Aloitetaanpa päiväkirja lopusta: Myin juuri kaikki osakkeeni. OMX Helsinki on 9602. Nyt kädet ristiin ja romahdusta odottelemaan.
Itsekin aloin vähentelemään viime viikolla. Nyt vaan kunnolla punaista tauluun ja pukumiehet hyppimään katuun pilvenpiirtäjistä tässä loppuvuodesta, sitten isketään kiinni.
No niin, päivää myöhemmin ollaan pienessä laskussa. Eikun lisää kynttilää pulkan pohjaan. Nyt kun näkemykseni on mikä on, eli lasken sen varaan että aikansa lasketellaan, niin rahat pitäisi odotellessa johonkin jemmata. Korkorahastoon?
Minun näkemykseni on, että 5-7 vuoden kuluttua saavutetaan korkohuippu. Siihen saakka diskonttokorko nousee eli arvostustasot tältä osin laskevat. Ongelma kannaltasi on se, ettei diskonttokoron nousu yksin välttämättä riitä assettien arvon kehittymiseen negatiivisesti, jos (odotettu) tuloskehitys on vaikuttavuudeltaan suurempi kuin tulevien tulovirtojen nykyarvoistamisen kallistuminen. Tämä on täysin mahdollista esimerkiksi siitä syystä, että kokonaiskysyntä voi kasvaa kehittyvien markkinoiden ansioista rivakastikin samaan aikaan, kun länsimainen korkotaso hillitsee vauraiden maiden kysyntää. Näin kävi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa nousukausissa. Molemmat päättyivät romahdukseen, mutta sektorikohtaisista ylilyönneistä johtuen (IT ja pankki).
Eipä ole vapaa pudotus vielä alkanut. Tuskallista seurata, kuinka suurimpina osakkeina salkussani olleet Siili ja varsinkin Capman röyhivät edelleen. Noh, ei kai sitä voi olettaakaan päivälleen huippuun osuvansa.
Eivätpä ole kurssit romahtaneet. Totaalisesta käteipositiostani lipsuin Akin Orava-mielenkiintoa tulkiten tuhannen Oravan verran. Nyt sitten yritän tulkita kiinteistöyhtiöiden tunnuslukuja, ja perustella ostopäätöksen jälkikäteen itselleni. Tavoitteena olisi oppia tekemään vihdoinkin faktoihin eikä huhuihin ja suosituksiin perustuvia ratkaisuja pörssissä. Luulen, että Aki aikoo Orava-logiikkaansa vielä lisääkin ST:ssa avata, joten otan tämän opiskelumahdollisuutena, ja mielenkiintoahan mukavasti lisää, kun on omaa rahaa pelissä.
Luulen, että Aki aikoo Orava-logiikkaansa vielä lisääkin ST:ssa avata, joten otan tämän opiskelumahdollisuutena, ja mielenkiintoahan mukavasti lisää, kun on omaa rahaa pelissä.
Oravalogiikkani on pitkälti aukikirjoitettu: Toivon, että joku ostaisi koko narikan ja uskon, että hallintapalkkioista (ja reit-statuksesta) luovutaan anyways. Pyrin ponnistelemaan hiukan sen eteen, että ostaja löytyy lopulta tai vaihtoehtoisesti omien ostoilla ja kassavirran parantamisella luodaan lisäarvoa osakkaille.
Myin Pyysingin peesissä hankkimani tuhat oravannahkaa hintaan 5,81€, ja pistin viidensadan euron pikavoiton taskuuni. Jäänpä seuramaan heiluntaa, jos vaikka ostaisi takaisin.
Avaisiko joku tuota kurssilaskun riskiä? Indeksi on siis koholla ja indeksi on se mikä romahtaa. Indeksi koostuu yhtiöistä, jotka ovat arvostettu markkinahinnalla korkealle markkinahintojen suhteessa. Itse olen tällainen arvosijoittaja ja tykkään seurailla yhtiöiden taseita ja tunnuslukuja. Voiko matalasti arvostettu yhtiö (kuten tällä hetkellä kiinteistö- ja rahoitussektorin firmat) oikeastaan romahtaa? Jos yhtiöt ovat keränneet viime vuosina omaa pääomaa, suojelisiko se tappioita vastaan jos bisnesmalli on skaalautuva?
Finanssikriisissä pankkien taseet olivat kuraa: riskisen saatavan riskiä ei oltu painotettu oikein arvioitaessa pääomapuskureita. Dotcom-kuplassa taas arvostukset oli erotettu liiketoiminnan fundamenteista. Lama on sitä että vaihdanta vähenee, eikä yritykset pysty tekemään samanlaista tulosta kuin viime vuosina. Kotitalouksien velkaantuminen tulee tekemään seuraavan laman korkojen noustessa. Arvopaperit jotka velkarahalla ostettiin joudutaan realisoimaan käteisen puutteessa. Yleinen tunnelma näyttää kuitenkin positiiviselta: sitten kun kurssit laskevat niin ostan lisää. Halu ostaa ylläpitää osakemarkkinoita.
Kallis osake on siis kallis suhteessa joihinkin realiteetteihin - riskeihin ja tuottoihin. Jos nykyinen arvostus on perusteltu vain huikealla kasvulla, eikä sitä tule, osakekurssilta katoaa pohja. Tämä veisi indeksin kaakkoon.
Oravakiima on laantunut, ja hinta pyörii alle 5,81 euron myyntihintani. Oli kyllä liian hätäinen myynti se, 5,9 euroa olisi pitänyt saada helposti. 5,6 havinoissa voisin ottaa oravannahkoja taas reppuun, mutta siihen on vielä matkaa.
Toinen osake jota katselen sillä silmällä on Siili, mutta senkin pitäisi vajota vielä aika lailla, ennen kuin höllään 100% käteispositiotani näin ydinsodan alla.
Pyysärin vinkistä Nokiaa @4.9. Onnen tunteita, kun kurssi nousi yli vitosen. Nyt on vähän vähemmän.
Siiliä, koska "laski ilman syytä". 5 min oston jälkeen juökistettiin TJ:n hypänneen veneestä. Average down -hengessä tuplasin vielä position, liian aikaisin.
Tuulipukuja kehotetaan ostamaan Nokiaa, koska halpaa. Kauhaisin oman tuulipukuni taskuun paskaa jo 4,9€ tasolta, ja nyt heivasin mokomat pois @4,19€. Saas nähdä oliko osto vai myynti isompi virhe.
Elvyttelenpä tämän ikivanhan päiväkirjanalun, kun eletään niin mielenkiintoisia aikoja.
Tapanani on ollut tehdä liian hätäisiä liikkeitä, niinpä panikoiduin coronastakin suhteellisen aikaisessa vaiheessa, eli 26. Helmikuuta. Myin kerralla kaikki osakkeeni. Oman salkun osalta tilanne olisi siis suhteellisen valoisa, jollei todella suuri osa salkustani olisi ollut kiinni Detection Technologyn osakkeissa. Ne olivat helmikuun loppuun mennessä ehtineet ottaa jo isosti hittiä, koska tehtaat Kiinassa.
Ajatuksena on velkavivulla vähintään tuplata sijoitettavan pääoman määrä, ja palata markkinoille kolmella tai neljällä ajallisesti hajautetulla ostoerällä. Mutta koska palata? Olen mielenkiinnolla seurannut kuinka PikkuPro ja Pyysing jo tekevät ostoja. Olen ollut ajoituksesta kovasti eri mieltä, ja sen foorumilla kertonutkin. Omasta mielestäni maailman suurin talous on vasta lähestymässä paniikkia, ja aion aloittaa ostoni aikaisintaan maaliskuun lopulla.
Aikaisemmin salkkuni koostui lähes kokonaan pienistä, jännistä firmoista. Tämä kriisi opetti kouriintuntuvasti kuinka vaikeaa niistä on päästä eroon kun tuuletin alkaa vispata paskaa. Olen siis ostamassa isoja firmoja. Teliaa, Nordeaa, Finnairia. Mutta nyt odotellaan.
Täälläkö ei tosiaan pysty viestejään jälkikäteem editoimaan? Alkeellisuus huipussaan.
Coronakriisissä hämmästyttävintä on ollut seurata, kuinka ihmiset tällaisessa epävarmassa tilanteessa toimivat. Kuolemanpelko on aivan toista luokkaa kuin olisin ikinä osannut kuvitella. Näkyy, että ihmisten sietokyky epävarmuudelle on olematon, kun mitään oikeita kriisejä ei ole ollut vuosikymmeniin. Itseoppineita asiantuntijoita tämäkin foorumi täynnä. Kuin lentopelkoisia, joita pelottaa kun eivät itse ole ohjaamossa, vaikka tuskin osaavat autoa ajaa. Pahanilmanlintuja, jotka levittävät hysteriaa. Paskahousuja.
Vaikka olen suurelta osin kanssasi samaa mieltä ja väitän lisäksi, että moni kuuntelee ja ylitulkitsee lyhyen aikavälin kohinaa todellisen signaalin perusteella, niin suosittelisin miettimään, miten paketoit erimielisyytesi. Ihmiset harvemmin haluavat kuulla olevansa tyhmiä ja väärässä, ja vaikka asian perustelisi loogisesti, niin varsinkin nettifoorumilla vastine on luultavasti puolustusreaktio ja kohta ollaan juupas-eipäs -väittelyssä.
Koskee etenkin asioita, jotka herättävät paljon tunteita ja joihin on muodostunut jonkinlainen konsensus. Korona-ketjua seuranneena sanoisin, että vaikka porukka ei ole täysin samaa mieltä, niin ylivoimaisesti suurin osa pitää Suomen hallituksen toimia liian vaisuina ja koronatilannetta pahempana, mitä media antaa ymmärtää. Poikkeavat näkemykset kannattaa kirjoittaa huolella ja varovaisuudella, koska ketjussa on niin paljon kirjoittajia. Kaikki eivät ota kritiikkiä yhtä rationaalisesti kuin vaikka Jens.
Kirjoitat hyvin, ja asiaa. Ihmiset reagoivat tilanteeseen eri tavoilla. Tosi monella tuntuu olevan itseään rauhoittaakseen tarve tehdä jotakin. Hamstrata vessapaperia, haukkua THL:ää, lietsoa paniikkia, levittää huhuja. Oma, sisäsyntyinen reaktioni tilanteeseen selvästikin on, että kaikki tuollainen ärsyttää suunnattomasti. Yritän jatkossa olla asiallisempi.
Mutta eiköhän tänne muun kohinan sekaan mahdu myös yksi blogi, joka arvostaa suomalaista viranomaistoimintaa ja yleistä rauhallisuutta.
Suomen valtio joutuu tekemään ylimitoitettuja toimia ihan sen takia, että panikoijat eivät pysy housuissaan ilman näyttäviä toimenpiteitä. Niinpä kurssit vajoavat ensi viikollakin. Vielä eivät ole ostopäivät käsillä, mutta sijoituslainaneuvottelun sovin ensi viikolle.
”Yhdysvaltojen keskuspankin toimet kertovat siitä, että nyt on tosi kysymyksessä. Keskuspankin edellinen hätäkoronlasku ei riittänyt rauhoittamaan markkinoita, ja nyt se panee kerralla peliin lähes kaiken, mitä sillä on jäljellä”
Samaan aikaan New Yorkin kaupunki määrää ravintolat kiinni. Vaikea uskoa että kurssien paniikkilasku tähän pysähtyisi, mutta katsellaan.
Uskon että tällä viikolla ollaan vedenjakajalla. Jos (ja kun) Yhdysvaltain keskuspankit toimet eivät riitä vakauttamaan osakemarkkinoita, saatamme olla vasta puolivälissä syöksyä. Ennustan OMXHPI:n putoavan ennen kesäkuuta haarukkaan 5500 - 6500. Tämän jälkeen alkaa hidas nousu.
USA:n pallo kun tuosta alkaa pullistumaan, päästään todelliseen markkinariehaan. Kun nyt vaan saisi haalittua tarpeeksi ammuksia ennen sitä. Valkoisessa talossa alkaneet henkilökunnan lämpötilojen mittaukset, HEX flopannut alle 6900:n.
Sitten kun on aika, aion ampua ensimmäisen 5t€ ammukseni Aasian markkinoille. Sijoitan Nordnetin Fidelity Indonesia -rahastoon, mikäli mieli ei muutu ennen kuin ollaan mielestäni tarpeeksi syvällä montussa.
Putoaa, putoaa. Kun kritisoin mutu-tuntumalta PikkuPron Nordea -kauppojen ajoitusta, tuli vahvaa kritiikkiä monelta kirjoittajalta. Mukava huomata, että en kuitenkaan aivan totaalisen väärässä ollut. Edelleenkin uskon, että paras ostopaikka tulee olemaan maaliskuun loppu. Lainalupausta odotellessa.
