Olemme osavuosikatsauskauden alkuvaiheissa. Tämä laskentaekonomien hiostuskausi toistuu neljä kertaa vuodessa. Tällä kertaa tulossa on tavallista jännempi sessio. Viime viikolla alkuviikosta pörssi otti hetken vapaapudotusta. Torstaina avattiin prosentin plussalla, meklareiden viimeistellessä jälkiruokaansa Postresissa oli markkina kaksi pinnaa miinuksella ja kun perhekeskeisimmät olivat jo hakeneet lapset tarhasta markkinan sulkeutuessa 1830, miinus oli kaventunut puoleen. Perjantaina oli jo sitten oikea rekyylipäivä alkukuun vapaapudotukseen ja saatiin kolme prosenttia nykyä ylöspäin. Ensi viikolla tarkkaillaan, oliko tämä Dead Cat Bounce vai suunnanvaihto. Jos nimittäin tiputat kissan pilvenpiirtäjän katolta, pomppaa se asfaltilta ylöspäin, ei tosin kovin korkealle.
Suomessa kvartaalin tuloksen julkiseksi saaminen vie keskimäärin kuukauden pitempään kuin Amerikassa, koska meillä asiat ovat sen verran monimutkaisempia. Vaihtoehtoinen selitys suomalaiselle hitaudelle on, että laskentaihmiset Atlantin takana sidotaan käsiraudoilla pattereihin, kunnes osavuosikatsaus on valmis. Suomessa osarikaudellakin haetaan lapset tarhasta ja katsotaan Putousta perheen kanssa.
Joka tapauksessa osakemarkkinat ovat hyvin hermostuneet.
Tämä tarkoittaa, että tulospettymyksistä rankaistaan tavallista raskaammalla kädellä. Olemme olleet lamassa jo hetken, vaikka ay-liike ei tätä myönnäkään ja Musta Pekka laitetaan mielellään kaverille käteen.
Syyskuussa 2006 heräsin vahvahkossa kankkusessa Barcelonassa pokerireissulla oveen koputukseen. Oven takana oli lippis päässä ja shortsit jalassa Jari Salonen, joka kertoi huonoista uutisista. Elcoteqilta oli tullut viidennen kerran peräkkäin odotuksia huonompi osavuosikatsaus. Meillä molemmilla oli hyvästi rahaa kiinni Nokian alihankkijassa. Jari herrasmiehenä kertoi minulle ensin ja soitti vasta sitten meklarille Suomeen ja ampui kaikki ostolaidat alas, kunnes hänellä ei ollut enää intressiä kuunnella Antti Piipon koottuja selityksiä sen enempää.
Hivenen hirvitti kaverin puolesta, kun tämä surutta painoi viimeiset menemään kivalla tappiolla kolmentoista euron paikkeilla. Itse jäin tarkkailemaan tilannetta ja hyppäsin uppoavasta laivasta reilusti muutama osari myöhemmin reilusti yli neljän euron hinnoilla. Elcoteqista sammutettiin valot lopullisesti 2011, joten neljällä eurollakin sai vielä monta litraa maitoa kaupasta. Myyntini oli siis hyvä, joskin aavistuksen Jaria huonompi.
Toisaalta elämme nollakoron maailmassa, joten monella taholla on positiivinen sijoitusongelma rahojensa kanssa.
Nollatuottoa parempaa kohdetta etsitään kiivaasti. Eläkevakuutusyhtiöt eivät pääse kolmen ja puolen prosentin tavoitetuottoa lähellekään pelkkiä Suomen valtion bondeja ostamalla.
Jos joku yhtiö yllättää positiivisesti, tulemme näkemään isoja liikkeitä myös ylöspäin. Salosen tapaiset sijoittajat ostavat raskaalla kädellä ja heti, jos löytävät osavuosikatsauksen perusteella omasta mielestään halvan osakkeen. Eläkevakuutusyhtiöiden rahan päällä istuvat poliittisin perustein valitut hallitusten puheenjohtajat viimeistelevät jälkiruokansa Postresissä ensin ja päättävät allokaatiomuutoksista sitten. Toki joku lukee osarit heidän puolestaan ja pystyvät olemassa olevilla valtuuksilla tekemään jopa pieniä välittömiä ostoja.
Työeläkevaroja on 160 miljardia, salosilla ja pyysingeillä vähemmän. Mitä me ostamme tai myymmekin, on marginaalista verrattuna siihen, jos työeläkeraha muuttaa painotustaan promillen suuntaan tai toiseen.
Tämä tarkoittaa sitä, että näinä hyvin turbulentteina sijoitusaikoina on hyvä olla hereillä sijoituskohteiden raporttien suhteen. Tehokkaisiin markkinoihin uskovat arvelevat tämän olevan ajanhukkaa, koska markkinat reagoivat välittömästi kaikkiin uutisiin.
Todellisuus on kuitenkin se, että osa sijoittajista lukee kuumeisesti heti katsausten julkaisuhetkellä ja oikeasti ison rahan päällä istuvat eivät lue välttämättä koskaan muuta kuin analyytikkojen laatimien koosteiden otsikot. Mutta johonkin heidän on pikkuhiljaa sijoitettava tai annettava sijoittaa. Tästä seuraa, että positiiviset tai negatiiviset uutiset lopulta vaikuttavat pörssikursseihin, mutta mukana on aina viivettä.
Mielessä kannattaa pitää kuitenkin, että tulosyllätysten tullessa markkinat tapaavat ylireagoida.
Katsauksia välittömästi lukevat kuvittelevat koko maailman lukevan niitä kiivaasti. Tämä ei ole kuitenkaan reaalimaailmaa, vain hyvin pieni osa sijoitusrahasta oikeasti seuraa tapahtumia ruudulta imukuppi otsassa. Aika monta kertaa olen itsekin ostanut hyvän tulosjulkistuksen tehnyttä osaketta nouseviin kursseihin huomatakseni, että illan pimetessä on palattu lähtöruutuun. Oikea raha on sitten ostanut joskus myöhemmin.
Joka tapauksessa yritysten tulokset vaikuttavat niiden pörssikursseihin ja tällaisina aikoina reaktiot molempiin suuntiin ovat moninkertaisia. Lama-aikana karsitaan jyvät akanoista niin yritysten kuin sijoittajienkin keskuudessa. Nollakoron aika on meille kaikille Suomessa aivan uusi tilanne. Osa yrityksistä ja sijoittajista on vielä jäljellä, kun savu hälvenee.
Nyt on hyvä aika olla sormi liipaisimella molempiin suuntiin.
