso on noin 20-30% suomesta ja etenkin majoituksen ja ruoan suhteen hinta-laatu suhde on aika ylitsepääsemätön. Alueella on voimakasta kasvua havaittavissa ja uskon että kehitystä tapahtuu mutta ainakin toistaiseksi todella hyvä value länsimaiseen tulotasoon verrattuna. Olut baarissa maksaa noin 1,5e ja majoitus yöksi 4 tähden hotellissa noin 20e. Majoituksia löytyy alkaen 3€ yö hostelleissa ja päivittäiset ruoka-kulut ovat alle 10€ jos syö vähänkin halvemmissa paikoissa ja ei etsi kaikista hienoimpia ravintoloita. Ruoka oli myös pääasiassa raaka-aineiltaan laadukasta ja hyvää, mikä ei aina ole Euroopassakaan itsestään selvää.
Hyvin rentouttava loma ja harkitsen kyllä vakavasti uutta reissua alueelle, ehkä vietnamiin seuraavalla kerralla.
Sijoituksista.
Olen ollut todella passiivinen sijoitusten suhteen viimeiseen 4kk. Nyt olisi tarkoitus aktivoitua kun sain lopulta myös Inderesille tekemäni likviditeetti tutkimuksen valmiiksi. Asiasta kiinnostuneille sen pitäisi ilmestyä nettiin vapaasti luettavaksi pian. Linkitän sen tänne kun se Theseukseen ilmestyy.
Markkinoista:
Olen alkuvuoden kovasta nousurallista melko yllättynyt. Mielestäni makrotason fundamentit eivät ole antaneet syytä optimismiin ja silti tullaa ylös voimakkaasti. Olen siis hyvin varovainen edelleen osakkeiden suhteen. Tosin olen ollut hyvin varovainen osakkeiden suhteen jo marraskuusta lähtien ja olen missannut alkuvuoden rallin melko lailla. Tosin olen myös välttänyt joulukuun dipin että win some, lose some i guess.
Yksi yhtiö mitä olen tässä lähemmin tarkastellut on Disney. Lupasin siitä kirjoittaa ajatuksia auki ja nyt ainakin pääpiirteittäin tähän raapustelen missä mennään.
Tällä hetkellä kun odotan makrotasolla talouden hiipuvan tulevina vuosina etsin mieluummin vakavaraisia, defensiivisiä kohteita joissa globaalin talouden syklit eivät niin voimakkaasti vaikuta. Näkisin disneyn bisnesmallin olevan korkeintaan puolisyklinen ja kestävän paremmin suhdannevaihtelua.
SIjoituscase nojaa oikeastaan näihin pointteihin.
Valuaatio.
Valuaatio on mielestäni kohtuullinen. Tällä hetkellä financials tunnusluvut ovat mielestäni ihan asialliset. Eivät mitenkään halvat, mutta kohtuulliset.
Fiscal year is October-September. All values USD millions.
Year Revenue
2014 48.74B
2015 52B
2016 55.37B
2017 54.94B
2018 59.47B
Gross Income
2014 20.08B
2015 21.37B
2016 23.01B
2017 21.99B
2018 23.77B
Kasvu on ollut tasaista ja tulos noussut mukana myös tasaisesti. Ei todellakaan mikään rakettilappu mutta näkisin että tilanne voi uuden streaming servicen launchin jälkeen parantua.
Disney omistaa tällä hetkellä ainoan asian mitä katsotaan enää ”suorana” televisiosta. Eli ESPN. Urheilun taltioiminen ja jälkikäteen katselu ei tule varmaan koskaan saavuttamaan suosiota siinä missä tv-sarjoja ei juuri kukaan(ainakaan nuorempi) katso suorana. Uskon siksi ESPN tahkoavan tasaisesti tulosta tulevinakin vuosina.
Streaming servicen launchia hinnoitellaan toki sisään jo jonkun verran mutta näkisin että ei täysin. Disneyllä on oma rutinoitunut sisällöntuotanto koneisto joka pukkaa materiaalia ulos tasaisesti. Ja tekee sillä jo nyt voittoa. Lisäksi viimeisen 40 vuoden ajalta on paljon uudelleen käytettävää materiaalia joka tällä hetkellä pölyttyy tuottamatta mitään, mutta streamaspalvelun avulla vanhat elokuvat voidaan kierrättää uusiokäyttöön. Uskon että lapsiperhe segmentti jää isolta osin disneylle lähinnä selkeästi ylivoimaisen materiaalin avulla. Takavuosien Pixar kauppa auttaa tässä merkittävästi. Suurin osa disney klassikko materiaalista on myös ”ajatonta” ja uusiokäytöstä on varmasti moni valmis maksamaan.
Lisäksi heillä on nyt monia erittäin menestyviä elokuva franchiseja joilla on vakiintunut seuraajakunta. Marvel, Star Wars, Pirates of Caribbean etc. Jokainen näistä tehty elokuva tahkoaa rahaa ensin teattereissa ja sitten voidaan dumpata nettiin. Mikäli streamausmarkkinasta saadaan edes pieni siivu, (lapsiperhe segmentti edellä) näkisin että se on puhtaasti uusi revenue virta suhteellisen pienillä kuluilla koska sisältö tuotetaan joka tapauksessa voitollisesti jo elokuvateattereihin.
Näkisin että tulevaisuudessa voi hyvinkin olla ihmisillä useampia eri suoratoisto palveluja joista ainakin lapsiperheisiin Disney+ tulee olemaan yksi. Televisio poistuu aktiiviseurannasta ja suoratoistopalvelut laajenevat. Kaapelitvstä on vuosia maksettu kymmeniä dollareita kuussa ja jos suoratoistosta maksetaan 10 dollaria niin sellaisia voi hyvin olla perheessä useampia.
Sinällään disneyltä ehkä puuttuu HBO tyyppiset laatusarjat. Se voi olla ongelma. Silti näkisin että pelkästään olemassa olevasta materiaalista on moni valmis maksamaan 10 taalaa kuussa. Kasapäin piirrettyjä ja feel good televisiosarjoja joilla on vankka fanipohja.
Huvipuisto sektori on oma kysymyksensä. En kovin innoissani kyseisestä bisnesmallista ole, mutta asiaa voi ajatella muultakin kantilta.
Lapsiperheiden prioriteetti numero 1 on usein lasten onnellisuus. Ja siitä ei kovin nopeasti tingitä. Eli vaikka talous ottaisi vähän kyykkyä niin lapsille koetetaan löytää rahat kivoihin asioihin ja mieluummin tingitään omista menoista kuin lasten kokemuksista. Moni haluaa edelleen viedä lapsensa paratiisiin ja onhan disney world lapselle huikea paikka. En kauheasti itse viihdy huvipuistoissa mutta käydessäni orlandossa pystyin kyllä näkemään sen huuman mitä lapset siellä kokivat. Uskon että jos ja kun disney ylläpitää laitteiden uusintaa ja tuottaa uusia ja uusia attractioneja niin konsepti voi toimia pitkälle tulevaisuuteen ja olla yksi vakaa tuottava jalka.
Arviot tässä keississä ovat hyvinkin subjektiivisia enkä asiaan laske mitään isoa upsidea, mutta tulevaisuuden suoratoisto markkina on todella iso ja jos Disney saa brändinsä yhdistettyä kyseiseen markkinaan edes vaikka lapsiperheiden osalta niin näkisin osakkeen voivan nousta 20-30% ainakin. Ehkä enemmänkin riippuen siitä miten paljon rahaa suoratoistopalvelun ylläpitoon ja launchiin menee. Netflixhän syö rahaa järkyttäviä määriä mutta suurin osa kuluista on sisällöntuotannollisia ja disneyn kohdalla tämä kulu tavallaan osittain on jo ”sisällä”.
Lyhyesti siis kohtuullisen valuaation defensiivinen lappu "Pitkään salkkuun"
Tässä ajatuksia näin sunnuntai aamuun. Katsellaan miten kehittyy.
Kiitos Disney-pohdinnoista! Toivottavasti ehdit tosiaan taas aktivoitumaan tälläkin saralla - mielenkiintoista lueskeltavaa. Jäin itse vähän kaipaamaan numeroita tai analyysia itse valuaation tueksi, jota nostit esiin pariin otteeseen. Nythän tuossa käytiin läpi lähinnä liikevaihdon ja tuloksen kasvua muutamalta vuodelta. Miten Disney on mielestäsi hinnoiteltu suhteessa historiaansa? Miten erilainen yhtiö se on nyt kuin vaikka 10 vuotta sitten, vai onko? Tai miten paljon korkeampia kertoimia uskot Disneyn ansaitsevan uuden streaming-palvelun myötä?
Hyviä kysymyksiä, en tosiaan jaksanut tuohon edelliseen aamulla niin tarkkaan kirjoitella auki tuota valuaatiolaskelmia mutta tässä niistä pääpointit.
P/E vuoden 2018 tuloksella ja nykykurssilla olisi noin 15. Forward P/E ei mielestäni oikein ole relevantti kun kysymys suoratoistopalvelun tuotoista on se minkä takia tähän sijoitetaan. 15 on mielestäni kohtuullinen suhteessa siihen että uskon tosiaan tuloksen paranevan kun suoratoistopalvelusta saadaan lisää tulovirtaa.
EBITDA on kasvanut noin 8% vuodessa 4 viimeisen vuoden keskiarvolla. Tasaista kasvua ja tilanne näyttää siltä kantilta mielestäni hyvältä jo ilman potentiaalia mikä suoratoistopalvelusta tulisi.
Oikeastaan koko case nojaa siihen että voitollisen sisällöntuotannon lisäksi saadaan lisätuottovirtaa tunkemalla kaikki sisältö nettiin ja ottamalla siitä pieni lisätuotto. Jos asia menee niin kuin olen kaavaillut pitäisi kulurakenteen nousta korkeintaan maltillisesti ja liikevoittomarginaalien nousevan kun ylimääräinen tulos streamauspalvelusta valuu suoraan viivan alle.
Ohessa kommentti JP Morganilta liittyen subscribereihin.
Jos oletetaan edes puolet tuosta sisään, eli noin 80miljoonaa henkeä. Lasketaan vaikka 10/taalaa kuukausi per subscriber. 2 kk maksut varmaan kattaa kulut palvelusta kun sisältö on omaa ja niiden kulut on jo sisällä. Tästä tulisi vuodessa 8 miljardia tuottoa?? Vaikka laskisi siihen 5B tuottoa lisää(olettaen että kaiken jälkeen tämä olisi viivan päälle tuleva) niin 2020 alkaen alkaisi varmaan olla P/E jo hyvin alhainen. Toki tämä vaatii että kulurakenne ei räjähdä käsiin, mutta se onkin tavallaan jutun pointti.
Mielestäni downside on rajattu ja upside aika hyvä.
Kurssi on pyörinyt viimeisen vuoden ajan 100-120 välillä. Tällä hetkellä 113. Viimeisen 5 vuoden ajan valuaatio on aika lailla pysynyt samassa osakkeen hinnan seuraillessa tuloskasvua aika tasaisesti. Tilapäisiä pieniä heiluntoja vain. Näkisin että jos streamauspalvelu tuottaa edes jotain +5B lisätuottoja vuodessa ja tämän ollessa erittäin defensiivistä tuloa niin nykymarkkinassa voisi hyvin hyväksyä hieman korkeammat kertoimet. Netflix arvostustaso vertailussa esim. Toki tähän on syynsä, yritysoston blokki jne. Jos laskee tuloskasvua 20%+20% korkeammat arvostuskertoimet esim pe 18 tasolle niin kohde alkaa tuntua houkuttelevalta.
En osaa sanoa onko yritys merkittävästi erilainen kuin 10 vuotta sitten. En oikeastaan usko että se tosiasiassa on. Enkä tiedä onko tarvekaan, yrityksellä on toimiva konsepti joka on tuottanut tasaisesti ja en näe sen katoavan mihinkään. Laadukasta viihdettä on osattu tuottaa ja tuotetaan ja sen kysyntä ei varmaan ainakin vähene tulevaisuudessa. Hyviä yritysostoja on tehty ja se on tietty osa johdon kyvykkyyttä. Marvel ja Star wars brändien hankinta on ollut erittäin hyvä sijoitus vaikka aikanaan star warsin tekijänoikeuksista maksettiinkin reippaasti. Elokuvien katselu on aika tasaista bisnestä mutta jos katsoo mitkä elokuvat ovat Box office hitteja niin ne ovat elokuvia jotka vaativat ison screenin jotta niistä voi nauttia.
Tarkoitan tällä sitä että Marvelin tai Star Warsin näyttävyys isolla screenillä on asia joka vetää katsojan elokuvateatteriin, joku romanttinen komedia näyttäytyy yhtä hyvin läppäriltä kotisohvalla. Siksi uskon kyseisten brändien olevan erinomainen sijoitus.
Disney tänään reippaassa 10% nousussa. Sinällään hieman huvittavaa sillä mitään uutta tietoa markkinoille ei varsinaisesti tullut. Eilen julkaistu streaming servicen hinta ehkä ainut konkreettinen palanen infoa.
Samaan aikaan JPM antoi overweight suosituksen ja 139 targetin. Oma keskihinta 110 tienoilla ja kurssi kirjoitushetkellä 129.
En aio irrottaa ja tämä menee ”pitkään salkkuun”.
Sijoituscasesta olen jo kirjoitellut reippaammin ylempänä mutta pari pointtia tulevasta.
Keväällä kurssi voi hieman dippaa kun kulurakenteet kasvavat ja tulot disney+ palvelusta tulevat vasta ensi vuonna aikaisintaan. Jos näin käy ostan lisää laskeviin.
Netflixillä on 160miljoonaa subcriberia ja hinta tuplat disneyn vastaavaan. Palvelussa on mielestäni sisältöpuolesta etu, etenkin lapsiperhe segmentissä.
Oletetaan että halvempi hinta vetää ison määrän väkeä sisään. Moni tottuu palvelun olemassa oloon ja etenkin lapsienhoidossa rajaton määrä tavaraa auttaa niinä aikoina kun ei itse jaksa muksujen kanssa operoida. Ei välttämättä aina se parhaan vanhemman peliliike mutta 100% monen ajoittainen ratkaisu.
Kun asiakasmassaa on riittävästi, jollain aikavälillä hyvinkin voi nousta satoihin miljooniin, jos kiina/intia akselilla kasvua tapahtuu ja palvelu tulee sinne avoimeksi. Mutta edes 100 miljoonaan pääseminen olisi merkittävä määrä asiakkaita. Pikkuhiljaa tämän jälkeen voi palvelun hintaa hilata 10% vuodessa ylöspäin ja kukaan ei sen takia lopeta kun on tottunut palvelun olemassa oloon. Lisäksi uskon oikeasti ihmisten olevan valmiita maksamaan palvelusta 20-30usd/kk.
Kulut ei nouse, katteet nousee ja rahaa tulee sisään.
Pitkään salkkuun¨
Eilinen nordnet active trader ilta oli oikein onnistunut. Hyviä puheenvuoroja ja ajatustenvaihtoa. Kiitos omasta puolestani kaikille.
Ohessa hieman segmenteittän numeroita Disneyn 2018 osalta. EDIT: Linkki dataan, kun en saa tuota liitettyä tuota taulokkoa järkevästi.
Media Networks tuottaa selkeästi eniten, mutta on vaikea sanoa miten iso-osuus ESPN on tämän suhteen. Näkisin kuitenkin että se on aika solidilla pohjalla. Tuotto on laskevassa trendissä, kuitenkin kuten on nähtävissä. Tämä ei ole ihme sillä suoratelevisio väkisinkin tekee ”kuolemaa”.
ESPN kuitenkin on hieman eri asia, kuten olen aiemmin jo argumentoinut.
Urheilu on iso kulttuurillinen asia etenkin Yhdysvalloissa ja nykyisellään kun striimauspalvelut ja muut kehittyvät uskon että NBA NHL, NFL, UFC saavuttavat katsojakuntaa upeina lajeina myös muualta maailmasta. Jenkeissä osataan tehdä asioista spektaakkeleita. Näkisin tässä merkittävää kasvupotentiaalia kun kanavapaketit yhdistetään osaksi Disney+ tuoteperhettä.
Pari oleellista lainausat conference callista Igerilta.
First, I'd like to congratulate our studio for its 17 Oscar nominations, seven of which went to Marvel's Black Panther, including a historic nomination for Best Picture. Together, Disney and 21st Century Fox received 37 nominations, an indication of the creative potential of the combined companies.
As you know, DTC remains our number one priority. Our corporate reorganization was designed to support our DTC efforts while providing a greater degree of transparency into our investment and our progress in the space. We remain focused on the programming as well as the technology to drive the success of our DTC business, and we're thrilled with the continued growth of ESPN+.
The very first UFC Fight Night under our new five year rights deal led nearly 600,000 fans to sign up for the service. The fact that 49 million Americans, 15% of the entire population watched ESPN content on linear TV that day and millions more engaged on other platforms including ESPN+ speaks to the enduring power of live sports, the strength of the ESPN brand and the value of the UFC rights we acquired.
We expect the expansion of combat sports content on the streaming service to drive continued growth in the months ahead. ESPN+ now has 2 million paid subscriptions, double the number from just five months ago. ESPN+ operates on BAMTech's platform, which has proved to be reliably stable during peak live streaming consumption and easily handled the volume of more than 0.5 million people signing up in a single 24-hour period.
This same technology will power Disney+ when it launches later this year. We have a number of great creative engines across our company, all of which are dedicating their talent, focus and resources to develop and produce strong content for the Disney+ platform.
Most of the teams creating shows and movies for this service are the same innovators and storytellers driving the prolific success of Disney, Pixar, Marvel and Lucasfilm, operating under the same expectations of excellence. We look forward to leveraging National Geographic to provide even more unique content for Disney+.
Toki tässä on hyvä muistaa että johdon puheet ovat puheita. Ja kovaan dataan on vasta varsinaisesti luottaminen. Näkisin silti kehityksen olevan oikean suuntaista ja content bisneksen kasvavan kun se saadaan nettiin. Niin kauan ainakin kun sisältö disneyllä on huippulaatuista niin kuin tällä hetkellä. Jos pelkkä ESPN+ sai tuplattua parissa kuukaudessa subcribermäärät, niin koko kanavapaketti tekee samassa ajassa 20miljoonaa.
En oikeastaan usko että ESPN yksinään olisi välttämättä järisyttävän hyvä. Mutta uskon että kokonaispakettina disneyn tuoteperhe ESPN kirsikkana kakun päällä on niin ylivoimainen että tulee tahkoamaan merkittävästi tuottoja.
Kiitti hyvistä pointeista ja lähteistä! Oon lukenut paljon bear juttua juuri ESPN "kurimuksesta", mutta olen itse pohdiskellut kanssa samaa, että juuri pakettina olisi aika lyömätön kombo - koko perheelle jotain. Yksittäin ei niin vetovoimaisia, toki Disneyn animaatiot yms. on yksittäinkin, mutta pointtina siis, että eiköhän ESPN tahkoa rahaa siinä rinnalla.
Olen tässä pitkin kevättä koettanut syventyä pidemmälle kauppasotaan liittyviin kuvioihin. Hemmetin vaikea konsepti ja hankala hahmottaa mikä on luotettavaa tietoa.
Koetin hieman jäsennellä ajatuksia, ja vaikka varmaan jotain virheitä löytyykin niin jonkunlaisen käsityksen luulen saaneeni.
Lukekaa ketkä asiasta kiinnostuneita ovat. Makrotason ajatuksia lähinnä.
Markkinoista:
Usa-Kiina kauppasota on merkittävin yksittäinen tekijä osakkeissa tällä hetkellä. Kahden suurvallan taistelu maailmankaupasta ja maailman ykkösvaltion asemasta ei tule olemaan yksinkertainen eikä sopuisa mitenkään. Ei ainakaan niin kauan kuin Xi ja Trump (kumpikin egoisteja) hallitsevat. Voimadynamiikkojen suhteen muuttuminen aiheuttaa markkinaturbulensseja varmasti jatkossakin.
Trumpin selkeä tavoite on päästä rajoittamaan kiinan harrastaman ”epäreilun” maailmankaupan pelikenttää. Tämä on sinällään hyväksi, sillä kiina on subventoimalla ja valtionrahoituksella tehnyt pitkään jo markkinoista osalle aloista hankalan kentän toimia. (samaa harrastaa mm Qatar Airways joka polkee hintoja koska polttoainetta subventoidaan Saudien toimesta). Kiina antaa yrityksilleen korotonta lainaa(miksi Trump haluaa antaa painetta FED suuntaan korkojen laskussa jolloin myös yhdysvaltalaiset yritykset saisivat investointeihin halvemmin lainaa). Tätä voi ajatella Resource Scarcityn kautta. Jos on rajallinen määrä toimialoja ja yrityksiä, niin se kuka ensin ”hunajapurkille” pääsee, pystyy yleensä hankkimaan määräävän markkina-aseman. Tällöin on mahdollista myös luoda jonkinlainen vallihauta joka turvaa tuottoja tulevaisuudessa. Nyt jos kilpailussa on amerikkalainen ja Kiinalainen yritys ja toiselle investoinnit maksat 2% vuodessa korkoa, ja toiselle 0% on tämä selkeä etu.
Ongelmia on muitakin, kiina harrastaa uus-imperialistista toimintaa Afrikassa ”ryöväämällä” raaka-aineita sieltä auttamatta juurikaan paikallisia pääsemään mukaan tuotantoketjuun saati jalostukseen. Tämä on tietenkin samaa mitä Eurooppa harjoitti karibialla ja Afrikassa pitkään, kiina on vain keksinyt saman asian uudelleen(Sort of).
Kiina myös on tehnyt lukuisia IP (intellectual property) varkauksia ja kopioinut amerikkalaisia tuotteita. Monia asioita on kiinan kohdalla katsottu läpi sormien koska se on ollut ”kehitysmaa” pitkään. Nyt kun tilanne on lähempänä kehittynyttä valtiota, aletaan olettaa kiinan pelaavan samoilla maailmankaupan pelisäännöillä kuin muutkin. Kiina ei tietenkään halua saavutetuista eduista luopua ja tämä väkisinkin teettää pitkittyneitä neuvotteluita, uhittelua ja tullimuuriuhkauksia Yuanin devalvaatioita jne. Kaikki on kuitenkin johtoa siitä että jenkit haluavat painostaa kiinan operoimaan reilusti markkinoilla. Tämä olisi hyväksi maailmankaupalle pitkässä juoksussa.
Kiina ei ole luovuttamassa ja tekemässä itselleen epäedullista diiliä, tämä on täysin varmaa. Trump ei myöskään ole luovuttamassa. Todennäköisesti siis tämä kauppasota voi kestää vielä vuosia. Ainakin se on hyvinkin yksi mahdollisuus. Se miten paljon efektiä aktuaalisesti tällä maailmankauppaan(ja sitä kautta osakekursseihin) on toinen asia. Trumpilla toki on aikamääre jota Xillä ei ole. Toinen kausi nojaa vahvasti talouskehityksen jatkumiseen ja vaikka jenkeissä kipu on pienempää voi pienikin kipu kaataa toisen kauden joka kaataa koko trumpin suunnitelman. Kiinan todennäköinen peliliike onkin odottaa mitä tapahtuu 2020 vaaleissa ja pelata viivytyspeliä siihen asti.
Jenkeillä on mielestäni muutama etu kauppasodassa jota ei mediassa paljon mainita(varmaan Trumpin muiden pöhköjen linjauksien syytä ja toki länsimaisen median olevan enemmän kallellaan vasemmalle).
Jenkit on huomattavasti kiinaa vähemmän riippuvainen viennistä.(kiinan GDP osuus viennistä 20% jenkeillä noin 12%) Jenkkien sisämarkkina on maailman isoin sisämarkkina ja täten on myöskin kohtuullisen self sustaining. Kiina tarvitsee talouskasvu tavoitteisiin päästäkseen vientiä merkittävästi enemmän.
Trumpin logiikka on seuraava: pakottaa yritykset jotka ovat ulkoistaneet tuotantonsa Kiinaan palauttamaan sen takaisin jenkkeihin. Tämä loisi työpaikkoja ja turvaisi Trumpin ykköstavoitteen eli pääsyn kaudelle kaksi. Toistaiseksi hänen taktiikkansa näyttää toimivan. Huolimatta viimeviikon laskusta kauppasodan eskaloiduttua ovat kurssit hyvin lähellä kaikkien aikojen huippujaan. Tämä tietenkin on isolta osalta myös syytä veronkevennyksistä ja valtavista omien osto-ohjelmista veronkevennysten mahdollistamana.
Todellisuus on kuitenkin se että esimerkiksi työttömyys on 50 vuoden pohjissa ja markkina näyttää vetävän erittäin hyvin. Verokertymäkin on kasvaneen työllisyyden puolesta kasvanut. Ongelma jenkeissä niin kuin meilläkin on se että valtio on käsittämättömän kykenemätön allokoimaan pääomia järkevästi ja julkisen sektorin paisuneet kulut syövät kaikki verouudistuksesta tulleet lisädollarit ja eurot.
Tariffit tarkoittavat käytännössä sitä että kiinassa valmistettujen tuotteiden hinta on yhtäkkiä kuluttajalle 25% kalliimpia. Ei ole kuitenkaan niin selvää että tämä riittää ja/tai saa asiakkaat siirtymään jenkeissä tuotettuihin vastaaviin. Tämä on kuitenkin se ajatus mihin Trumpin koko kauppasota nojaa, tehdään muiden maiden vienti jenkkeihin kalliimmaksi ja täten annetaan etulyöntiasema edes kotimaassa kotimaisille yrityksille. Kiinahan on harrastanut samaa jo vuosia.
Alhainen työttömyys tuo toki omat ongelmansa yrityksille muun muassa kasvavien palkkakustannusten puolesta. Osaavan työvoiman houkutteleminen on hankalampaa ja pitää luvata enemmän jne. Mutta sekin on isossa kuvassa pieni sivuseikka.
Kiinan yksi ase on iskeä jenkkien soijapapu tuotantoon. Trumpin ydin kannattaja kunta on riippuvainen soijapapu kaupasta ja kiina voi aiheuttaa pahasti tappioita lopettamalla ostot jenkkilästä. Yuanin devalvaatio on toki toinen. Kumpaakin on jo käytetty ja varmasti käytetään lisää.
Kiinan isompi ongelma on se että isosta pinta-alastaan huolimatta on arvioiden mukaan vain noin 11% siitä viljelykelpoista. Lisäksi huolimatta halvoista tuotantokustannuksista (halvempien palkkojen takia) on kiinan tuotanto merkittävästi tehottomampaa (tämä voi toki korjaantua, jos robotiikka kehittyy kiinassa valtionrahalla tuetun R&D takia nopeammin kuin jenkeissä). Tällä hetkellä on kuitenkin esimerkiksi Boston Robotics hyvin lähellä maailman kärkeä robotiikassa(joskin kompetenssini tätä arvioimaan on olematon).
Totuus on silti että oleellisten asioiden kuten ruoan tuotannossa kiina ei ole omavarainen kun jenkit taas on. En usko että kauppasota eskaloituu niin pitkälle että tällaisilla asioilla olisi merkitystä. On kuitenkin hyvä pitää se mielessä, jos tilanne eskaloituu, vaikkapa Trumpin toisen kauden aikana.
Loppujen lopuksi on kuitenkin kyse Leveragesta. Kiina ei kestä tariffien nostoa läheskään niin hyvin kuin jenkit. Tämä on selvää jo kauppavajeesta. Jenkit tuovat kiinasta tavaraa tällä hetkellä 557b kun vienti sinne on 179B. Kipu tuntuu joka askeleella kiinassa 3x. Trump käyttää tätä hyväkseen. Kiina on myöskin huomattavasti jenkkejä pahemmin velkaantunut suhteessa BKT. Kiinan on pakko pitää talouskasvu oikealla polulla tai koko lainarahalla rakennettu ekonomia uhkaa romahtaa. (Kiinan Dept to GDP on IIF mukaan jopa 300%, arvioita on hieman hankala esittää sillä kiinan järjestelmässä kiinan valtio sekä lainaa että myöntää lainaa ristiin yrityksiltä valtiolle ja toisinpäin) Jenkeillä on toki velkaa myös, mutta se on huomattavasti vähemmän noin 110% luokkaa BKT:sta.
Kiinalla on toki muitakin aseita kuin vasta-tariffit. Omistavat tällä hetkellä yksittäisenä omistajana eniten jenkkien valtionlainaa. Tämän osuus koko valtionlainasta on kuitenkin vähemmän kuin aiemmin(5% edelleen isoin yksittäinen omistaja). Sen dumppaaminen markkinoille on myös hankalaa. Niille pitäisi löytyä ostaja, ja rahoille muu kohde. Suurin osa lainoista on ostettu takavuosina kun Yieldi niissä oli vielä järkevä. Nyt on vaikea saada bondituottoa. Tämä on todennäköisesti asia jota tutkitaan mutta johon turvaudutaan vain äärimmäisessä hädässä koska vaikka se tekee jenkeille hallaa, se tekee kiinalle lähes yhtä paljon hallaa. Valtava jenkki treasuryn offloadaaminen olisi myöskin iso arvonkorotus Yuanille, jolloin tätä asetta ei voi devalvaation kanssa käyttää samaan aikaan. Lisäksi se aiheuttaisi entisestään isompia ongelmia viennistä riippuvaisen kiinan talouteen ja voisi näillä velkaantuneisuus asteilla romauttaa koko talouden. Tämä toki romauttaisi tehokkaasti koko globaalin talouskasvun.
Euroopassa on omat ongelmansa Brexitin, Ranskan levottomuuksien, Italian mahdollisen euro-eron, eron koko unionista ja koko Etelä-Euroopan heikon taloustilanteen takia. Ne on kuitenkin asioita joita voidaan käydä myöhemmin läpi, ettei tule liikaa asiaa kerralla.
Korkomarkkinat eivät myöskään pysty nousemaan, ainakaan Euroopassa Etelä-Euroopan heikon taloustilanteen takia. Jos EKP nostaisi korkoja, tarkoittaisi se että holtittomasti velkaantuneet portugali, kreikka ja italia olisivat valtavissa ongelmissa lainanhoitokustannusten takia. Tämä tarkoittaa sitä että alhainen korkotaso on tullut jäädäkseen ainakin keskipitkällä aikavälillä. Tämä tukee kiinteistösijoittamista.
Johtopäätöksiä:
Johtopäätöksiä kovin pitkälle on vaikea tehdä, mutta sanoisin että tällä hetkellä pelaisin puolustuspeliä. Globaali epävarmuus ja kiristyvät kansainväliset suhteet eivät luo otollista ilmapiiriä talouskasvun jatkumiselle. Tyytyisin matalampiin tuotto-odotuksiin ja keventäisin riskisiä sektoreita ja kasvuyhtiöitä. Riski on selkeästi ”ilmassa” ja en näe erityistä upsidea altistaa itseään osakepainolle määräänsä enempää. Osakkeet ovat edelleen globaalisti lähellä ATH tasoja ja arvostustasot vaikkapa P/E mittarilla mitattuina melko hintavia(kehittyvissä alennusta on ja sitä voi harkita).
Globaaleista suhdanteista riippuvaisia syklisiä keventäisin voimakkaasti. Kasvattaisin jenkkipainoa enemmän kuin kiinaa, ja keskittyisin yhtiöihin joiden bisnesmalli on nähnyt yhden tai kaksi globaalia heikompaa jaksoa ja toimivat aloilla joissa kulutuskäyttäytyminen ohjaa bisnestä enemmän kuin yritysten välinen kauppa. Kauppasota voi jenkkien markkinaa nostaa mutta on hyvä muistaa että SP500 on paljon yhtiöitä isolla painolla joille tariffit ovat iso ongelma. Esimerkiksi Applen täytyisi tullit kiertääkseen siirtää tuotantonsa pois kiinasta tai nostaa Iphonen hintaa merkittävästi. Kumpikin tuo kustannuksia merkittävästi ja Iphone on jo nyt menettänyt markkinaosuuksia kilpailun kiristyessä. Tämä teettää jenkki-indekseistä ongelmallisia koska esimerkiksi sp500 indeksissä on applea noin 4% painolla. Lisäksi monet teknologia osakkeet ovat riippuvaisia kiinassa tuotetuista komponenteista ja täten mieluummin hieman välttelisin Indeksipainoa tällä hetkellä. Valikoisin mieluummin yksittäisiä yhtiöitä jotka voivat kiristyvistä jännitteistä hyötyä. Kuten vaikkapa Lockheed & Martin.
Osakepainon rakentaisin edelleen globaalisti pitäen kiinan merkittävässä alipainossa ja jenkit kevyessä ylipainossa mutta huolellisesti valikoiden. Indeksitasolla on tällä hetkellä mielestäni ongelmallista toimia kun esimerkiksi suomen BKT osuus viennistä on noin 25 % ja jos maailmantalous alkaa sakkaamaan ja protektionismi kasvaa voi olla Euroopalla edessä sama tilanne Trumpin tullimuurien kanssa ensi vuonna. Tilanne meinasi jo eskaloitua mutta Trump käy yhtä sotaa kerrallaan. On vain hyvin todennäköistä että jos Trump ”voittaa” kiinan kanssa kauppasodan hän kääntää katseen seuraavaksi Eurooppaan.
Eurooppaa pitäisin alipainossa monesta muustakin syystä, meillä on sekä sisäisiä että ulkoisia ongelmia. Toki yksittäisiä hyviä yhtiöitä löytyy mutta indeksitasolla välttäisin EU painoa.
Kehittyvistä markkinoista panostaisin Indonesiaan, vietnamiin, Filippiineihin ja Brasiliaan.
Hyvä kirjoitus, mutta miksi kirjoitit johtopäätöksissa omat allokaatiomietteesi konditionaalissa? Etkö toimikaan kuten kirjoitit?
Henk.koht. olen jättänyt USAn markkinat viime aikoina vähemmälle vahvan dollarin vuoksi, sen sijaan olen etsinyt Ruotsista yksittäisiä yhtiöitä. Pääosin olen tämän vuoden sijoittanut vain kehittyvien markkinoiden rahastoihin.
Toimin toki. Kirjoitin tuon alunperin vain sähköpostina ajatuksina mitä mieltä olen asiasta sijoituslähipiirilleni, ja en jaksanut alkaa muokkaamaan tänne vaan kopioin suoraan. Vahva dollari on pieni ongelma mutta jos poimii yhtiöt jotka ovat lähinnä jenkkien sisämarkkinoilta toimivia (kuten disney) niin se ei ole ongelma. Ruotsia on mullakin hieman salkussa, juurikin heikon kruunun takia(investor AB).
Tosi mielenkiintoista pohdintaa, kiitos siitä. Kirjottele toki Euroopasta jossain kohtaa kun ehdit, ihan mielenkiintoista kuulla miksi olet alipainossa. En ole välttämättä eri mieltä, mutta aika kauan ollaan menty USA edellä ja nämä asiat tuppaavat vetämään takaisin kohti keskiarvoa pitkällä aikavälillä ja tuntuu että muutos alkaa usein juuri silloin kun kaikki näyttää surkealta.
Ihan kaikkea sanomaasi en allekirjoita, mutta se on hyvä koska saa ajattelemaan asioita eri kantilta.
Esimerkiksi tästä ekasta pointista olen hieman eri mieltä. Tai en ainakaan sanoisi että se on täysin varmaa. Ja mielestäni jäljempänä itsekin kerrot miksi.
Krenjuussa kirjoitti:
Kiina ei ole luovuttamassa ja tekemässä itselleen epäedullista diiliä, tämä on täysin varmaa.
...
Loppujen lopuksi on kuitenkin kyse Leveragesta. Kiina ei kestä tariffien nostoa läheskään niin hyvin kuin jenkit.
Kirjoittelen tosiaan Euroopasta pidemmälti kun ehdin.
Kiinalla kipu tuntuu nopeammin ja "tarve" sopimukseen on kovempi. En silti usko nopeaan ratkaisuun etenkään nyt kun tilanne on eskaloitunut enemmän. Huawein ja Applen kaltaisten massiivisten toimijoiden heilunta pelinappuloina on merkki siitä että isoakaan häiriötä ei pelätä puolin ja toisin aiheuttaa. Kiina myös tälläkin hetkellä tuntuu valmistautuvan pitkään sotaan. Propagandaa jenkkejä vastaan levitetään jo mediassa. En usko että menee välttämättä kauaa ennenkuin jenkkituotteiden käyttöä rajataan tai vähintäänkin aletaan arvostelemaan.
Trump tuntuu keräävän liittolaisia ympärilleen(japani, Britit etc). Saa nähdä miten kovaa paine alkaa tuntua ja onko neuvotteluissa mahdollista johonkin sopuuun päästä. "rauha" globaaliin talouteen olisi varmasti hyvä asia kaikille.
Disney on holdannut laskupäivinä hyvin. Lockheed martin taasen saanee hieman nostetta siitä että Japanin huhutaan ostavan 105 kpl uusia F-35 hävittäjiä. Kireä maailmanpolitiikan tilanne saa maat valmistautumaan worst case scenarioihin..
Olin tuossa pari viikkoa sitten puhumassa Keski-Uudenmaan osakesäästäjien metsäpirttitapahtumassa. Henri Elo oli myös kuuntelemassa ja ilmeisesti oli postiiviisesti vaikuttunut. Mukava saada palautetta alan ammattilaisilta.