Mikä on warrantti?
Warrantti toimii samalla tapaa kuin optio, mutta niillä on muutamia eroja; warrantti on arvopaperi, kuten osake, kun taas optio on kahdenvälinen sopimus. Warrantit laskee liikkeelle pankki tai rahoituslaitos ja ne listataan arvopaperipörssin listalle, optiot voidaan myös tehdä kahdenvälisinä OTC-sopimuksina. Optioiden erääntyessä niillä voidaan merkitä kohde-etuutena olevia osakkeita, warrantit puolestaan lunastetaan aina käteisenä. Warranttien juoksuaika lasketaan usein kuukausissa, kun taas optioilla se saattaa olla vuosiakin.
Warrantti on oikeus, mutta ei velvollisuus ostaa (ostowarrantti) tai myydä (myyntiwarrantti) kohde-etuus tiettyyn hintaan (toteutushinta) tiettynä hetkenä tulevaisuudessa (erääntymispäivä). Warrantilla on usein kerroin, joka kertoo sen miten monta warranttia tarvitaan vastaamaan yhtä kohde-etuutta. Esimerkiksi warrantin kerroin 5 (ilmoitetaan joskus myös 0,2) tarkoittaa sitä että tarvitset 5 warranttia vastaamaan yhtä kohde-etuutena olevaa osaketta. Suomessa listattavilla warranteilla on kerroin, jotta johdannaisen yksikköhinta olisi piensijoittajalle huokuttelevampi.
Warrantteja voidaan käyttää sekä spekuloimiseen että osakepositioiden suojaamiseen. Ostowarranttin ostanut sijoittaja uskoo siihen että kohde-etuuden hinta nousee, kun taas myyntiwarranttiin sijoittanut toivoo markkinoiden laskevan. Myyntiwarrenteilla on siis mahdollista suojata osakepositio, sillä niiden arvo nousee osakkeen arvon laskiessa. Suojaaminen voi olla ajankohtaista esimerkiksi ennen osavuosikatsausta, jolloin sijoittaja on epävarma osakkeen hintakehityksestä katsauksen jälkeen mutta ei halua luopua positiostaan.
Warranttien hinnoittelussa kannattaa ottaa huomioon volatiliteetin vaikutus. Jos warrantti on ns. "in-the-money" (ITM), eli ostowarrantin tapauksessa kohde-etuuden hinta on toteutushinnan yläpuolella, on warrantilla perusarvoa ja aika-arvoa. Jos warrantti on puolestaan "out-of-the-money (OTM), ostowarrantin tapauksessa kohde-etuuden hinnan ollessa toteutushinnan alapuolella, on warrantilla ainoastaan aika-arvoa. Perusarvoon vaikuttaa siis ainoastaan kohde-etuuden ja toteutushinnan välinen suhde, mutta aika-arvoon vaikuttaa monta tekijää; warrantin juoksuaika, korko, volatiliteetti. OTM-warrantit ovat erittäin alttiita volatiliteetin muutoksille. Esimerkiksi osavuosikatsauksen alla epävarmuus firman tuloksesta on huipussaan, jolloin myös volatiliteetti on korkealla ja vaikuttaa vahvasti OTM-warrantin hintaan. Kun katsaus julkaistaan ja epävarmuus katoaa markkinoilta ja volatiliteetti romahtaa, saattaa sijoittalle tulla ikäviä yllätyksiä vaikka OTM-ostowarrantin kohde-etuuden arvo nousisikin reippaasti. ITM-warranteissa volatiliteetin hintavaikutus on pienempi, joskin saattaa olla merkittävä.
Warranttien suosituimpia kohde-etuuksia Suomessa ovat kotimaiset osakkeet, mutta niitä lasketaan liikkeelle myös ulkomaisiin indekseihin. Warrantteja on Suomessa listattuna sekä Helsingin pörssiin että NDX-pörssin listoilla. NDX (Nordic Derivatives Exchange) on suhteellisen uusi tulokas Suomen markkinoille ja sen listoilta löytyy ainoastaan pohjoismaisia johdannaisia. NDX toimii Börse Stuttgartin alaisuudessa.
Voit lukea lisää warranteista ja muista viputuotteista Piensijoittajan johdannaismarkkina -artikkelista.
Johannes Ankelo,
Sijoitustieto.fi
