Tälläisia kommentteja lukiessa sivustolta, jossa kuitenkin lähtökohtaisesti on ainakin taloudesta kiinnostuneita ihmisiä, alkaa ymmärtämään yleistä ymmärtämättömyyttä taloutta koskaan koko kansan tasolla.
Vaikka ei olisi tullut kauppakorkeakoulua käytyä, suosittelen oikeasti kaikille ainakin kansantaloustieteen perusteiden opettelua — voin luvata sen olevan sijoitetun ajan arvoista jo ihan yleissivistyvyyden kannalta.
Olettaen että olet lukenut Skaggen mainitsemia opuksia tai muita joissa selvitetään liikepankkien osuutta rahan luonnissa, niin mihin viittaat?
Skagge kirjoitti:
Prosessi mitä tapahtuu kun pankki myöntää lainan on selitetty varmaan kaikissa pankkeihin liittyvissä oppikirjoissa.
Minua kiinnostaisi kansantajuinen kuvaus lainan myöntämisestä ja sen kansantaloudellisista vaikutuksista; Mitä siinä tapahtuu kun poistetaan tekniset yksityiskohdat; Sellainen selvitys jonka voisi opettaa vaikka peruskouluissa.
Voisiko seuraavassa päättelyketjussa olla perää tai missä menee selkeiten vikaan; Monen kohdan teknisistä yksityiskohdista voitaisiin toki spekuloida ja todellisuus on paljon monimutkaisempi mutta jos tarkoitus on nimenomaan yksinkertaistaa (ja samalla yrittää nähdä metsää puilta):
1. Nordea myöntää Liisalle 100 000€ :n asuntolainan
2. Nordean työntekijä naputtelee lainasumman 100 000€ tietokoneen ruudulle
3. Liisan tilille ilmestyy 100 000€ (ja pankin kirjanpitoon saman verran saatavia Liisalta)
Eli
- Rahan kokonaismäärä kasvaa 100 000€:lla
- Yksittäisen euron arvo, tai sen ostovoima, alenee (suhteessa 100 000€ jaettuna eurojen kokonaismäärällä kansantaloudessa)
4. Liisa alkaa maksaa lainaa takaisin
- Jokainen takaisin maksettava euro "tuhoutuu" (se luotiin tietokoneen ruudulle ja kirjanpitoon, ja maksun jälkeen sitä ei enää ole)
- Jokainen tuhoutuva euro nostaa kansalaisten ostovoimaa takaisin (euro jaettuna eurojen kokonaismäärällä)
5. Lopulta kun laina on maksettu kokonaan takaisin, on alentunut ostovoima palautunut (paitsi korko josta hieman myöhemmin)
- Eikö voitaisi järkeillä, että koska laina alentaa kansalaisten ostovoimaa niin he toimivat lainaajina pankin myöntämissä lainoissa? Eivätkö kansalaiset myös jaa riskin pankin kanssa sillä mikäli Liisa ei pysty maksamaan asuntolainaansa takaisin ei ostovoima palaudu ennalleen (raha ei tuhoudu)? Mikäli lainaa ei makseta takaisin pankki kärsii tappion kirjanpidossaan ja myöntää lainan uudelle taholle (mikäli pankin kirjanpitoon kertyy liikaa luottotappioita voi se mennä konkurssiin tai päätetään bailoutista jossa kansalaiset auttavat pankin takaisin jaloilleen).
Korot: Liisan on maksettava korot pankille esimerkiksi työtä tekemällä. Tuo raha on myös peräisin pankkien myöntämistä lainoista. Kaikki yhteiskunnan raha on peräisin pankeista (eli pankin myöntämää velkaa). Korkojen takia kaikkea pankkien myöntämää velkaa ei koskaan voidakaan maksaa takaisin (mikä tuo bensaa liekkeihin salaliittoteoreetikoille mutta on ehkä oikeastikin kiinnostava ja tärkeä asia spekuloida ja jopa kyseenalaistaa?)
Eli voidaanko ajatella että
Yksityisten pankkien lainat ovat itse asiassa kansalaisten ja muiden valuutan haltijoiden myöntämiä
Kansalaiset jakavat riskit pankin kanssa
Korot maksetaan kokonaisuudessaan pankille
Onko joissain oppikirjoissa käyty tuota lainanantoa jollain tapaa kriittisesti tai miettien vaihtoehtoisia ratkaisuita?
Tai olenko ymmärtänyt jotain väärin (yksityiskohdista yllä kuten rahan arvon alenemisesta voidaan toki keskustella ja voidaan esimerkiksi väittää että eiväthän hinnat kohoa Liisan saaman asuntolainan takia - tai voitaisiin väittää että eihän tämä edes vaikuta inflaatioon kun eihän koko asuntojen hintoja edes lasketa inflaatioon)
Tai kärjistäen: Mikäli yksityisten pankkien myöntämien lainojen myöntäjinä ja riskin kantajina toimivat joka tapauksessa kansalaiset, niin miksei tulevaisuudessa voisi löytyä esimerkiksi hajautettuun kirjanpitoon perustuvaa ratkaisua jossa yksityiset pankit lainojen korkoineen napsittaisiin turhina välikäsinä pois?
Minua kiinnostaisi kansantajuinen kuvaus lainan myöntämisen kansantaloudellisista vaikutuksista; Mitä siinä tapahtuu kun poistetaan tekniset yksityiskohdat; Sellainen selvitys jonka voisi opettaa vaikka peruskoulutasolla matikan kurssien ohessa.
Voisiko seuraavassa päättelyketjussa olla perää tai missä menee selkeiten vikaan; Monen kohdan teknisistä yksityiskohdista voidaan spekuloida ja todellisuus on paljon monimutkaisempi mutta jos yritetään yksinkertaistaa (ja nähdä metsä puilta):
1. Nordea myöntää Liisalle 100 000€ :n asuntolainan (vaikka 30 vuoden takaisinmaksuajalla)
2. Nordean työntekijä naputtelee lainasumman 100 000€ tietokoneen ruudulle
3. Liisan tilille ilmestyy 100 000€
Voidaanko tämän ajatella tarkoittavan että
4. Rahan määrä yhteiskunnassa kasvaa 100 000€:lla
Itseasiassa lisääntyy paljon enemmän, koska asunnon myyjä saa nyt Liisalta 100 000€ tililleen, josta pankki lainaa taas reservisuhteen määrittämän summan eteenpäin jne jne (luotonlaajeneminen)
Viltsu kirjoitti:
5. Yksittäisen euron arvo, tai ostovoima, alenee suhteessa (100 000€ jaettuna eurojen kokonaismäärällä)
Rahaa yleensä lainataan investointeihin, jolloin rahalla "kulutettavaa" tuotetaan enemmän, eikä ostovoima ainakaan noin suoraviivaisesti alene
Viltsu kirjoitti:
Jokainen takaisin maksettava euro "tuhoutuu" lainaa maksettaessa, nostaen kansalaisten ostovoimaa hieman takaisin (tuhoutuessaan se vähentää valuutan määrää ja siten nostaa sen arvoa)
Lopulta kun laina on maksettu kokonaan takaisin, on alentunut ostovoima palautunut (paitsi koron osalta josta hieman myöhemmin lisää)
Rahataloudessa kaikki saatavat ovat jonkin velkaa. Setelit ovat keskuspankin velkaa yleisölle, pankkitalletukset liikepankin velkaa yleisölle, pankkivelat yleisön velkaa pankeille. Mikäli kaikki velat maksettaisiin (teoreettisesti) pois ei rahataloudesta jäisi mitään jäljelle
Viltsu kirjoitti:
Eikö tämä tarkoita että voidaan sanoa, että itse asiassa lainan myöntäjinä toimivat kansalaiset pankin ohessa? Mikäli Liisa ei pysty maksamaan asuntolainaansa takaisin ei kansalaisten ostovoima palaudu takaisin jolloin kansalaiset myös jakavat riskin pankin kanssa? (käytännössä tässä tilanteessa pankki voisi myöntää uuden lainan uudelle ostajalle mutta kärsisi kirjanpidossaan tappion joka toistuessaan voisi johtaa jopa pankin vararikkoon - tai kansalaisten suorittamaan bailouttiin)
Yllä olevan lisäksi voidaan olettaa että Liisan on haettava korkojen maksuun uutta lainaa pankista (tai tehtävä työtä tai muuten hankittava raha itselleen, ja tämä raha on myös peräisin pankkien myöntämistä lainoista sillä kaikki yhteiskunnan raha on peräisin pankeista; kaikki raha on lopulta pankkien myöntämää velkaa). Korkojen takia kaikkea pankkien myöntämää velkaa ei koskaan voida maksaa takaisin.
Eli voidaanko ajatella että
Yksityisten pankkien lainat ovat itse asiassa kansalaisten ja muiden valuutan haltijoiden myöntämiä
Kansalaiset jakavat riskit pankin kanssa
Korot maksetaan kuitenkin pankille
Onko joissain oppikirjoissa käyty tuota lainanantoa jollain tapaa kriittisesti tai miettien vaihtoehtoisia ratkaisuita?
(rahan arvon alenemisesta voidaan toki keskustella; voidaan väittää että eiväthän hinnat hyppää kattoon jonkun Liisan saaman asuntolainan myöntöhetkellä - tai joku voisi sanoa että eihän tämä edes vaikuta inflaatioon sillä asuntojen hintoja ei lasketa inflaatioon - mutta eikö ostovoiman kannalta ajateltuna tämä ole kuitenkin lähempänä totuutta kuin se että lainoilla ei olisi vaikutusta ostovoimaan tai valuutan arvoon?)
Kyllä kritiikkiä löytyy. Kannattanee lukea esim aiemmin mainitsemistani kirjoista teoriaa esim rahan kysyntä-tarjonta mallista. Luotonlaajenemisesta ja sen kertoimesta löytyy paljonkin kritiikkiä (enemmän ehkä syys-seuraus suhteista ja kertoimesta kuin itse mallista) Aihe on kumminkin melkoisen laaja, enkä itse osaa sitä tiivistetysti esittää mitenkään ymmärrettävästi.
Minua kiinnostaisi kansantajuinen kuvaus lainan myöntämisen kansantaloudellisista vaikutuksista; Mitä siinä tapahtuu kun poistetaan tekniset yksityiskohdat; Sellainen selvitys jonka voisi opettaa vaikka peruskoulutasolla matikan kurssien ohessa.
Voisiko seuraavassa päättelyketjussa olla perää tai missä menee selkeiten vikaan; Monen kohdan teknisistä yksityiskohdista voidaan spekuloida ja todellisuus on paljon monimutkaisempi mutta jos yritetään yksinkertaistaa (ja nähdä metsä puilta):
1. Nordea myöntää Liisalle 100 000€ :n asuntolainan (vaikka 30 vuoden takaisinmaksuajalla)
2. Nordean työntekijä naputtelee lainasumman 100 000€ tietokoneen ruudulle
3. Liisan tilille ilmestyy 100 000€
Voidaanko tämän ajatella tarkoittavan että
4. Rahan määrä yhteiskunnassa kasvaa 100 000€:lla
Itseasiassa lisääntyy paljon enemmän, koska asunnon myyjä saa nyt Liisalta 100 000€ tililleen, josta pankki lainaa taas reservisuhteen määrittämän summan eteenpäin jne jne (luotonlaajeneminen)
100 000€:n lainalla voidaan ilmeisesti luoda vähimmäisvarantojärjestelmän kautta 1000 000€ uutta rahaa (melko yksinkertaistettu kuvaus esimerkiksi täällä https://youtu.be/2nBPN-MKefA?t=13m15s)? Mutta kun tuolle rahalle lasketaan korot (esimerkiksi Liisan 30 vuoden aikana asuntolainalle maksamat) ja korkojen maksuun lainatut uudet lainat joille edelleen maksetaan korkoja jne, niin eikö 100 000€:n laina kasvata rahan määrää lopulta aika paljon pitkällä aikavälillä?
Skagge kirjoitti:
Viltsu kirjoitti:
5. Yksittäisen euron arvo, tai ostovoima, alenee suhteessa (100 000€ jaettuna eurojen kokonaismäärällä)
Rahaa yleensä lainataan investointeihin, jolloin rahalla "kulutettavaa" tuotetaan enemmän, eikä ostovoima ainakaan noin suoraviivaisesti alene
Mikä olisi parempi mittari kuin 100 000€? Yllä mainittiin tetä rahaa syntyy käytännössä enemmän kuin lainan summan verran. Voitaisiinko tästä päätellä että ostovoiman aleneminen on myös mahdollisesti merkittävästi suurempi kuin lainasumma?
Viltsu kirjoitti:
Jokainen takaisin maksettava euro "tuhoutuu" lainaa maksettaessa, nostaen kansalaisten ostovoimaa hieman takaisin (tuhoutuessaan se vähentää valuutan määrää ja siten nostaa sen arvoa)
Lopulta kun laina on maksettu kokonaan takaisin, on alentunut ostovoima palautunut (paitsi koron osalta josta hieman myöhemmin lisää)
Skagge kirjoitti:
Rahataloudessa kaikki saatavat ovat jonkin velkaa. Setelit ovat keskuspankin velkaa yleisölle, pankkitalletukset liikepankin velkaa yleisölle, pankkivelat yleisön velkaa pankeille. Mikäli kaikki velat maksettaisiin (teoreettisesti) pois ei rahataloudesta jäisi mitään jäljelle
Jeps. Toisaalta eikö rahan määrä kasvaisi käytännössä äärettömästi mikäli nykyinen rahajärjestelmä jatkuisi ikuisesti, kun lainoja myönnetään nopeammin kun niitä ehditään maksaa takaisin :)
Skagge kirjoitti:
Kyllä kritiikkiä löytyy. Kannattanee lukea esim aiemmin mainitsemistani kirjoista teoriaa esim rahan kysyntä-tarjonta mallista. Luotonlaajenemisesta ja sen kertoimesta löytyy paljonkin kritiikkiä (enemmän ehkä syys-seuraus suhteista ja kertoimesta kuin itse mallista) Aihe on kumminkin melkoisen laaja, enkä itse osaa sitä tiivistetysti esittää mitenkään ymmärrettävästi.
Mitkä olisivat mielestäsi hyviä lähteitä jossa asiaa olisi rakentavasti kritisoitu? Onkohan jossain laajasti referoituja aihetta kriittisesti käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai oppikirjoja joissa rahajärjestelmää vastaan opetetaan kriittistä ajattelua?
Kiitti, toi vaikutti musta just aika helppolukuiselta. Vaikka melko positiiviseen ja kritiikittömään sävyyn siinä mielestäni asioista kirjoitettiin
Korkojen käsittely jäi ehkä hieman ontoksi, tämän lisäksi ei taidettu hirveästi asiasta mainita:
BOF Online kirjoitti:
"Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui."
... kun kuitenkin koko maailma on käsittääkseni veloissa pankeille (https://www.youtube.com/watch?v=spYLcDlpOBQ) ja verorahoista taitaa mennä jenkkejä myöten melkoinen osa pelkkiin valtiolainojen korkoihin?
$6 261 billion (32.5%) U.S. Individuals and institutions
$2 485 billion (12.9%) Fed
$6 300 billion (32.7%) Foreign Nations
$10 519 billion (45.4%) Other
$19 265 billion (100%) Total
Artikkelissa mainitaan että "In case you’re wondering, the category of “U.S. Individuals and Institutions” is dominated by insurance companies and banks." mutta jätetään mainitsematta että mikä on pankkien osuus.
$888 billion: Office of personnel management retirement
$294 billion: Medicare (Federal Hospital Insurance Trust Fund, Federal Supplementary Medical Insurance Trust Fund)
$304 billion: All other retirement funds
Arvataan että "dominated by" tarkoittaa 76%, jolloin jenkit olisivat velkaa
$1 486 billion (24%) Agencies (listed in the article)
$1 486 billion (24%) Individuals
$3 289 billion (52%) Banks
$6 261 billion (100%): U.S. Individuals and institutions Total
ja
$3 289 billion (17%): Pankit - muut kuin Fed
$2 486 billion (12.9%): Fed
$13 490 billion (70.1%): Muut
$19 265 billion (100%): Total
Korkoja maksettaisiin 2.24%:lla
$74 billion (17%) Banks other than Fed
$56 billion (12.9%) Fed
$324 billion (70.1%) Muut
Other $462 billion (100%) Total
Onko laskuissa järkeä tai ovatkohan luvut suurin piirtein oikeassa suuruusluokassa?
Kuinka voitaisiin arvioida (yksityisen) pankkisektorin kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle verrattuna ideaalitilanteeseen (jossa rahoitusjärjestelmä olisi yhteiskunnalle mahdollisimman edullinen)?
Kuinka yksityiset pankit saavat osansa valtioille jne maksetuista valtiolainojen koroista? Kuinka tätä osuutta voitaisiin arvioida? (en jotenkin osaa heti ajatella että kuinka tämän voisi laskea)
Mitä mieltä olette Jens tai kommentoijat seuraavasta videosta: videoon https://www.youtube.com/watch?v=gHuE-XHddFU? Pitääkö paikkansa vai onko propellihattuilua ja salaliittoteoriaa... Kun mikäli oletetaan että video pitää paikkansa (tai ei löydy valideja vasta-argumentteja) niin mitä tuo tarkoittaa Euroopan ja valtio-omisteisen EKP:mme kannalta? Toimiiko asia Euroopassa jotenkin tähän malliin:
1. valtiot myyvät yksityisille pankeille velkakirjojaan huutokaupoissa (eli myyvät lupauksia siitä että me tai jälkipolvemme tulemme maksamaan velat takaisin) korkoa vastaan
2. EKP ostaa velkakirjat yksityisiltä pankeilta korkoa vataan
3. Valtiot / kansalaiset maksavat korot EKP:lle
4. EKP maksaa korot yksityisille liikepankeille
... vai kuinka tuo menee. Tai missä opuksissa tuota korkojen virtaa yksityisen pankkien ja EKP:n välillä kuvattaisiin jotenkin selkeästi...
Mitä Viltsu tarkoitat sillä, että kirjoituksen sävy on positiviinen ja kritiikitön? Nähdäkseni kirjoituksessa on tarkoitus kuvailla seuraavia asioita:
(i) Mitä raha on?
(ii) Miten rahaa luodaan?
(iii) Paljonko rahaa voidaan luoda?
(iv) Mikä on keskuspankin rooli rahan luomisessa?
Kirjoitus on deskriptiivinen; se kuvailee rahan ja pankkitoiminnan luonnetta. Se ei ota kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla. Mielestäni sävy on hyvin neutraali.
Korkotasoon keskuspankki voi vaikuttaa (pääosin) epäsuorasti pankkien välityksellä. Tätä vaikuttamista kutsutaan rahapolitiikaksi, jonka välineitä ovat:
(i) Ohjauskorko
(ii) Avomarkkinaoperaatiot
(iii) Reservivaatimuksen muuttaminen
(iv) Muut
Tarkastelen tässä ainoastaan kohtaa (i). M0 (ns. keskuspankkiraha) määräytyy keskuspankin ja pankkien välisenä kysynnän ja tarjonnan seurauksena. Keskuspankilla voi olla määrä- tai korkotavoite; toinen määräytyy toisen funktiona. Tyypillisesti, ajanhetkellä t, keskuspankki asettaa korkotason, jolla se lainaa rahaa pankeille (tarjontakäyrä on vaakasuora). Tällöin rahamäärä (M0) on endogeeninen. Pankki voi kuitenkin nostaa korkotasoaan seuraavalle periodille (t+1). Ohjauskoron asettaminen on, kuten aiemmin mainitsin, osa rahapolitiikkaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. hintatasoon, talouskasvuun jne. Se voi määräytyä vaikkapa Taylorin säännön perusteella. Ohjauskoron noustessa pankit kysyvät vähemmän rahaa, ceteris paribus, joka vaikuttaa välillisesti korkoihin, hintatasoon jne.
Pankin ja lainanottajan (yritys, kotitalous, muu) välisen lainan syntymisen myötä talouteen syntyy rahaa. Korko on hinta, johon vaikuttaa kilpailutilanne, riskit* yms. Pankki ei voi kuitenkaan pidemmällä aikavälillä lainata rahaa edullisemmin kuin mitä se siitä itse maksaa. Kauko vastasi kirjoituksessa kysymykseen, miksi raha ei häviä (lopu), vaikka lainan maksussa maksetaan koron verran enemmän kuin mitä lainattiin. Vastasiko tämä kysymykseesi koroista?
*Pankkitoiminnan eräs ominaispiirre on ns. credit rationing, jolloin markkinoilla ei välttämättä saavuteta tasapainoa, jossa kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret annetulla korkotasolla, ts. kaikki halukkaat eivät saa lainaa. Tämä johtuu epäsymmetrisen informaation aiheuttamista ongelmista, tarkemmin haitallisesta valikoitumisesta.
Yllä oleva kuvaus ei välttämättä ole täysin oikein, mutta tämän keskustelun vaatimalla tarkkuudella lienee riittävästi oikein. Postaamasi videoiden sijaan suosittelen perehtymään aiemmin mainittuihin kirjoihin, mikäli asia oikeasti kiinnostaa.
Mitä Viltsu tarkoitat sillä, että kirjoituksen sävy on positiviinen ja kritiikitön? Nähdäkseni kirjoituksessa on tarkoitus kuvailla seuraavia asioita:
(i) Mitä raha on?
(ii) Miten rahaa luodaan?
(iii) Paljonko rahaa voidaan luoda?
(iv) Mikä on keskuspankin rooli rahan luomisessa?
Kirjoitus on deskriptiivinen; se kuvailee rahan ja pankkitoiminnan luonnetta. Se ei ota kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla. Mielestäni sävy on hyvin neutraali.
Mielestäni kirjoitus oli positiivinen yllätys, helppolukuinen ja kiinnostava; muutamaa asiaa olisi kuitenkin voinut korostaa:
- M0-M3-rahojen suuruusluokka
- Rahojen, erityisesti M3-rahan todennäköinen merkittävä kasvu (FED lopetti M3:n julkaisun 2006)
- Kauko kyselee artikkelissa että miksei kaikki raha lopulta häviä, kun voisi olla myös aiheellista miettiä että miksi rahan määrä kasvaa niin nopeasti (toki myös rahan häviämisestä oli kiinnostavaa lukea)
- Korot: Korkojen ja rahanluonnin (yhteis)vaikutus olisi kaivannut mielestäni hieman enemmän avaamista - korkoja jo kommentoinkin ylempänä. Liikepankit ovat yksityisiä yrityksiä jotka pyrkivät osakkeenomistajiensa tuottojen maksimointiin pitkällä aikavälillä
Karlo Kauko kirjoitti:
Ja jos käteisestä on luovuttu, ei tarvitse pelätä asiakkaan nostavan lainaansa seteleinä. Yksikään pankki maailmassa ei taida olla tällaisessa asemassa.
Mitä tuolla käteisnostolla siis tarkoitetaan - onkohan pankeissa oikeasti varauduttu johonkin tuollaiseen?
Lisäksi kiinnostaisi maksukyvyttömyyden osalta että milläköhän tavalla maksukyvytön lainansaaja aiheuttaa tappioita pankkisektorille kokonaisuutena? Joko silloin kun löytyy ulosmitattavaa omaisuutta tarpeeksi, tai mikäli ei löydy. Olen ymmärtänyt että pankkisektorin tappio näkyy kirjanpidossa mutta kuinka esimerkiksi ostovoima siirtyy kansalaisten ja pankkisektorin välillä ts. minkälaisia kansantaloudellisia vaikutuksia tässä mielessä on?
Valtioiden tasolla kun mietitään vastaavaa:
1. Pankki luo nollakorolla rahaa
2. Valtio lainailee pankilta
3. Pankki nostaa korkoja
4. Valtio on pulassa. Kansallisomaisuutta myydään. Carunan sähköverkot kaupitellaan Commonwealth Bank of Australialle
Niin eikö tuossakin tapauksessa vaikutukset pankkien pitkän aikavälin kassavirralle (tai ostovoiman siirtymiselle) ole aika positiivisia?
Kuinka käytännössä btw valtioiden maksukyvyttömyys vaikuttaisi pankkisektorin ostovoimaan suhteessa muuhun väestöön? Eikö maksukyvyttömän valtion kansalaiset voisi vain pistää tekemään työtä pankkisektorille tarpeeksi kauan maksaen rahat esimerkiksi verojen kautta?
Oliver kirjoitti:
Yllä oleva kuvaus ei välttämättä ole täysin oikein, mutta tämän keskustelun vaatimalla tarkkuudella lienee riittävästi oikein. Postaamasi videoiden sijaan suosittelen perehtymään aiemmin mainittuihin kirjoihin, mikäli asia oikeasti kiinnostaa.
Miksi muuten käytit sanaa "sijaan" etkä "lisäksi"? Mitä mieltä olet btw että minkälaisia vaikutuksia kansantalouteen (tai keskusteluun) olisi jos osa kansasta muodostaisi mielipiteensä suurelta osin linkkaamani FED-videon kaltaisten perusteella ehkä ymmärtämättä täysin asiaa, ja sivuuttaen positiiviset jutut taloudesta? Olisivatko vaikutukset välttämättä negatiivisia vai voisivatko olla positiivisiakin jollain tavalla?
Puuh, sit oli mun International Economicsin ja samalla mun Hankenin tokavika tentti ohi. Ei nää taloustieteen kurssit mitään helppoja oo ollu. Jotenkin tuntunut jopa haastavammilta kuin rahoituksen kurssit. En sit tiiä voiko johtua siitä, että rahoitukseen on niin vahva pohja ja monta kurssia alla, kun sekä mikro- ja makrotaloustieteessä kaikki konseptit on ihan uusia. Esim. joutui kyl lukemaan monta kertaa läpi ja jäädä pohdiskelemaan miten mikäkin asia vaikuttaa valuuttakursseihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Mietin pitkään jotain iisiä aihetta kandiin, jotta pääsisin vähän helpommalla, mutta ei taas onnistunut. Oon pitkään halunnut oppia backtestamaan eri strategioita pörssin historialliseen dataan ja muutenkin Value Investing -kurssin myötä kiinnostus arvosijoittamiseen lisääntyi entisestään. Päädyin valitsemaan aiheeksi arvosijoittamisen Euroopan markkinoilla: P/E, Quality ja Magic Formula. Backtestaan ~20 vuotta noita kolmea strategiaa Euroopan pörssin historialliseen dataan ja kerron vähän yleisesti niistä ja minkälaista previous researchia löytyy. Saa nähdä miten työlääksi menee. Yhellä frendillä on Bloombergin pääte ja sanoi, että noi datat saattaa hoitua helposti, ens viikolla selviää kun meen testaamaan.
Tästä pankki ja raha -keskustelusta on näköjään tulossa aika pitkä keskustelu ja ylläpito voisi perustaa sille oman ketjun, jossa sitä voi jatkaa ja siirtää täältä relevantit viestit siihen. Vaikuttaa siltä, että Sijoitustiedosta löytyy mua osaavampaa jengiä siihen aiheeseen. Ehdottomasti samaa mieltä Viltsun kanssa siitä, että asiaa pitäisi pyrkiä avamaan enemmän peruskoulussa. Tosin kuten näkyy niin on hyvin monimutkainen aihe, eli en tiiä miten helppoa se olisi. Muutenkin pitäisi löytyä pakollinen kansantaloustieteen kurssin viimeistään lukiossa. Jännä ettei sellaista oo. Sellainen saattaisi esim. muuttaa paljonkin nykypuolueiden kannatuseroja.
Kodakin shorttaus meni nappiin, mutta ei ilman mutkia matkassa. Mainitsin aiemmin myyneeni lyhyeksi siis @9,2$ ja otin shortin kiinni @6,6$. Näköjään liian aikaisin, kun se jatkoi romahtamista jenkkipörssin mukana 5,5 dollariin. Kodakin markkina-arvo yli triplaantui cryptohypen mukana 450 miljoonaan dollariin, kun ilmoittivat cryptoprojektista, digitaalisten kuvien lisensointisivustosta lohkoketjun päälle. En onnistu enää löytämään artikkelia, josta luin, mutta muistaakseni alan markkinajohtaja, jolla suuri osuus koko markkinasta oli hieman yli miljardin arvoinen, eli en nähnyt Kodakilla ihan liikaa nousuvaraa. Suurimmaksi osaksi betsi tosin vaan perustui kontraamaan cryptohypeä. Tässä alkoi kuitenkin tulla ongelmia, koska en tietty ollut ainoa tällä ajatuksella. Ensinnäkin IBllä oli vaikea löytää osakkeita lainaksi. Niitä ei ollut heti tarjolla, mutta kun laittoi orderin sisälle niin niitä löytyi kokoajan pikkuhiljaa. Sit tuli tällainen ilmoitus:
Eli, että osakkeen lainaamisesta on joutumassa maksamaan lähes prosentin päivässä korkoa. Jos yhtiö ei ole mennyt nollaan about sadan päivän sisällä, olet menettänyt pääomasi. Osake lähti saman päivänä nousuun, en tiiä liittyikö siihen, että shortit sulkivat positioitaan vai sattumaan, mutta se nousi 11,5 dollariin asti, jolloin mulla tuli margin call vastaan kun en ehtinyt siirtää lisää rahaa tilille ja noin 10% mun positiosta pakkorealisoitiin tolla kalliilla hinnalla. Tässä tiesin kuitenkin olevani smart moneyn puolella betsiä, jolloin oletin ton borrow feen päätyvän johonkin reiluun hintaan, kun tarpeeksi monta analysoi tilannetta ja päättää sulkea positionsa. Tän jälkeen tuli vielä ilmoitus, että osakkeita ei ole löytynyt lainaksi ja positioni pakkorealisoidaan ellei niitä löydy kohta.
Vittu. No onneksi niitä löytyi sit taas lainaksi ja pääsin osaksi tätä viimeisintä laskua.
Eli tästä note to self: Liian itsestäänselvä shortti ei myöskään välttämättä ole hyvä shortti.
Vikaksi vielä pakko hypettää Daytraderin Sijoitustiedon blogia niille lukijoistani, jotka eivät ole vielä eksyneet sinne. Näin hyvää matskua ei löydy julkisesti mistään Suomessa, eikä varmaan hirveesti maailmaltakaan.
Puuh, sit oli mun International Economicsin ja samalla mun Hankenin tokavika tentti ohi. Ei nää taloustieteen kurssit mitään helppoja oo ollu. Jotenkin tuntunut jopa haastavammilta kuin rahoituksen kurssit. En sit tiiä voiko johtua siitä, että rahoitukseen on niin vahva pohja ja monta kurssia alla, kun sekä mikro- ja makrotaloustieteessä kaikki konseptit on ihan uusia. Esim. joutui kyl lukemaan monta kertaa läpi ja jäädä pohdiskelemaan miten mikäkin asia vaikuttaa valuuttakursseihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Ihan mielenkiinnosta oletko miettinyt pääaineen vaihtamista rahiksesta taloustieteeseen maisterivaiheessa? Itse lähdin Aallon puolelle lukemaan rahoitusta vanhemmalla iällä, mutta lopulta taloustieteen opinnot alkoivat kiinnostamaan enemmän ja vaihdoin pääaineeni. Itselleni taloustieteen kurssit ovat olleet haastavampia mutta myös mielenkiintosempia verrattuna rahoitukseen.
Tässä vielä kirjavinkki joka itselleni vahvisti päätöstäni vaihtaa pääaine: Jean Tirole (2014 Nobel voittaja) Economics for the Common Good https://press.princeton.edu/titles/10919.html kirjaa suosittelen vaikkei vaihto olisikaan ajankohtainen.
Esim. joutui kyl lukemaan monta kertaa läpi ja jäädä pohdiskelemaan miten mikäkin asia vaikuttaa valuuttakursseihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Eikös Wahlroos taannoin sanonut että vain idiootti koettaa ennustaa valuuttakurssien kehitystä (tai tehdä rahaa sijoittamalla niihin)
Jeans kirjoitti:
Ehdottomasti samaa mieltä Viltsun kanssa siitä, että asiaa pitäisi pyrkiä avamaan enemmän peruskoulussa. Tosin kuten näkyy niin on hyvin monimutkainen aihe, eli en tiiä miten helppoa se olisi.
Puupalikoilla? Tally stickejä käytettiin rahan lainaamiseen käsittääkseni satoja vuosia onnistuneesti hallituksen ja kansalaisten välillä. Myöhemmin voisi opettaa miettimään hyviä ja huonoja puolia verrattuna nykyjärjestelmään
Toisaalta koulujärjestelmää kehitettäessä tuottavuus on tainnut olla kriittistä ajattelua suuremmassa roolissa. Rahajärjestelmän tunteminen ei välttämättä korreloisi vahvasti tuottavuuden kanssa (eikä parantaisi valtioiden maksukykyä tuloverojen kautta velkakirjojen omistajille / pankeille tai muille päätöksentekijöille).
Voisi argumentoida myös että on se matematiikkakin monimutkainen aihe mutta niin vain sitäkin ala-asteelta asti jo meille opetetaan :)
Joitain yksittäisiä huomioita. Ihan kaikkia asioita, kuten pankkien ostovoima, en ymmärtänyt. Totean aluksi, että esim. keskuspankkien harjoittamaa politiikkaa voi arvostella hyvinkin perustein. Tulokset nähdään vasta jälkeenpäin, silloinkaan ei nähdä sitä mitä vaihtoehtoisessa maailmassa olisi tapahtunut (kontrafaktuaalien puute). En myöskään väitä olevani raha- ja pankkiteorian asiantuntija. Tarkoitus ei myöskään ole vastata ilkeästi.
Rahamääriä(M0-M2) tilastoidaan ja ne löytyvät netistä. FED tosiaan lopetti M3:n julkaisemisen, perusteena taisi olla ettei sen julkaiseminen lisää informaatiota. Vähän ihmeellinen selitys IMO, mutta ei sen takana varmaan mitään salaliittoteoriaa ole
Rahamäärän kasvua kannattanee pohtia miettimällä, miten rahaa syntyy. Keskuspankit (FED, EKP) ovat pyrkineet vaikuttamaan talouteen omien tavoitteidensa mukaisesti. Kun nimelliskorot ovat olleet nollassa, niin mukaan on tullut epätavanomaisia rahapoliittisia keinoja. Vaikka keskuspankki tarjoaisi rahaa hyvin edullisesti pankeille, mutta mikäli yritykset tai yksityiset henkilöt eivät ole halukkaita velkaantumaan, niin rahapoliittisia tavoitteita on vaikea saavuttaa. Tästä syystähän ns. helikopterirahaa ehdotettiinkin.
Mitä tuolla käteisnostolla siis tarkoitetaan - onkohan pankeissa oikeasti varauduttu johonkin tuollaiseen?
Käteisnostolla tarkoitetaan, että pankin asiakas haluaa nostaa tilitään rahaa. Pankista ei pysty lyhyellä aikavälillä nostamaan rahoaa niin paljon kun sinne on talletettu. Mikäli kaikki haluaisivat nostaa talletuksensa samalla hetkellä, niin pankki ajautuisi maksukyvyttömyyteen. Kuten Kauko toteaa, jo pelkkä huhu aiheuttaisi ongelmia pankille. Talletuspakoja pyritään estämään mm. talletussuojalla.
Yksittäinen maksukyvytön lainanottaja ei aiheuta pankille suuria ongelmia, mikäli kyseessä ei ole hyvin suuri laina. Pankki kattaa luottotappiot omasta pääomastaan. Ongelmat koko pankkijärjestelmälle voivat aiheutua esim. silloin kun iso pankki (vrt. Lehman Brothers) menisi nurin. Pankilla on kuitenkin kannustimet perehtyä lainanottajan tilanteeseen, valvoa lainanottajan toimintaa sekä asettaa mm. kovenantteja. Usein pankki myös vaatii reaalivakuuksia. Pankkisääntely myös asettaa ehtoja pankkien toiminnalle.
Valtion korkomenot kasvavat korkojen noustessa (vaihtuvakorkoisten) lainojen osalta. Jälkimarkkinoilla velkakirjan arvo laskee korkotason noustessa. Pankki ei myöskään yksipuolisesti muuta tai sanele lainan korkoa.
Miksi muuten käytit sanaa "sijaan" etkä "lisäksi"? Mitä mieltä olet btw että minkälaisia vaikutuksia kansantalouteen (tai keskusteluun) olisi jos osa
kansasta muodostaisi mielipiteensä suurelta osin linkkaamani FED-videon kaltaisten perusteella ehkä ymmärtämättä täysin asiaa, ja sivuuttaen positiiviset
jutut taloudesta? Olisivatko vaikutukset välttämättä negatiivisia vai voisivatko olla positiivisiakin jollain tavalla?
Siksi että nuo videot eivät tuo oikein mitään lisäarvoa. Ne asiat jotka youtube-videoissa on oikein ovat todennäköisesti oikein myös alan suosituimmissa oppikirjoissa.
En usko, että FED-videon katsominen peruskouluissa muuttaisi mitään. Miksi muuttaisi? Sen sijaan taloustiedettä, kriittistä ajattelua ja luotettavan tiedon etsimistä olisi syytä olla opetusohjelmassa enemmän. Ehkä silloin niitä vakavia sairauksiakin hoidettaisiin lääkärissä eikä millään poppamiehillä.
Tässä ei edelleenkään ole kysymys mielipiteen muodostamisesta. Se miten raha- ja pankkijärjestelmä toimii, ei ole mielipidekysymys. Jos olet sitä mieltä, että raha- ja pankkijärjestelmä toimii hyvin/huonosti/jotain, niin se on mielipidekysymys. Ainakin mikäli mitään mittaa sille toimivuudelle ei ole asetettu.
Rahamääriä(M0-M2) tilastoidaan ja ne löytyvät netistä. FED tosiaan lopetti M3:n julkaisemisen, perusteena taisi olla ettei sen julkaiseminen lisää informaatiota. Vähän ihmeellinen selitys IMO, mutta ei sen takana varmaan mitään salaliittoteoriaa ole
Esimerkiksi babylontoday.com -sivustolla oli aiheesta kuvaaja
... ja jonkin sortin ennustus:
Oliver kirjoitti:
Keskuspankit (FED, EKP) ovat pyrkineet vaikuttamaan talouteen omien tavoitteidensa mukaisesti.
Yksityiset intressit vaikuttanevat myös päätöksentekoon
Oliver kirjoitti:
Mikäli kaikki haluaisivat nostaa talletuksensa samalla hetkellä, niin pankki ajautuisi maksukyvyttömyyteen. Kuten Kauko toteaa, jo pelkkä huhu aiheuttaisi ongelmia pankille. Talletuspakoja pyritään estämään mm. talletussuojalla.
Siksi että nuo videot eivät tuo oikein mitään lisäarvoa. Ne asiat jotka youtube-videoissa on oikein ovat todennäköisesti oikein myös alan suosituimmissa oppikirjoissa.
En usko, että FED-videon katsominen peruskouluissa muuttaisi mitään. Miksi muuttaisi? Sen sijaan taloustiedettä, kriittistä ajattelua ja luotettavan tiedon etsimistä olisi syytä olla opetusohjelmassa enemmän. Ehkä silloin niitä vakavia sairauksiakin hoidettaisiin lääkärissä eikä millään poppamiehillä.
Tässä ei edelleenkään ole kysymys mielipiteen muodostamisesta. Se miten raha- ja pankkijärjestelmä toimii, ei ole mielipidekysymys. Jos olet sitä mieltä, että raha- ja pankkijärjestelmä toimii hyvin/huonosti/jotain, niin se on mielipidekysymys. Ainakin mikäli mitään mittaa sille toimivuudelle ei ole asetettu.
Musta kriittisen ajattelun tuomitseminen saattaa johtaa just "Neuvostoliitto on ikuinen" -tyyliseen konsensukseen
On hyvä tietää kuinka järjestelmät toimivat mutta ihmiset niitä päätöksiä kuitenkin tekevät. Hyvä opus ihmisen ajatteluun liittyen on btw Kahnemanin Thinking Fast and Slow - Jens varmastikin diggaisi ja kaikki muutkin joita matikka ja logiikka sekä ajattelun (epä)rationaalisuus kiinnostaa!
Jens: Kiitokset kehuista, arvostan! Paljon itselläni on vielä parannettavaa, luettavaa ja tehtävää, ennen kuin voi yhtään alkaa leijumaan markkinoiden ymmärtämisellä.
Viltsu & al.: Jenssin blogi on varmasti Akin kolumnin kanssa Sijoitustiedon seuratuin osa. Koitetaan kunnioittaa sitä ja perustaa kullekin asialle omat otsikot. Avatkaa nyt vaan se rahajärjestelmään liittyvät keskustelu muualle, itsekin voin osallistua. Tänne tullaan lukemaan etupäässä Jenssistä, eikä rahajärjestelmän perusteista. Ja mun kirjoituksiin liittyvät kysymykset kannattaa laittaa mun blogin puolelle.
Kirjoitan itsekin Kauppiksen puolella kandityötä ja datajumppa on kyllä ollut mielenkiintoista. Bloombergin terminaalista olisi hyötyä! :D
Sanoit että teit toka vikan tentin Hankenilla; jätätkö koulut kanditutkintoon vai onko edessä koulun vaihto? Taloustiede on maisterivaiheessa helvetin matemaattista, mutta toisaalta varmaan opettavaisempaa jopa kuin matematiikka. Ainoa huono puoli lienee että kurssitarjonnalla yritetään tehdä opiskelijoista tutkijapolulle lähteviä ts. tarjonta on erittäin teoreettista ja rahoitusmarkkinoiden kannalta lähinnä makropuoli on relevanttia opiskeltavaa.
Toinen hyvä vaihtoehto olisi toki TKKn fyssa/matikka jos kvantimpi puoli kiinnostaa rahoituksessa.
Puuh, sit oli mun International Economicsin ja samalla mun Hankenin tokavika tentti ohi. Ei nää taloustieteen kurssit mitään helppoja oo ollu. Jotenkin tuntunut jopa haastavammilta kuin rahoituksen kurssit. En sit tiiä voiko johtua siitä, että rahoitukseen on niin vahva pohja ja monta kurssia alla, kun sekä mikro- ja makrotaloustieteessä kaikki konseptit on ihan uusia. Esim. joutui kyl lukemaan monta kertaa läpi ja jäädä pohdiskelemaan miten mikäkin asia vaikuttaa valuuttakursseihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Ihan mielenkiinnosta oletko miettinyt pääaineen vaihtamista rahiksesta taloustieteeseen maisterivaiheessa? Itse lähdin Aallon puolelle lukemaan rahoitusta vanhemmalla iällä, mutta lopulta taloustieteen opinnot alkoivat kiinnostamaan enemmän ja vaihdoin pääaineeni. Itselleni taloustieteen kurssit ovat olleet haastavampia mutta myös mielenkiintosempia verrattuna rahoitukseen.
Tässä vielä kirjavinkki joka itselleni vahvisti päätöstäni vaihtaa pääaine: Jean Tirole (2014 Nobel voittaja) Economics for the Common Good https://press.princeton.edu/titles/10919.html kirjaa suosittelen vaikkei vaihto olisikaan ajankohtainen.
Joo, muistaakseni taisin täällä aiemmin mainitakin mutta uskon että, jos jäisin Hankenille tekemään maisteria niin varmaan vaihtaisin pääaineen taloustieteeseen. Varsinkin koska tiedän, etten tuu hakemaan minnekkään pankkien corporate finance -osastolle tai ulkomaisiin sijoituspankkiin orjaduuniin. Alun perin kelasin, että näissä paikoissa ne yli 12 tunnin duunipäivät ja viikonloppuduunit on vaan liiottelua mutta nyt oon liian monelta koulukaverilta kuullut samaa ihan niiden omista kokemuksista. Ei mua sinänsä pitkät päivät haittaa, mutta en pystyis millään tässä tilanteessa painaa normaalissa 100-200ke/vuosi palkkaduunissa ilman mitään vapaa-aikaa. Ymmärtäkseni London School of Economicin lippulaiva linjat ovat Finance ja Finance and Private Equity, joihin on myös vaikeinta päästä, niin aion kyllä varmaan ensisijaisesti pyrkiä tohon jälkimmäiseen, koska Private Equity on myös alkanut kiinnostamaan enemmän ja enemmän. Esimerkiksi Susquehannalla oli iso Private Equity arm, jonka vetäjä piti speakin, jossa mainosti miten tavallisia yrityksiä on satoja kertoja enemmän kuin pörssiyhtiöitä ja miten paljon epätehokkaammat tavallisten yhtöiden yritysten rahoitusmarkkinat ovat suhteessa pörssiin.
eke kirjoitti:
Onko salaliittoteoriointia jos väitän että rahajärjestelmä luotiin tahallaan monimutkaiseksi?
Mielenkiintoinen huomio kun on esim. tullut seurattua samantyylisiä keskusteluja FB-tuttavien kesken on, että kovimmat salaliittoteoreetikot on aina just näitä, jotka eivät vaivaudu perehtymaan asiaan perusteellisesti esim. oppikirjoja lukemalla, vaan kattelee youtube-videoita ja ovat usemmiten vielä peruskoulun, tai viimeistään toisen asteen, jälkeen koulun lopettaneita.
Edit: Da Pan taisin vastata sunkin kysymykseen. :) Positiivinen juttu minkä oon ymmärtänyt LSEstä on, että siellä keskitytään enemmän käytännöllisiin asioihin, kun taas esim Oxfordin M.Sc Financial Economics on paljon teoreettisempi (ja niin Hankeninkin taitaa olla). Kun ei kuitenkaan tutkijapolku kiinnosta.
Ymmärtäkseni London School of Economicin lippulaiva linjat ovat Finance ja Finance and Private Equity, joihin on myös vaikeinta päästä, niin aion kyllä varmaan ensisijaisesti pyrkiä tohon jälkimmäiseen, koska Private Equity on myös alkanut kiinnostamaan enemmän ja enemmän.
--
Positiivinen juttu minkä oon ymmärtänyt LSEstä on, että siellä keskitytään enemmän käytännöllisiin asioihin, kun taas esim Oxfordin M.Sc Financial Economics on paljon teoreettisempi (ja niin Hankeninkin taitaa olla). Kun ei kuitenkaan tutkijapolku kiinnosta.
Olet varmaan jo asiaa tutkinutkin, mutta noilla kahdella ohjelmalla ei ole muuta eroa kuin yksi Private Equity -kurssi, joka on yksi neljasta kevaan kursseista. Lisaksi lopputyo (=10k sanan essee) pitaa PE-puolella tehda private equitysta. Financessa lopputyoaihe tehdaan yhdelle kevaan kursseista, ja se korvaa sen kurssin tentin. Muistaakseni alussa oli viela suht helppoa vaihtaa kahden ohjelman valilla, jos oli aloittanut toisessa niista.
Kummatkin ovat kaytannonlaheisia, vaikka yksi skarppi kaveri kurssilta taitaa nykyaan tehda PhD:ta LSE:ssa, kun sai grindailusta Rothschildilla tms tarpeekseen. Oxfordin MFE taitaa tosiaan olla teoreettisempi, mutta aikalailla samoihin hommiin sieltakin vaki menee valmistumisen jalkeen.
Joo muistan lukeneeni, että ovat käytännössä sama linja paitsi just ihan muutamaa tai näköjään sit vaan yks PE-kurssi joka erottaa. Tän takia ei myöskään vissiin saa hakea molempiin näistä ja laittaa toinen kakkosvaihtoehdoksi, vaan joutuu valitsemaan vaan yhden näistä. Osaatko sanoa miten laaja tää yks kurssi on jos vaikka vertaa suomikauppiksen opintopisteisiin? Jos tyyliin joku lyhyt parin kuukauden 6op kurssi niin sit kannattaa varmaan vaan miettiä kumpaan noista on helpompi päästä sisään ja valkata se. Vai tiedätkö arvostetaanko noita tutkintoja eri tavalla?
Suomikauppista kaymattomana op-maaraan en osaa verrata, mutta kevatlukukausi on 10 viikkoa, josta tuo kurssi on neljanneksen. Muistaakseni opetusta on ehka 3-4 h viikossa per kurssi, ja paalle tulee itsenainen tyoskentely. Monilla corporate finance -puolen kursseista oli case studyja (lahinna tuntuivat HBS:n case studyja ottaneen), joita sitten laskettiin ja keskusteltiin tunneilla. Lopputyohon toki voi laittaa aikaa niin paljon kuin haluaa: suunnittelun voi aloittaa joulun jalkeen vaikka heti ja deadline on joskus kesakuussa. Lopputyon laajuus tosin ei ole mikaan suomalainen gradu, vaan lahinna sita voi ajatella pidempana esseena.
Kevaan kymmenviikkoisen lukukauden jalkeen on paasiaislomaa ~kuukausi, jonka jalkeen vedetaan koko MSc-kurssin tentit putkeen. Tuurista ja kurssista riippuen tentteja voi olla heti toukokuun alussa tai myohaisimmillaan kesakuun puolivalissa. Tutkintojen arvostuksessa tuskin on suuresti eroa, vanhoja kurssikavereita on paassyt hyviin hommiin kummastakin.
Nama kaikki siis muutama vuosi sitten, voi olla, etta asioita on sittemin muutettu.
Onko salaliittoteoriointia jos väitän että rahajärjestelmä luotiin tahallaan monimutkaiseksi?
Niin ja vois nähdä että rahajärjestelmän jättäminen opetusohjelmista pois tahallaan tekee jo itsessään siitä monimutkaista (tahallaan) ihmisten kannalta katsottuna
Onko salaliittoteoriointia jos väitän että rahajärjestelmä luotiin tahallaan monimutkaiseksi?
Niin ja vois nähdä että rahajärjestelmän jättäminen opetusohjelmista pois tahallaan tekee jo itsessään siitä monimutkaista (tahallaan) ihmisten kannalta katsottuna
Aika paljon muutakin jätetään opetusohjelmista pois tahallaan joiden opettamisesta valtio ja sen sponsorit eivät hyötyisi. Esim. peruskoulussa ei opetata miten tehdä vallankumous tai näpistää kaupasta oikeaoppisesti.
Onko salaliittoteoriointia jos väitän että rahajärjestelmä luotiin tahallaan monimutkaiseksi?
Niin ja vois nähdä että rahajärjestelmän jättäminen opetusohjelmista pois tahallaan tekee jo itsessään siitä monimutkaista (tahallaan) ihmisten kannalta katsottuna
Aika paljon muutakin jätetään opetusohjelmista pois tahallaan joiden opettamisesta valtio ja sen sponsorit eivät hyötyisi. Esim. peruskoulussa ei opetata miten tehdä vallankumous tai näpistää kaupasta oikeaoppisesti.
Voisiko nämä Viltsut ja muut trollit kick/bannata niin threadeja olisi mukavampi seurata? Thanks.
Mie luulen, että Viltsu on tosissaan eli ei ole trolli ja kirjoittaa vielä ihan ystävällisesti. Tunnen livenäkin väkeä, jotka uskovat mitä erikoisimpiin salaliittoteorioihin esimerkiksi CIA:n räjäyttämistä kaksoistorneista ja aika monet äänestivät presidentiksi tyyppiä, joka ei usko evoluutioon. Lisäksi erilaiset jumaluskotkin ovat varsin suosittuja.
Sijoitustiedon politiikka on, että kaikille pitää olla ystävällinen, mutta eriäviä näkemyksiä saa esittää, vaikka olisivat ylläpidonkin mielestä vähän hönöjä. Päiviksistä saa avaaja bännätä vapaasti kenet haluaa ja tätä on myös noudatettava, tai sitten yp näyttää kovuutta.
Lisäksi on paljon ihmisiä marginaalialueella, eli eivät tiedä uskoako tyyliin juutalaisen rahan maailmanvaltaan tai ei. Kun sellaiset lukevat asiallisen perustelun, miksi näin ei ole, eivät he niin helposti ajaudu ääriryhmien propagandan uhreiksi.
Ihminen on erehtyväinen ja nykyään vielä pöhöttyneellä egollaan erittäin sokea omalle ylimielisyydelleen. Ilman kykyä loogiseen päättelyyn, jonka ansiosta läntinen yhteiskunta aikanaan saatiin lentoon, papukaijat ovat äänessä. Puolin ja toisin.
Tunnen livenäkin väkeä, jotka uskovat mitä erikoisimpiin salaliittoteorioihin esimerkiksi CIA:n räjäyttämistä kaksoistorneista ja aika monet äänestivät presidentiksi tyyppiä, joka ei usko evoluutioon.
Itselläkin tullut vastaan juuri tällaisia ihmisiä. Juuri tällä viikolla kaveri kuka on kaikinpuolin normaali, on lapsia ja hyvässä duunissa alkoi selittää että maailmaa hallitsee satanistien ja pedofiilien ryhmä ketkä uhraa pieniä lapsia rituaaleissa ja että Clintonien hyväntekeväisyys järjestö salakuljettaa niille lapsia kriisimaista ja ottaa provikat välistä. Väitti että joku Hillaryn assistentti oli jäänyt kiinni 35 Haitilaisen lapsen kanssa ketkä oli menossa niille uhrattavaksi ja nyt Hillary suojelee sitä. Kuulema netistä löytyy kaikki todisteet asiasta ja nyt Trump on maailman ainut toivo että kyseinen ryhmä + Clintonit joutuu linnaan ja lapset säästyy. Kyllä oli itsellä illalla WTF fiilis mihin ihmiset saadaan uskomaan netissä.
Itselläkin tullut vastaan juuri tällaisia ihmisiä. Juuri tällä viikolla kaveri kuka on kaikinpuolin normaali, on lapsia ja hyvässä duunissa alkoi selittää että maailmaa hallitsee satanistien ja pedofiilien ryhmä ketkä uhraa pieniä lapsia rituaaleissa...
No ei oo tullu paljon näitä juttuja kyllä seurailtua (ei varsinaisesti auta omassa tekemisessä), mutta ei käy kieltäminen etteikö nämä tämän tyyliset videot vähän ajatuksia herätä:
Viimeisimpänä yksi toinen sijoitusidea jos tosiaan alkaa näyttämään siltä, että kryptot viemässä paikan parhaimpana arvon säilyttäjänä, short gold. Muistaakseni Buffett sen sanoi, että uudessa teknologiassa on usein helpompi löytää häiväjät kuin voittajat. Esim autojen tullessa ei moni rikastunut autonvalmistajiin sijoittaessa, mutta short hevoset olisi ollut helppo vaihtoehto.
Vaikka tästä oli muistikuva niin en millään löytänyt lähdettä kirjottaessani sitä pitkää Bitcoin-postausta, mutta nyt törmäsin siihen sattumalta:
"All told, there appear to have been at least 2,000 car makes, in an industry that had an incredible impact on people's lives. If you had foreseen in the early days of cars how this industry would develop, you would have said, "Here is the road to riches." So what did we progress to by the 1990s? After corporate carnage that never let up, we came down to three U.S. car companies--themselves no lollapaloozas for investors. So here is an industry that had an enormous impact on America--and also an enormous impact, though not the anticipated one, on investors.
Sometimes, incidentally, it's much easier in these transforming events to figure out the losers. You could have grasped the importance of the auto when it came along but still found it hard to pick companies that would make you money. But there was one obvious decision you could have made back then--it's better sometimes to turn these things upside down--and that was to short horses. Frankly, I'm disappointed that the Buffett family was not short horses through this entire period. And we really had no excuse: Living in Nebraska, we would have found it super-easy to borrow horses and avoid a short squeeze."
Aivan huikea kirjoitus kaiken kaikkiaan, suosittelen lukemaan kokonaan läpi. Hyvin relevantti nykypäivänäkin, sekä pörssivaluaation + alhasen korkotason osalta, että uusien toimialojen suhteen, kuten vaikka just kryptovaluutat.
Paljon tapahtuu kokoajan vaikka en oo päivittänyt blogia. Iso osa ajasta on mennyt kandiin, mutta myös sijoitusrintamalla on kaikennäköistä. Kirjoitan jossain vaiheessa lisää listaamattomasta firmasta, johon mainitsin sijoittaneeni bulisti. Hyvin mielenkiintoinen keissi, joka etenee kovaa vauhtia, enkä oo ennen ollut yhtä fiiliksissä yksittäisestä sijoituksesta. Kesällä on seuraava sijoitusrundi, johon saattaa olla mahdollista päästä messiin, mutta luultavasti minimisijoitus tulee olemaan jossain 100-200ke paikkeilla. Tästä lisää myöhemmin.
Espanjassa on isot kuviot meneillään, enkä aina voi erinäisistä syistä kertoa niistä hirveen tarkkaan. Ajattelin tällä kertaa käyttää blogia mainostuskanavana, sillä nyt tulee yks iso projekti, jonka kämpät saattaa blogin lukijoitakin kiinnostaa. Eli meillä on kaksi ja puoli kerrosta ja yhteensä 44 asuntoa Fuengirolan rantakadun hienosta Ronda 4 -kerrostalosta:
Hakusanalla "Ronda 4" löytyy kuvia ja tässä google mapsista katukuvaa. Talo on toiminut huoneistohotellina, joka muutetaan asunnoiksi. Meillä on vitos- ja neloskerros kokonaan ja puolet kolmoskerroksesta. Laitan tarkempaa tietoa hintoineen lähiaikoina, mutta asuntoja on kolmen tyyppisiä:
4 kpl 41,16 m2 + 7,8 m2 parveke, yksiö
34 kpl 46,16 m2 + 4,39 m2 parveke, yksiö
6 kpl 69,41 m2 + 18 m2 parveke, kaksio
Kaksioiden näkymät ovat suoraan merelle päin ja yksiöiden sivuille päin. Yksiöiden hinnat lähtee noin 160 tuhannesta eurosta ja kaksioiden tyyliin 320-330 te. Hinnat varmistuu vielä kohta. Kämpät on ihan ok kunnossa mutta mahdollisuus tehdä asunnolle pintaremppa, jonka myös me pystymme hoitamaan. Yksiöissä varmaan joku 15-20ke ja kaksioissa 30-40ke. Nääkin heittoja, jotka vielä varmistuu. Yksiöitä vuokraamalla sesongin mukaan pitäis pystyä pääsemään yli 10% vuokratuottoon ja kaksioissa 7-8%. Suunnitteilla on, että tarjottais vuokrauspalvelua jonkinnäköistä kulua vastaan, mutta sekin selviää vielä . Olisi mahdollista asua/käydä lomailemassa silloin kuin huvittaa ja muuten pitää kämppä vuokrattuna ilman omaa duunia. Tällaisia kämppiä on alueella ymmärtäkseni harvoin tarjolla ja talossa on kaikki isot rempat tehty. Uima-allas alue on huikee. Alustavasti lähemmas 10 kämppää on jo varattu ja innostuin itsekin ostamaan yhen kaksioista kun kävin paikanpäällä katsomassa taloa. Mä näen Aurinkorannikon ja ylipäätänsä Espanjan asuntohintojen tulevaisuudennäkymät hyvin suotuisina ainakin seuraavan muutaman vuoden ajan, kunhan Katalonian tilanne pysyy rauhallisena. Ja nää on silti kaukana sieltä ja hyvin turistipainotteisia, että kunhan siellä ei sisällissota syty, niin ollaan aika seiffeissä. Varsinkin kun en oo erityisen optimistinen pörssin tulevan 5 vuoden tuotto-odotuksen suhteen, niin kiva hajauttaa tällaiseen.
Näitä erilaisia juttuja tulee varmaan jatkossakin, joten päätin tehdä sähköpostin minkä kautta voi ottaa yhteyttä jos kiinnostui: jenssijoitus [at] gmail.com (jenssijoitus[at]gmail[dot]com)
Voisiko nämä Viltsut ja muut trollit kick/bannata niin threadeja olisi mukavampi seurata? Thanks.
Mie luulen, että Viltsu on tosissaan eli ei ole trolli ja kirjoittaa vielä ihan ystävällisesti. Tunnen livenäkin väkeä, jotka uskovat mitä erikoisimpiin salaliittoteorioihin
En oikein ymmärtänyt että mistä mun kommenteista ajatuksenjuoksu johtaa kaksoistorneihin jne, mutta mikäli jengi laajemminkin noin ajattelee niin ehkä tästä voisi kehitellä vaikka jonkin sortin betsiä... wikipedian mukaan
Wikipedia kirjoitti:
[Salaliittoteoria-sanaa] ... käytettäessä annetaan ymmärtää, että salaliittoteoriaksi leimattu näkemys on naurettava, väärä, vainoharhainen, perusteeton, kummallinen tai järjenvastainen.
eli olettaisin saavani suht hyvät oddsit jos vaikka onnistuisin (jollain määritellyillä kriteereillä) osoittamaan että betsin kohteena olevat kommenttini eivät ole yllä olevan kaltaisia? Yksityiskohdista voitaisiin sopia (tai siitä että kuinka "voittaja" määritetään) mut mikäli näkemyserot on suuria niin eiköhän tosta jonkin sortin veto saataisi aikaan... voi vaikka esittää kiinnostusta tuolla erillisessä pankit raha valuutat -ketjussa
big bad bear, tota taikurivertausta on käytetty esimerkiksi Wizard of Oziin liittyen 1900-luvun vaihteen elämästä. Voi googlettaa vaikka wizard of oz satire. Jos rahamaailman vertaukset kiinnostaa laajemmin niin lukaise Ellen Brownin Web of Debt -opuksen kappaleiden alkuosat
Jeans kirjoitti:
Hyvin relevantti nykypäivänäkin, sekä pörssivaluaation + alhasen korkotason osalta, että uusien toimialojen suhteen, kuten vaikka just kryptovaluutat.
Mitkä voisivat olla hevosia erilaisissa kryptoihin liittyvissä pitkän aikavälin skenaarioissa?
Olikohan Buffet kommentoinut IT-megatrendiin liittyviä shorttikohteita tai oliko tästä yleensä ottaen laajemmin spekulaatiota esimerkiksi vuoden 2000 tietämillä?
Ajattelin tällä kertaa käyttää blogia mainostuskanavana
--
Meillä on vitos- ja neloskerros kokonaan ja puolet kolmoskerroksesta.
--
Alustavasti lähemmas 10 kämppää on jo varattu ja innostuin itsekin ostamaan yhen kaksioista kun kävin paikanpäällä katsomassa taloa.
Miksi mainostaa taalla jos muutenkin tuntuu menevan kaupaksi? Paljonko nettoat itse, jos asunnot menevat kaupaksi 95%+ pyynnista? Mikset ostanut saman tien useampaa itsellesi, jos kohde ja sijoitustilaisuus on mielestasi hyva?
