Itseä kiinnostaisi jos jollain olisi näkemystä Lehdon asettaman 2018 liikevaihtotavoitteen näkymistä, joko Lippulaivan sopparilla tai ilman. Vuosi kohta puolivälissä ja tilauskirja rapiat 5xx Me, josta tälle vuodelle tuloutuu ainoastaan osa. Eli ihan nopeasti pähkäiltynä uutta keikkaa pitäisi saada aika reippaasti että ohjeistuksen kasvutavoitteen mukainen liikevaihto saavutetaan, ottaen huomioon että tästä eteenpäin tänä vuonna saatavista ja alkavista uusista projekteista ei hirveästi ehdi tuloutua enää tämän vuoden aikana..
Minä mutuilen, että tämän vuoden pohjia ei ole vielä nähty. Lakkojen / työsulun vaikutukset on varmaan osittain hinnoiteltu osakkeeseen, mutta ylireaktio näiden tulosvaikutuksiin tulee vasta, kun niiden raportoidaan vaikuttaneen negatiivisesti Q2 tuloksiin. Toisaalta edelleen mutuilen rakennustavan olevan hiipumaan päin tällä hetkellä. Rakennusteollisuuskin niin taisi ennustella, tosin se voi olla vain työvoimapoliittista propagandaa.
Lisäksi tällä hetkellä rakennusalalla käynnissä mielenkiintoinen ilmiö jota ainakaan minä en osannut ennustaa:
Koska kaupat isoista hankkeista tehdään tyypillisesti useita vuosia ennen hankkeen valmistumista, niin nyt kustannustason voimakas nousu on yllättänyt monia rakennusliikkeitä. Voisin ennustaa ainakin yhden tuosta johtuvan konkurssin eräälle keskisuurelle rakennusliikkeelle parin kuukauden sisään. Esim. kolme vuotta sitten ei varmasti olla osattu arvioida, että nyt kilpailutettava aliurakka kustantaisi 20% enemmän kuin kolme vuotta sitten tarjouslaskennassa arveltiin.
Hyötyjiä rakentamisen hintatason noususta ovat lähinnä pienet aliurakoitsijat ja häviäjiä isot rakennusliikkeet jotka teettävät työt aliurakoitsijoilla. Tässä varmaan osasyy myös Lehdon heikompaan alkuvuoteen. En siis usko, että taikovat loppuvoden ennusteidensa mukaiseksi edes millään taikasauvalla.
Hippos2020 etenee. Tarkennettu projektin arvo noin 200 miljoonaa aiemman 300 miljoonan sijasta.
Hippos2020 meni läpi Jyväskylän kaupunginhallituksessa – kolme vastaesitystä raukesivat kannattamattomina
Jyväskylän kaupunginhallitus esittää parin viikon kuluttua kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että Hippos2020 -hanke Lehto-Fennian kanssa käynnistetään.
Jos myös kaupunginvaltuusto hyväksyy hallituksen yhdeksänkohtaisen esityksen, uuden Hippoksen rakentaminen on mahdollista käynnistää tammikuussa 2019.
Poliittinen suursää suosii hankkeen etenemistä, mutta tuiverrustakin on. Kaupunginhallituksessa tehtiin kolme vastaesitystä, jotka tosin kaikki raukesivat kannattamattomina eikä niistä siis tarvinnut edes äänestää.
Lehto tiedottaa ensimmäisestä hirsirakenteisesta projektista. Hieno juttu, että menetelmät taipuvat myös hirsirakentamiseen.
Lehdolla ensimmäinen päänavaus hirsirakentamiseen – Punkalaitumelle uusi koulu
Lehto aloittaa toukokuussa historiansa ensimmäisen hirsirakenteisen koulun rakentamisen Punkalaitumen kuntaan. Koulussa hyödynnetään Lehdolle ominaista konseptoitua rakentamistapaa, johon on nyt yhdistetty hirsirakentaminen.
”Hirsirakentaminen on mielletty hyvin pitkään vain huvila ja pientalorakennuksiin, vaikka se soveltuu ominaisuuksiensa vuoksi hyvin suurempiinkin rakennuksiin. Hirsirakentamisella on tällä hetkellä positiivinen kaiku markkinoilla, koska se liittyy ekologisuuteen ja vihreisiin arvoihin. Erityisesti vanhempien koulujen sekä muiden julkisten rakennusten huono sisäilma puhuttaa ja hirsi kosteutta sitovana ja luovuttavana materiaalina mielletään yhdeksi sisäilman parantajaksi. Lisäksi nykyaikaisella hirsirakennuksella on jopa pienempi elinkaaren aikainen hiilijalanjälki kuin perinteisellä puurakenteisella”, kertoo Lehdon koulu- ja päiväkotirakentamisen yksikönjohtaja Ville-Pekka Lehto ja jatkaa:
”Tämä on Lehdolle uusi päänavaus. Valmius tarjota hirsirakenteisia kouluja tai päiväkoteja tuo meille uudenlaista kilpailuetua. Tavoitteenamme on jatkossa tarjota hirsirakentamiseen yhtenä osana koulurakentamista.”
”Odotamme uudelta koululta nykyaikaista opetustilaa, jonka rakentamisessa on erityishuomio kiinnitetty sisäilman korkeaan laatuun rakennuksen elinkaaren aikana. Valitsimme koulun seinämateriaaliksi massiivihirren, koska pyrimme seinärakenteen osalta minimoimaan riskejä, joita liittyy kerroksellisten seinärakenteiden kosteusongelmiin”, kertoo Punkalaitumen kunnanjohtaja Jyrki Moilanen.
Hirsirakentamisessa monia etuja
Hirsiulkoseinää voidaan käyttää Lehdon konseptissa siinä missä puuelementtiä, betonia tai muita elementtejä. Hirsirakentamisessa on ottava huomioon erityisesti painuminen ja puun eläminen. Hirsi itsessään on kuin massiivinen tuote, eli siinä on runko, lämmöneristeet ja pintamateriaalit valmiina yhdessä samassa tuotteessa. Hirsitalon etuna pidetään erityisesti kosteusteknistä turvallisuutta. Sisäilman kosteuden noustessa puupinnat imevät sisäilmasta kosteutta ja luovuttavat sitä, kun huoneilma on kuiva.
”Suunnitteluperiaatteet ovat pitkälti samat kuin muussakin puurakentamisessa. Hirrestä voidaan tehdä energiatehokkuudeltaan, tiiviydeltään, paloturvallisuudeltaan ja ääneneritykseltään erinomaisia rakennuksia”, kertoo Lehto.
Punkalaitumen uusi valmistuva koulu on reilut 2 600 m2 ja se valmistuu syksyllä 2019. Koulurakennuksessa on tilat yläkoululaisille ja lukiolle sekä ruokailumahdollisuus alakoululaisille.
Pikku hiljaa tihkuu hyviä uutisia. Hirsirakennus projekti on hyvä uutinen vaikka kooltaan merkityksetön. Monipuolisuus on hyväksi etenkin jos kilpailu muissa osa-alueissa kiristyy.
Hippos projektin eteneminen on myös hyvä uutinen, ja kohtuullisen kokoinenkin. Aiempaa pienempi projekti on silti mm näkyvyydelle erinomainen ja hyvin toteutettuna voi poikia tulevaisuudessa uusia vastaavan koko luokan projekteja. Toivotaan että valtuustosta ei tule mutkia matkaan.
Tuo lehtijuttu on hieman hupaisa ja aika provosoiva. Toki varmasti jotain saunakauppoja on tehty, mutta en oikeastaan välitä suuremmin. Tekevät kauppaa miten hyvänsä, niin jos jälki on hyvää(en ole ainkaan itse törmännyt valituksiin lehdon projekteista) ja jos tulos kehittyy suotuisasti niin tehkää miten tekevät. Sukulaisten hyödyntäminen ei nyt varsinaisesti laitonta ole. En myöskään ihan pureskelematta niele että työntekijöitä hyväksikäytetään, kyllä varmaan jollain tasolla ja jotenkin mutta niinhän se toimii kaikkialla.
Negatiivista julkisuutta tuo toki on, ja onhan firman historiassa varmasti hämäryyksiäkin.
Pääosin näyttää silti hyvältä mielestäni, ainakin nykykurssilla.
Kilpparin kommentti raaka-aineista on mielenkiintoinen. Intuitiivisesti kuulostaisi järkevältä uhkalta joka pitäisi riskikartoittaa. Kävisi järkeen että firmassa on tommoiseen varauduttu, ja esimerkiksi lehdon tapauksessa jossa omalta tehtaalta tulee valmiita ratkaisuja niin onko raaka-aineiden tilaukset sovittu yli syklien pitkillä toimitusjaksoilla? Näin ainakin edellisessä työpaikassani toimittiin.
Tosin tilanne voi olla hyvinkin niin että tilataan vain tarvittava, tällöin oltaisiin alttiita raaka-aineiden hinnanmuutoksille.
Tarkkamarkalta myös hyvä kysymys, enkä osaa ainakaan minä suoralta kädeltä vastata. Riippuu varmaan myös miten tilauksia käsitellään kirjanpidollisesti, onko aloitetut projektit vielä tilauskannassa? ja siirretäänkö ne sieltä vasta laskutuksesa pois vai onko olemassa joku "produktiossa" kanta jossa kyseiset on jne.
En tiedä, pitäisi tutkia asiaa enemmän kun olisi aikaa. Myös tilauskirjojen paksuuden suhdetta Q1-Q3 pitäis keretä pyörittämään, siitä voisi tehdä jotain johtopäätöksiä vuosilta 2016-2017 suhteessa siihen kuinka paljon on tilinpäätöksessä sitten tullut liikevaihtoa. Teoriassa siis näin.
IFRS15 standardiin siirtymisen vaikutukset tuloslaskelmaan ovat hyvin yhtiökohtaisia ja sen aiheuttamat muutokset esim. verrattuna aiempiin kvartaalituloksiin riippuvat vahvasti yhtiön tavasta tulkita aiemmin käytettyä standardia. Pintapuolisen tutkiskelun perusteella annoin itseni ymmärtää, että Lehdon kohdalla suurin vaikutus on projektien tuloutusten viivästyminen. Eli käytännössä rakennusprojekti tuloutetaan vasta kun määräysvalta kohteeseen siirtyy ostajalle. Ilmeisesti myös tilauskirjaa täytetään aiempaa myöhäisemmässä vaiheessa, ts. kun projekti on jo käytännön varma. Kuitenkin jatkossa uusia sopimuksia tehdessä suuremmat projektit ilmeisesti pilkotaan hyvinkin tarkasti pienempiin osiin, jotka tuloutuvat valmistuttuaan. Hippoksestahan taisi olla maininta, että uusi lätkähalli on ensimmäisenä rakennettava osakokonaisuus, joten se lienee vastaavasti myöskin yksittäinen tuloutettava osa.
Sikäli kuin tulkintani on oikea, olisi Q1 tuloksen surkeine liikevoittoprosentteineen aiheuttama negatiivinen markkinareaktio täysin perusteeton, koska parempikatteiset projektit loistivat poissaolollaan Q1:ltä vain siksi, että ne tuloutetaan myöhemmin vain uuden standardin johdosta. Ja siitä huolimatta liikevaihto ensimmäisellä kvartaalilla oli roimassa kasvussa. Jos standardimuutos selittää myös tilauskirjan suhteellisen ohuuden ja yhtiö yltää tänä vuonna ohjeistukseensa myöhemmästä tuloutuksesta huolimatta niin helvetin vahvalta näyttää.
Mielelläni otan eriäviä näkemyksiä standardimuutoksen vaikutuksista vastaan.
*edit* Yhtiöt ovat julkaisseet edellisvuoden tulokset uuden standardin mukaisina, mutta sijoittajalle tärkeäpää olisi yrittää nähdä tämän vuoden luvut vanhan standardin mukaisina.
Rakennusliikkeillä on sekä luovutuksen mukaan tuloutettavaa tuotantoa(Lehdon tapauksessa ainakin omaperusteiset asuntokohteet osarin mukaan) sekä osatuloutettavia projekteja(urakkakohteet, joissa sopimus ulkopuolisen tilaajan kanssa, esim. DSVn logistiikkakeskus, toteutuessaan Lippulaiva jne..)
Liikevaihdon kasvu Q1 on miltei pakko selittyä sillä että osatuloutettavia projekteja on paljon käynnissä, sillä omaperusteisten, luovutuksen mukaan tuloutettavien projektien kontrIbuutio Q1 vaihtoon oli minimaalinen(vai peräti olematon?)
Projektit siirtyvät tilauskantaan lähtökohtaisesti sillon kun rakentaminen varmistuu(rakennuslupa plakkarissa sekä omaperusteisissa rakentamisen aloituspäätös ja vastaavasti urakkakohteissa allekirjoitettu sopimus rakentamisesta). Esim. Lippulaiva ei ole tilauskannnassa koska urakksopimusta kauppakeskuksen rakentamisesta ei vielä ole(toivottavasti syntyy kuun loppuun kuten lupailivat). Tilauskannasta projekti poistuu tuloutuksen myötä, urakat edistymisen mukaan ja omaperusteiset kohteen valmistuttua.
Projektit siirtyvät tilauskantaan lähtökohtaisesti sillon kun rakentaminen varmistuu(rakennuslupa plakkarissa sekä omaperusteisissa rakentamisen aloituspäätös ja vastaavasti urakkakohteissa allekirjoitettu sopimus rakentamisesta). Esim. Lippulaiva ei ole tilauskannnassa..
Tässä oikeastaan tiivistyy se pointti jota hain, eli itse luen tilanteen niin että jos Q1 olisi esitetty edellisvuoden tapaan, olisi tilauskirja ollut paksumpi. Oletan siis, että aiemmin tilauksiin on lisätty sopparit jotka ovat varmahkoja mutta nyt lisätään vain täysin varmat. Ja koska rakennetaan pääosin "keväästä jouluun" ja yhtiö itse pidättäytyi kasvuennusteissaan on heillä käytännössä pakko olla ollut tietoa hyvästä pinkasta näitä varmahkoja soppareita Q2 tilauskirjaan. Joten Q2 raportista odotan "posaria" tilausten osalta.
Tarkkailin tämän viikon taas hieman tarkemmin kaupankäyntiä Lehdolla. Jo hyvän aikaa OP on ollut suurin netto-ostaja mutta tällä viikolla ABG Sundal Collier AB:n kautta ostettiin päivittäin tyyliin 40-50% kaupankäynnistä. Joku rahasto kenties on iskenyt silmänsä Lehtoon?
Itse yrityksestä mietiskelin, että kun hirsimoduulit tulivat katalogiin, niin eiköhän sieltä sitten aikanaan tule myös hirtehiset talopaketit omakotitaloihin ja kesämökkeihinkin.
Tarkkailin tämän viikon taas hieman tarkemmin kaupankäyntiä Lehdolla. Jo hyvän aikaa OP on ollut suurin netto-ostaja mutta tällä viikolla ABG Sundal Collier AB:n kautta ostettiin päivittäin tyyliin 40-50% kaupankäynnistä. Joku rahasto kenties on iskenyt silmänsä Lehtoon?
Aloitti ostot viime perjantaina ja ostanut nyt kuuteen päivää arviolta n. 250k-300k osaketta eli yli 3 millin positio. Hinannut kurssin miltei yksinään 10.20€ aina 10.90€ saakka. Ostaminen ollut niin jatkuvaa ja väkivaltaista että kävi jo mielessä onko norjan öljyrahasto tullut tänne riehumaan ?.Tän päivän viimeisten tuntien perusteella ei ole saanut vieläkään kaikkea mitä haluaa.
Hyviä uutisia tihkuu pikkuhiljaa. Nyt odotellaan oikeastaan Lippulaivasta tietoa seuraavaksi.
FIM kommentoi aamukatsauksessa että ruotsissa toiminta lähtenyt asuntojen osalta nihkeämmin käyntiin kuin odotettu, lähdettä ei mainittu eikä muutakaan dataa. Olisi kiva kuulla mistä kyseinen tieto on saatu. Näkevät silti positiivisen skenaarion tämän hetkisellä hinnalla.
FIM näkemys: Lehdon osake on painunut voimakkaasti yhtiön isojen osakkeenomistajien myynnin ja hieman vaisun Q1-raportin jälkeen. Yhtiön liiketoimintamalli on kuitenkin edelleen selvästi kilpailijoita edelle ja tehdasmaisen valmistuksen tuottavuusedut kumuloituvat ajan myötä. Pidämme osaketta selvästi aliarvostettuna suhteessa kasvunäkymiin ja potentiaaliin kasvattaa markkinaosuutta alla olevasta markkinasta huolimatta.
tämän lisäksi aamulla tekniikkataloudessa uutinen lehdosta ja etenkin toimintamalleista. Toki sisältää pääasiassa mainosarvoa mutta avaa myös toimintakonseptia hyvin jos ei jo asiasta ollut selvillä. Kovin positiiviseen sävyyn ainakin kaikki toimijat yhtiöstä puhuvat, tosin insentiivi niin onkin toimia.
Hyviä uutisia tihkuu pikkuhiljaa. Nyt odotellaan oikeastaan Lippulaivasta tietoa seuraavaksi.
Unohtui siis se aktuaalinen hyvä uutinen linkittää kokonaan. Ei pitäisi multitaskaa, jää asiat puolinaisiksi.
Lehto ja Avara solmivat puitesopimuksen isosta asuntoportfoliosta
Lehto Group Oyj
Pörssitiedote
21.5.2018 klo 7:00
Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Lehto Asunnot Oy ja Avara Oy ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen asuntoportfoliosta, joka sisältää 340 asunnon rakentamisen viiteen eri kaupunkiin ympäri Suomen. Avara hankkii kiinteistöt johtamaansa Avara Asuinkiinteistörahasto I Ky -rahastoon.
Kohteet sijaitsevat Helsingin Kalasatamassa, Kirkkonummella, Hämeenlinnassa, Kuopiossa ja Oulussa. Kauppahinta on reilut 53 miljoonaa euroa. Osa kohteista on jo rakenteilla. Pääosin kohteet valmistuvat vuoden 2019-2020 aikana.
”Tämä oli poikkeuksellinen tapa myydä yhdelle rahastolle kerralla näin iso määrä kohteita”, kertoo Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto.
”Tässä kokonaisuudessa on erinomaisia uudiskohteita hyvällä sijainnilla. Toteutamme Lehdon kanssa yhteistyössä laadukkaita asuinkiinteistöjä paikkakunnille, joissa on hyvät asuntosijoittamisen edellytykset”, kertoo toimitusjohtaja Mika Savolainen Avarasta.
Kohteiden rakentamisaikainen rahoitus hoidetaan Avaran toimesta sekä omalla että vieraalla pääomalla. Lehto rakentaa kohteet valmiiksi sekä myy kohteet rahastolle niiden valmistuttua ja muiden sovittujen edellytysten täytyttyä.
Solmitulla puitesopimuksella ei ole vaikutusta Lehdon aiemmin julkaisemiin vuotta 2018 koskeviin taloudellisiin näkymiin.
Ei ole vaikutuksia julkaistuihin näkymiin koska julkaistut näkymät ovat jo nyt varsin hyvät. Nykyisen hinnoittelun perusteella markkinat eivät mielestäni vieläkään usko näkymien toteutumiseen.
Ei ole vaikutuksia julkaistuihin näkymiin koska julkaistut näkymät ovat jo nyt varsin hyvät. Nykyisen hinnoittelun perusteella markkinat eivät mielestäni vieläkään usko näkymien toteutumiseen.
Ei ole vaikutusta vuoden 2018 näkymiin koska eivät ehdi tuloutua kuin maksimissaan murusia tämän vuoden vaihtoon.
Mitä tulee nykyiseen hinnoitteluun ja aliarvostuksen purkautumiseen niin riippuu hyvin paljon Lippulaivan urakkasopimuksen syntyaikataulusta. Ei taida tulla sen osalta valmista ennen kesälomia..
Myin eilen ison siivun Lehto-betsistäni heti aamulla. Tappiolle jäätiin (ainakin toistaiseksi), mutta ajatuskulku oli seuraava: Jos Hippos-uutiset eivät riitä selkeään välittömään positiiviseen nykäykseen, niin mikä riittää? Oma arvaukseni on, että siihen riittää vasta H1 katsauksessa esitettävä paksu tilauskirja ja vahvistus että koko vuoden tuloksen odotetaan edelleen pysyvän annetuissa ohjeistuksissa. Joten en siis ennen elokuuta näe mitään syytä kurssinousulle tämän hetken olosuhteissa.
Toki Lippulaiva voisi pienen nykäyksen ylöspäin antaa, mutta silläkään ei 2018 tulokseen vaikutusta ole, jonka ohjeistusta varmaankin markkinoilla epäillään. Suurimpana ajurina alaspäin toiminee toki rakennusalan syklin (todennäköinen) kääntyminen. Pidemmän ajan näkemykseni yhtiöstä ei ole muuttunut, uskon vain että kesä- tai heinäkuussa saan omani takaisin halvempaan hintaan. Trump, Italia, Suomen hallitus. Joku noista vaikkapa voisi tuoda hienon ostopäivän.
Viime vuonna koko vuoden näkymiä päivitettiin ylöspäin vain kaksi viikkoa Q1 raportin jälkeen. Pian on kulunut neljä viikkoa tämän vuoden raportista eikä päivityksiä näkymiin ole tehty. Se antaisi olettaa että aiempi ohjeistus pitää.
Myin eilen ison siivun Lehto-betsistäni heti aamulla. Tappiolle jäätiin (ainakin toistaiseksi), mutta ajatuskulku oli seuraava: Jos Hippos-uutiset eivät riitä selkeään välittömään positiiviseen nykäykseen, niin mikä riittää? Oma arvaukseni on, että siihen riittää vasta H1 katsauksessa esitettävä paksu tilauskirja ja vahvistus että koko vuoden tuloksen odotetaan edelleen pysyvän annetuissa ohjeistuksissa. Joten en siis ennen elokuuta näe mitään syytä kurssinousulle tämän hetken olosuhteissa.
Toki Lippulaiva voisi pienen nykäyksen ylöspäin antaa, mutta silläkään ei 2018 tulokseen vaikutusta ole, jonka ohjeistusta varmaankin markkinoilla epäillään. Suurimpana ajurina alaspäin toiminee toki rakennusalan syklin (todennäköinen) kääntyminen. Pidemmän ajan näkemykseni yhtiöstä ei ole muuttunut, uskon vain että kesä- tai heinäkuussa saan omani takaisin halvempaan hintaan. Trump, Italia, Suomen hallitus. Joku noista vaikkapa voisi tuoda hienon ostopäivän.
Viime vuonna koko vuoden näkymiä päivitettiin ylöspäin vain kaksi viikkoa Q1 raportin jälkeen. Pian on kulunut neljä viikkoa tämän vuoden raportista eikä päivityksiä näkymiin ole tehty. Se antaisi olettaa että aiempi ohjeistus pitää.
Toivottavasti saat takaisin paremmalla hinnalla!
Omalta osalta tuli tankattua eilen lisää. Tuntuu loogiselta, että jos joku on hyvä diili hintaan x, niin se on vielä parempi hintaan x-y. Markkinoiden liikehdinnän ennustamisen jätän suosiolla viisaammille.
Myin eilen ison siivun Lehto-betsistäni heti aamulla. Tappiolle jäätiin (ainakin toistaiseksi), mutta ajatuskulku oli seuraava: Jos Hippos-uutiset eivät riitä selkeään välittömään positiiviseen nykäykseen, niin mikä riittää? Oma arvaukseni on, että siihen riittää vasta H1 katsauksessa esitettävä paksu tilauskirja ja vahvistus että koko vuoden tuloksen odotetaan edelleen pysyvän annetuissa ohjeistuksissa. Joten en siis ennen elokuuta näe mitään syytä kurssinousulle tämän hetken olosuhteissa.
Toki Lippulaiva voisi pienen nykäyksen ylöspäin antaa, mutta silläkään ei 2018 tulokseen vaikutusta ole, jonka ohjeistusta varmaankin markkinoilla epäillään. Suurimpana ajurina alaspäin toiminee toki rakennusalan syklin (todennäköinen) kääntyminen. Pidemmän ajan näkemykseni yhtiöstä ei ole muuttunut, uskon vain että kesä- tai heinäkuussa saan omani takaisin halvempaan hintaan. Trump, Italia, Suomen hallitus. Joku noista vaikkapa voisi tuoda hienon ostopäivän.
Hippoksen läpimeno valtuustossa oli ennakkoon suhteellisen todennäköistä, mistä kertoo jopa suvereeni äänestystulos (63-4). Kun taas Lippulaiva-urakan varmistuminen on tökkinyt ja takalauta 31.5. asti voimassa olevasta esisopimuksesta alkaa tulla vastaan. Markkinat ovat sinänsä liikkuneet rationaalisesti tällä viikolla, kun Hippoksen toteutuminen lienee hinnoiteltu jo vahvasti kurssiin ja oddsit Lippulaiva-urakan varmistumiselle huononevat päivä päivältä niiden vähetessä.
Tein tästä myös omat johtopäätökseni ja laitoin osaridipistä otetut pois tyytyen pieneen pikavoittoon. Olen samaa mieltä rakennusalan syklin vaiheesta ajurina ja mahdollisen aliarvostuksen purkautuminen vaatinee vahvaa evidenssiä toteutuneista kasvaneista numeroista. Katsotaan mahdollisesti uudemman kerran syssymmällä.
Itse myin isoimmat erät kun nousi ja nyt ostin taas lisää.
Jos jostain tiedän jotain, niin se on pienten yhtiöiden lyhyen aikavälin kurssivaihtelut. Tein niillä ison osan elantoani treidauksen alkuaikoina.
Olen lukenut eri palstoilla jos jonkinmoista analyysiä, miksi joku osake käyttäytyy tietyllä tavalla. Yleensä niissä oletetaan vähän liikoja siitä, kuinka juonikkaita isot sijoittajat ovat tai ylipäätänsä paljon pienemmät firmat herättävät intohimoja.
Lehdon kohdalla, suurin osa kaupankäynnistä tapahtuu tahoilta, jotka eivät ole kuullutkaan Lippulaivasta tai Hippoksesta. Siellä on pitkäaikaisia osto- ja myyntiohjelmia, momentum algoritmeja, markkinatakausalgoritmejä yms. Useimpina päivinä on aika sattuman kauppaa, mihin tuuli kuljettaa.
Aina välillä mahtuu mukaan fiksuja isompia yksityissijoittajia ja small cap rahastonhoitajia, mutta he ovat kauppoissa pieni vähemmistö.
Myin eilen ison siivun Lehto-betsistäni heti aamulla.
Toivottavasti saat takaisin paremmalla hinnalla!
Oikeastaan olisi jo takaisin ostopaikka ollut tänään kun reilut -5% tultu myyntihinnastani mutta kuten kirjoitin, en näe ennen H1 raporttia ajureita suuremmalle nousulle ja Daytraderin perusteilla väännän itselleni asian niin, että myyjiä riittää pitämään kurssin alhaalla. Ulkolaisissa rahastoissa myyntihalukkuus varmaankin pääosin selittyy rakennusalan syklin kääntymisellä.
Itse myin isoimmat erät kun nousi ja nyt ostin taas lisää.
Tästä olisi kiva kuulla aktiivitreidaajan konkreettista ajatuksenjuoksua tarkemmin kun olen kerrankin seurannut ko. osaketta lähes päivittäin. Kuinka suuri % nousu laukaisi myyntinappulan? Kuinka monta % tultiin myyntihinnasta alaspäin että ostonappula löytyi? Oliko jotain muita merkitseviä tekijöitä päätöksenteossa?
Itse myin isoimmat erät kun nousi ja nyt ostin taas lisää.
Tästä olisi kiva kuulla aktiivitreidaajan konkreettista ajatuksenjuoksua tarkemmin kun olen kerrankin seurannut ko. osaketta lähes päivittäin. Kuinka suuri % nousu laukaisi myyntinappulan? Kuinka monta % tultiin myyntihinnasta alaspäin että ostonappula löytyi? Oliko jotain muita merkitseviä tekijöitä päätöksenteossa?
Ostin alunperin ensimmäiset 3k Lehtoa 12 eurolla, kun iso omistaja myi. Positio oli vielä maltillinen, joten ajatuksissa oli lisätä jos kurssi tulisi alas ilman, että näkymät ovat heikenneet. Nappasin sitten isomman kasan, kun osaketta sai jopa alle kympin. Mielestäni yhtiö on hyvä ja hinnoittelu oli tässä vaiheessa huokea. Mutta, koska 10% osuus yhtä osaketta salkussa on mun mielestä aika reilu, myin pikkuhiljaa matkalla 10,5->11,20 niin, että lopulta myin hetkeksi kaikki. Nyt ostin sitten lisää 10,20 ja 10,60 tasoilta erät, jotta pääsin takaisin 3k peruspositioon. Ei mulla mitään tarkkaa perustetta ole, miksi juuri tiettyyn hintaan teen kauppaa.
Hyvä puoli tässä on, että Lehto kaupat ovat hyvin plussalla, kun pelkästään holdaamalla ne olisivat olleet yli 5 teur miinuksella.
Jos jostain tiedän jotain, niin se on pienten yhtiöiden lyhyen aikavälin kurssivaihtelut. Tein niillä ison osan elantoani treidauksen alkuaikoina.
Tässä voisi muuten olla yksi kolumnin aihe takataskuun, jos tätä mielenkiintoista aihetta haluat joskus enemmän avata. Tuo arvio että suurin osa kaupankävijöistä olisi kyseisistä ajankohtaisista faktoreista tietämättömiä yllätti ainakin itseni.
Eipä tullut infoa Lippulaivaan liittyen vielä tänään. Katsotaan josko jotain lisätietoa asiaan tulee tämän viikon aikana.
Itse myin isoimmat erät kun nousi ja nyt ostin taas lisää.
Jos jostain tiedän jotain, niin se on pienten yhtiöiden lyhyen aikavälin kurssivaihtelut. Tein niillä ison osan elantoani treidauksen alkuaikoina.
Olen lukenut eri palstoilla jos jonkinmoista analyysiä, miksi joku osake käyttäytyy tietyllä tavalla. Yleensä niissä oletetaan vähän liikoja siitä, kuinka juonikkaita isot sijoittajat ovat tai ylipäätänsä paljon pienemmät firmat herättävät intohimoja.
Lehdon kohdalla, suurin osa kaupankäynnistä tapahtuu tahoilta, jotka eivät ole kuullutkaan Lippulaivasta tai Hippoksesta. Siellä on pitkäaikaisia osto- ja myyntiohjelmia, momentum algoritmeja, markkinatakausalgoritmejä yms. Useimpina päivinä on aika sattuman kauppaa, mihin tuuli kuljettaa.
Aina välillä mahtuu mukaan fiksuja isompia yksityissijoittajia ja small cap rahastonhoitajia, mutta he ovat kauppoissa pieni vähemmistö.
Tästä olen samaa mieltä. Jos katsoo päivittäistä vaihtoa niin ainakin alkuvuonna, tammi-maaliskuu pääosa vaihdosta oli ulkomaisten pankkien tekemää. Nyt en ole töiltä kerennyt seuraamaan päivittäistä vaihtoa niin paljon niin en osaa sanoa. Mutta esim joulukuussa kun lehtoa myytii alas ennen posaria niin julkaistiin paljon hyviä uutisia uusista tilauksista vain paikallislehdissä. En usko että sellaiset uutiset saavuttavat Goldman sachsin analyytikkoja ja salkunhoitajia. Toki voin olla väärässä tiedonkulun nopeudesta ja laajuudesta.
Näkisin myös että kurssinousuun vaaditaan nyt numeroiden valossa hyviä uutisia, pidän silti myyntiä niin että toivoisi saavansa halvemmalla takaisin vähän turhan riskinä. En nimittäin näe että laskuvaraa enää kauheasti olisi ilman lisähuonoja uutisia. Toki jos Q2 osoittautuu taas pehmeäksi niin sittenhän lasketellaan hyvinkin tehokkaasti alaspäin.
Itse olen ostanut 8,2-13 väliltä keskihinnan ollessa nyt 11 pinnassa. Jos lasketaan alle 10 ilman uutisia niin likvidoin jotain muuta ja ostan lisää. Tai jos pääsen muuten keventämään jotain muuta positioistani että vapautuu mahdollisuus lisätä.
