Varsin mielenkiintoista luettavaa jälleen ja kuvastaa vahvasti omaanikin tämän hetkistä pohdintaa ja avaa aika hyvin omaa ajatusmaailmani siitä miksi Componentaankin euroja kiinni löin. Velkavivun käyttö on toinen mitä olen vakavasti lähtenyt pohtimaan, mutta sen saaminen kuitenkin siedettävillä marginaaleilla tuntuu olevan nuorelle ihmiselle aika kiven alla, vaikka vuositulot ovatkin siedettävät. Joten toistaiseksi vain tyydytään tunkemaan ylimääräinen jemmaan, kuukaudesta toiseen, vaikkakin pörssi on lähinnä tyytynyt kasvoille sylkemään.
Kiinnostava kolumni jälleen. Taisi olla jossain aikaisemmassakin kolumnissa nuo eläkkeen palautuskertoimet, 1940-luvulla syntyneille 2,6 ja 2000 luvulla 0,8. Olen jo joskus aiemmin yrittänyt etsiä mistä muualta löytyisi samat tiedot, mutta en ole löytänyt. Olisi vain hyvä saada toinen lähde tämän kolumnin lisäksi kun yrittää vanhemmille esittää, miksi heillä eläkkeen kanssa tilanne vielä hyvä.
Minä huomattavasti Akia vähemmällä sijoituskokemuksella esitän eriävän mielipiteen korkosijoituksista; ne oletettavasti jatkossakin nostavat arvoaan jos pörssi romahtaa. Eli ne tasapainottavat salkkua, tuovat turvaa pahimman varalta, vaikka eivät itse juuri mitään tuotakaan tällä hetkellä muuten kuin tuurilla. Tämän tasapainottavan turvan idea taas ei minulle ole turvallisen pienen tuoton varmistaminen, vaan mahdollisimman vakaan kehityksen tuoma mahdollisuus velkavivun maksimoimiseen. Korkosijoituksilla ja osakeindekseillä tasapainotettua salkkua voi velkavivuttaa turvallisesti huomattavasti rankemmin kuin osakepoimijan muutamasta lupaavasta osakkeesta koostuvaa salkkua. Ellei osakepoimija pysty voittamaan markkinoita huikealla erolla, voittaa tappiin asti vivutettu "mummosalkku" niin absoluuttisella kuin etenkin riskikorjatulla tuotolla osakepoimijan pitkässä juoksussa ylivoimaisesti.
On toki oma kysymyksensä, että mistä siihen mummosalkkuun saa maksimivivun järkevään hintaan, mutta minifutuurit, Nordnetin Superluotto, pankkien sijoituslainat ja vipu-etf:t tarjoavat mahdollisuuksia kaikille.
Kiinnostava kolumni jälleen. Taisi olla jossain aikaisemmassakin kolumnissa nuo eläkkeen palautuskertoimet, 1940-luvulla syntyneille 2,6 ja 2000 luvulla 0,8. Olen jo joskus aiemmin yrittänyt etsiä mistä muualta löytyisi samat tiedot, mutta en ole löytänyt. Olisi vain hyvä saada toinen lähde tämän kolumnin lisäksi kun yrittää vanhemmille esittää, miksi heillä eläkkeen kanssa tilanne vielä hyvä.
Alkuperäinen lähteeni on Mandatum Lifen Life Magazine. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että henkivakuutusyhtiön asiakaslehdessä olisivat luvut väärin. Sivulta 32 löytyy luvut.
P.S. Korjasin lukihäiriötäni 0,7 -> 0,8 myös postistasi.
Ajatusten Volgat ovat taas joutuneet FB-mainonnan uhreiksi. Jos minä en ymmärrä mitään lukemastani, en kyllä vapaaehtoisesti omalla nimelläni kommentoi. Kaikilla ei tällaisia estoja ole.
"Ehkä jotkut pitävät rouva fortunan siivellä rikastumista moraalisempana kuin kanssaihmisten terveydellä ja hyvinvoinnilla keinottelua."
"Kolumnisti ei nähnyt mitään ongelmaa keskuspankkirahalla puhalletussa finanssikuplassa, mutta kylläkin julkisessa sektorissa, joka pitää yllä vakautta, työtä sekä sitä kautta kysyntää.
Kun kuplat puhkeavat, piensijoittaja on takuuvarmasti se, joka kärsii. Siinä mielessä ajankohtaan nähden hieman vastuutontakin neuvonantoa."
"Eihän kansakuntakaan enää pidä huolta omista sijoituksistaan (tulevat sukupolvet, sivistys, turva, hyvinvointi etc.), että malliksi vain tuo kukin omasta puolestaan...?
Synkkää, todella synkkää..."
Toisaalta, jos ei ymmärrä olleensa ymmärtämättä, pääsee jakamaan syvällisiä filosofioitaan ilman huolta hönöksi leimautumisesta.
Näyttäisi siltä, että nuo ovat arvioita jotka on laskettu 2,5% diskonttokorolla läpi. Kun "ennenvanhaan" korot olivat paljon suurempia, niin luonnollisesti tuon kertoimenkin pitää olla suurempi. Eli laskun noin esittämällä suhdeluvuista saa käytännössä sellaiset kuin laskelman esittäjä haluaa.
Tuo siis ottamatta mitenkään kantaa siihen mitkä olisi "oikeammat" suhdeluvut ja miten epäreilua tuo on tai onko.
Tuleeko Mandatumin tilasto lukea siten, että nimellismaksuistaaan saa 2000 syntynyt keskimäärin 0,8 kertoimella takaisin vai 0,8 kertoimella tuoton kanssa olevasta summasta?
Mielenkiintoista että koko ketjun omasta mielestä sekä huonoin että paras kommentti tuli samasta paikasta (Vivovino yllä). Korkosijoitukset eivät todennäköisesti nosta arvoaan jos/kun pörssi seuraavan kerran romahtaa. Tähän vaikuttaa moni asia, yksi on tuo nollakorko (korot voi toki laskea vielä tästäkin, esim ei olisi mitenkään mahdotonta -5% kun kerran mennään miinukselle). Samoin erilaiset balansoidut strategiat ovat jo valmiiksi ostaneet korot huippuunsa. Käteinen on paljon parempi vaihtoehto salkun osaksi. Täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä että hajautettu sekä vivutettu salkku biittaa osakepoimijan mennen tullen. Onkin mielenkiintoista miten Aki on vivutuksen kannalla mutta samalla yrittää löytää osakkeita jotka yliperformoi markkinaa. Paljon helpompaa ja riskikorjattuna tehokkaampaa olisi saada samat tuotot vivutetulla indeksisalkulla. Tästä olisi kyllä mielenkiintoista nähdä enemmän tutkimuksia, tämä omalla mutulla.
En osaa tarkkaan arvioida korkosijoitusten nousupotentiaalia, jos lähiaikoina romahtaa, mutta kyllä kai suunniteltuja koronnostoja siirretään yhä eteenpäin, jos talous ja osakemarkkina alkavat shakkaamaan? Koronnostojen siirtäminen nostaa korkolappujen arvoa, vaikkei -5%:ia nähtäisikään. Tästä samasta korkolappujen toimimattomuudesta nykyisessä ympäristössä on puhuttu jo useampi vuosi, silti tänäkin vuonna korkolaput ovat toimineet tasapainottajina, kuten linkkini (Yahoo Finance, S&P 500 + VUSTX) kuva osoittaa, tammikuun 2016 ja Brexitin rommien kohdalla selvimmin. Pitäisin siis pörssiromahduksen aikaista korkosijoitusten negatiivista osakemarkkinakorrelaatiota lähes varmana tulevaisuudessakin.
Sen sijaan korkosijoitukset eivät minunkaan uskoakseni tule jatkossa kasvattamaan arvoaan yhtä paljon kuin viimeiset 30 vuotta on laskevien korkojen maailmassa totuttu näkemään, joten tasapainotuksesta joutunee jatkossa maksamaan korkeamman hinnan menetettyinä tuottoina verrattuna all-in osakesalkkuun, jos ei oteta vivutusta ja sen kaipaamaa tasapainoa huomioon. Tosin käsittääkseni edes nousevien korkojen aikana korkosijoitusten arvot eivät välttämättä laske, jos koronnousu vain on hitaampaa kuin markkinat odottavat? Ainakin piensijoittajilla ja analyytikoilla tuntuu olevan lähes 100% konsensus siitä, että korkosijoituksiin ei nyt kannata rahojaan laittaa, mikä taas aiheuttaa mahdollisesti korkosijoitusten aliarvostusta ja antaa nousupotentiaalia viimeistään ajalle, kun korot ovat vähän nousseet nykyisestä. Näin ollen korkosijoitusten arvot kehittyvät ehkä aavistuksen suotuisammin kuin muuten tapahtuisi korkojen noustessa.
Viimeisenä argumenttinani esitän vielä, että en tiedä historiasta ainoatakaan kertaa kun pitkät valtionlainat eivät olisi kontranneet pörssiromahduksen kanssa. Seuraava kerta tietenkin voi olla se ensimmäinen kerta. En toki ole asiantuntija tässäkään aiheessa, mutta jonkun verran asiaa tutkinut oman strategiani pohjaksi.
Käteinen taas kun ei korreloi negatiivisesti minkään kanssa, eikä oikeastaan koskaan mitään tuota (30-luvulla taisi tuottaa, muuten inflaatio syönyt), niin on nähdäkseni hyödytön omaisuuslaji muuhun kuin ruuhkaisen yökerhon tiskille.
