Casteliero wrote:

Joo, no minähän en ole krypto-krypto kauppoja tehnyt sitten 2017 vuoden jälkeen. Aina eurojen tai dollareiden kautta. Nuo oli ensimmäiset sen jälkeen ja näillä näkymin ei muita ole tulossa kai ihan heti. Mutta nuo dollarihinnat sai sitten kaupan jälkeen heti solscanista, eli sieltä otin ne ja vaihdoin vaan euroihin päivän kurssilla.

EDIT: Mutta se pitää siis sieltä solscanista heti ottaa, koska kurssit liikkuu siellä

Jep. Itsekin olen koittanut näitä välttää viimeiseen asti pitääkseni asiat mahdollisimman helppoina, mutta nyt joutuukin sitten raapimaan päätä kun ensimmäiset kaupat on alkuvuodesta tehty.

Casteliero wrote:

No nyt tuli annettua pikkusormi paholaiselle ja lähdettyä degen-maailmaan mukaan. Phantom walletti ladattu ja 30 Solanaa työnnetty AI betseihin. Otin 20 Solanalla AI16Z:tä ja 10 Solanalla tuota AVA:aa. Katotaan saako noista yhden vuosipalkan hoidettua vai meneekö karkkirahat nyt harakoille. Tuskin tuossa kovin pahasti voi käydä, kun se downside on tosiaan tuo 30 Solanaa.

Nyt pitäis vaan jostain kaivella osto- ja myyntihinnat noille valmiiksi verotusta silmälläpitäen.

Onko sulla näissä krypto-krypto -kaupoissa jotain vakiintunutta hyväksi havaittua tapaa verottajan käyttämän "käyvän arvon" määritykseen? Etsitkö esim. AI16Z:n hankintahinnaksi Solanan SOL/USD-kurssin Coinmarketcapista (vai jostain muualta?) mahdollisimman tarkkaan ostohetkeltä vai jonain päivän keski- tai päätöskurssina? Ja sama päätös pitäisi tietenkin tehdä myös USD/EUR valuuttaparin osalta.

Pokeria ammatikseen pelaaviin tulee eniten iskemään mahdollinen "cooling-off -periodi", jolloin lisenssimarkkina olisi jo lainsäädännöllisesti voimassa, mutta itse lisenssejä ei olisi ulkomaisille toimijoille vielä myönnetty. Pituudeltaanhan tämä voi olla kuukausista vaikka vuosiin, kuten Hollannin esimerkki osoittaa. Toimeentulo pelaamalla muodostuisi liki mahdottomaksi, koska tuskin Veikkauksen netti- ja livepeleistä leipää riittäisi kaikille. Ulkomaille muutto olisi monilla edessä, mutta perheellisille aina hieman vaikeampi toteuttaa.

Jos tätä viestiä voisi jollain tapaa viedä eteenpäin, että kyseistä jäähdyttelyjaksoa ei todella kaivattaisi. Satojen (vai tuhansien?) peliammattilaisten sekä heidän perheiden kohtalo ei liene kovin veret seisauttava argumentti, mutta toki myös mahdollista mainita. Lainsäätäjille isompi ongelma on varmaankin tulevien "laittomien" pelintarjoajien saama jalansija jäähdyttelyn aikana. Ratkaisu luonnollisesti olisi, että lisenssihakemuksia voitaisi jo käsitellä ennen kuin itse lainsäädäntö astuisi voimaan.

Alla HS:n taannoinen artikkeli asiasta

https://www.hs.fi/visio/art-2000009389173.html

"YKSI kiista, jonka poliitikot joutuvat ratkaisemaan tulevassa lisenssijärjestelmässä, on niin sanottu cooling-off-periodi, jolle ei ole järkevää suomalaista vastinetta.

Sitä voisi kutsua vaikka jäähdytysjaksoksi.

Termillä tarkoitetaan aikaa, jonka aikana yhteiskunta järjestyy lisenssijärjestelmään. Tällöin ainoastaan kansallinen toimija saa operoida rahapelimarkkinoilla ja lisenssiä hakevat yritykset pysyvät poissa.

Esimerkiksi Hollannissa oli käytössä vuosina 2019–2022 jäähdytysjakso, joka päättyi viranomaisten määräyksestä.

Kansainvälisiä rahapeliyhtiöitä edustavan Kuismasen mielipide on selvä: Suomeen ei kaivata samanlaista periodia, koska sen hyötyjä kanavoitumisasteen kasvattamisessa ei voida osoittaa.

”Me pelkäämme, että kanavointiaste laskee, mitä pidempi ja tiukempi cooling-off-periodi on. Veikkaus voi ajatella toisin.”

Nummikoski sanoo, että Hollannin esimerkki täytyy opiskella kunnolla.

”Yleisesti voisin sanoa, että jos poliittinen tahto on kohti lisenssijärjestelmää, niin toivottavasti siirrytään nopeammin kuin hitaammin.”

WALLINHEIMO ei ota kantaa, pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön jäähdytysjakso. Häntä kuitenkin epäilyttävät niin sanotuilla ”Curacaon lisensseillä” toimivat yhtiöt.

Curacao on Karibianmerellä sijaitseva autonominen alue, joka myöntää pelilisenssejä yhtiöille. EU-alueella Curacaon lisenssillä verkkopelejä tarjoaviin yhtiöihin suhtaudutaan epäilevästi, koska yhtiöt eivät pelaa samoilla regulaatiosäännöillä kuin muut kansallisilla lisensseillä toimivat yhtiöt.

”Jos nämä kansainväliset, lisenssijärjestelmissä vakiintuneesti toimivat peliyhtiöt ajetaan pois, niin markkinoilla on kuitenkin paljon Curacaon lisenssillä toimivia peliyhtiöitä, jotka eivät olisi kuitenkaan hakemassa lisenssiä”, Wallinheimo sanoo.

”Miten nämä curacaolaiset yhtiöt saisivat tässä tilanteessa jalansijaa?”

Casteliero kirjoitti:

Tuo on vaan niin älytön yhtälö, että uusien Ethereiden määrä pienenee merkittävästi, burnaus tapahtuu käytön mukaan ja steikkauspalkkiot nousee n. 3x. Ja Etherit vähenee pörsseistä. Ja voi olettaa, että siinä vaiheessa kun tuo merge tapahtuu, ja se toimii, niin helvetin moni toimija haluaa tuollaista 12-15% vuosittaista tuottoa Ethereinä. Minä ainakin pusken 30-50 Etheriä steikkaukseen heti kun selviää, että tuo homma toimii. Ja varmasti todella moni muukin.

Mikä on mielestäsi kustannustehokkain ja järkevin tapa steikkaukselle (pois lukien full validatorina toimiminen)? 

Ledgerin kautta steikkauspalvelua tarjoaa Lido, mutta silloin ETH:t konvertoituvat stETH tokeneiksi mikä käsittääkseni aktivoi verotuksen ja tekee tästä näin ollen hieman vähemmän houkuttelevaa. Jonkinlainen arvo pitää laskea myös mahdollisuudelle käyttää korkeampaa hankintameno-olettamaa, joka tulee mahdolliseksi 10 vuoden holdauksen jälkeen. 

Onko siis yleensäkään steikkaus mahdollista ilman verotuksen aktivoitumista steikkaukseen laitettavien ETH:den osalta, kun puhutaan alle 32 ETH ratkaisuista?

JR kirjoitti:

Edit: Ei ole kokonaan sähköistä merkintää, koska papereiden allekirjoittaminen vaatii printtauksen ja skannauksen. Mutta pääsee ainakin kaiken muun tiedon naputtelemaan koneella.

Tähän muuten eriävä tieto. Lomakkeet voidaan allekirjoittaa sähköisesti GRITin aspan avustuksella.

Kiitos kommenteistanne JR ja Aki! En minäkään luule, että Jens haluaisi ketään johtaa harhaan, mutta tuo asia oli vaan hyvä varmistaa kun minulla kaikki rahastoon liittyvä muu informaatio on tähän asti ollut vaan oman googlaamisen varassa.

Hyvä tietää että tuo kokonaan sähköinen merkintäkin löytyy.

Olisin aikeissa siirtää Eurooppaan sijoittavan indeksiallokaationi tähän rahastoon, mutta minua kiinnostaisi edelleen tuo, että miten salkunhoito on siis todellisuudessa järjestetty ja kuka vastaa osakevalinnoista? Tuo sanamuoto, että rahaston salkunhoito on ulkoistettu Estlander & Partners Oy:lle ja Coeus Invest Oy vastaa rahaston markkinoinnista ja jakelusta on hieman erikoinen, ellei sitten Coeuksen kaverit ole myös Estlanderin palkkalistoilla. Jos tähän tulisi jotain selvyyttä voisi merkinnässä jo tänään edetä. Jos Jens ei itse ehdi linjoille, osaisiko esimerkiksi Aki vahvistaa tähän mitään?

Makaroonilaatikko kirjoitti:

Mitä tulee merkitsemiseen, niin ne ohjeet on selkeästi merkitty samaan kohtaan mihin ne merkitään jokaisen sijoitusrahaston kohdalla.

Tuskin kenelläkään nuo ohjeet ovat olleet hukassa. Vaan tuo merkintälomake puuttuu dokumentaatiosta kyseisen rahaston alta.

Hienoa! Voisiko merkinnän tehdä yleisellä Gritin merkintälomakkeella, joka löytyi muiden heidän hallinnoimien rahastojen alta:

https://media.voog.com/0000/0044/6490/files/Merkint%C3%A4lomake%20EP%20funds%2027FEB2019%20yks%20hklo.pdf

(En ota mitään vastuuta lomakkeen oikeellisuudesta).

Nyt saatan kysyä tyhmänkin kysymyksen, mutta miten Estlander & Partners Oy liittyy siis rahastonhoitoon? Oletin siis että salkunhoidosta vastaisi tämä Alhankon ja Kyllösen yhtiö Coeus Invest Oy, mutta Gonatsun linkkaamalla sivustolla asia esitetään seuraavasti:

"Rahaston salkunhoito on ulkoistettu Estlander & Partners Oy:lle. Coeus Invest Oy vastaa rahaston markkinoinnista ja jakelusta. "