Kolumni: Pitäkää sormet liipaisimella

Suomen työeläkeyhtiöillä oli Suomen osakkeisiin vuonna 2012 sijoitettuna 13,2 mrd e, mikä oli n. 10 % Helsingin pörssin arvosta. Eivät ne suomalaiset työeläkeyhtiöt edes Helsingin osakelistaa juurikaan heiluta. 

http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_546_273_2855_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/sis%C3%A4lt%C3%B6sivut/el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4t/suomi/el%C3%A4kkeiden_rahoitus/osion_etusivu/esittelyteksti/katsaus_el%C3%A4keturvan_rahoitukseen_vuonna_2012.pdf

Haloo Varsova! Jos jollain on omistuksia 10% markkinasta + 90% lisää rahaa, ei se juurikaan heiluta??? Mie kun luulin, että mie oon joskus heilauttanut jotain vähän epälikvidempiä osakkeita... Elänkö mielikuvitusmaailmassa tunnistamatta sitä?

miksi me suomeen sijoittaisi yhtaan enempaa? tuosta linkistani nakyy allokaatiot. elakerahastojen maksuvirtakin kaantyi juuri pysyvasti negatiiviseksi.rahastot siis syodaan nyt.

Työeläkerahastojen kasvu on siis kääntymässä supistumiseksi. Toistaiseksi vielä työeläkemaksut vastaavat suunnilleen maksettuja eläkkeitä ja rahastot ovat kasvaneet sijoitustuottojen myötä, mutta on IMO erittäin todennäköistä, että eläkeläisten määrän kasvaessa huomattavasti tästä seuraavat vuosikymmenet JA yleisen talouden ja työllisyyden heikkouden takia työeläkemaksut eivät riitä edes sijoitustuottojen kanssa työeläkerahastojen nykymäärän ylläpitämiseen. Tämä vastaa itse asiassa alkuperäistä tarkoitusta, miksi työeläkerahastot alunperin luotiinkin: sukupolvien erikokoisuuden puskuriksi.

2 Sijoituskanta jo lähes 170 miljardia euroa

Toisen vuosineljänneksen aikana työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu rahastoitujen varojen määrä eli sijoituskanta kasvoi 3,7 miljardilla eurolla. Sijoituskanta päätyi 169,2 miljardiin euroon. Vuoden 2014 alussa sijoituskanta oli 162,2 miljardia euroa – kasvua kertyi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhteensä seitsemän miljardia euroa. Tästä seitsemästä miljardista eurosta hieman päälle puolet (57 %) syntyi yksityisalojen eläkevakuuttajien puolella ja loput puolestaan julkisalojen eläkevakuuttajien puolella. Kun julkisalojen osuus on noin yksi kolmas osa koko sijoituskannasta, niin näiden summien myötä työeläkeyhteisöryhmien keskinäisiin, suhteellisiin osuuksiin saatiin 0,4 prosenttiyksikön siirtymä yksityisaloilta julkisaloille.

 

Sijoituskannan kehitykseen vaikuttavat sijoitustoiminnan tuotot ja eläkemaksut. Eläkemaksuilla maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Loppuosa eläkemaksuista rahastoidaan, jotta tulevaisuudessa eläkemaksut voivat olla alhaisemmat kuin vaihtoehdossa, jossa sijoitustoimintaa ei harjoiteta ollenkaan. Vuonna 2013 koko työeläkejärjestelmän tasolla kannan kasvusta valtaosa, noin 95 prosenttia, muodostui sijoitustoiminnan tuotoista ja vastaavasti noin 5 prosenttia tuli eläkemaksuista.

Eläkemaksujen sijoituskantaa kasvattava vaikutus on pienenemään päin. Yksityisen sektorin eläkkeiden rahastointi aloitettiin julkisaloja aiemmin. Yksityisellä sektorilla palkansaajien osalta siirryttiin vuoden 2013 alkukuukausina vaiheeseen, jossa eläkerahastojen karttumisesta huolehtii sijoitustoiminnan tuottokehitys. Nyt maksetut eläkkeet ovat suurempia kuin eläkemaksut ja erotus rahoitetaan sijoitusten tuotoista. Eläkerahastojen pääomia ei ole nettomääräisesti käytetty eläkkeiden maksamiseen, vaan ainoastaan osaa näillä pääomilla kerrytetyistä tuotoista. Suurin osa tuotoista on jäänyt rahastoihin sijoitettavaksi. Eläkkeiden rahastoinnin tarkoituksena onkin ollut, että jostain ajankohdasta eteenpäin voidaan selvitä maksettuja eläkkeitä pienemmillä eläkemaksuilla.

Julkisalojen puolella tilanne on vielä muutaman vuoden eri kuin yksityisellä puolella. Julkisaloilla eläkerahastoja kasvattavat sijoitustoiminnan tuottojen ohella eläkemaksut, jotka ovat siis suurempia kuin niillä maksettavat eläkkeet. Tämä eläkemaksujen julkisalojen rahastoja kartuttava vaikutus on vuosittain puolen miljardin euron luokkaa.

http://www.tela.fi/tyoelaketalous/sijoitustilastot_ja_analyysit/sijoitusvarojen_yhteenvedot

Seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa työeläkejärjestelmä siis saattaa hyvinkin myydä 170 mrd eurolla assetteja, ei ostaa niitä. Siis lähes Suomen BKT:n verran. Suomeen näistä on sijoitettu 1/3-40 % ja trendi Suomen osuudessa on muutenkin ollut selvästi laskeva:

Myyntipainetta siis, ei ostopainetta. 

Hey come on. Myönnä nyt virheesi ylempänä, älä vaihda puheenaihetta. Kysymys miksi sijoittaisimme suomeen yhtään enempää on täysin irrelevantti Akin kirjoitukseen, Hän kirjoitti siitä miten voi spekuloida lyhytaikaisesti, kun instituutiot liikkuu hitaasti.

Kommenttisi ettei 10 %:set omistajat liikuta laivaa oli virheellinen. Jos instituutio astuu kuvioon prosentilla-kahdella in or out, niin se varmasti nostaa/laskee kurssia lähiaikoina. Oli sitten large, mid or small cap.

Toisekseen, pitkässä juoksussa on täysin merkityksetöntä mitä instikat tekee. Suomalaisten yhtiöiden kurssi 5-10 vuoden kuluttua riippuu niiden bisneksen kehityksestä, ei instikoiden liikkeistä.

Muuten kiitoksia asiallisista ja out-of-the-ordinary-box viesteistäsi.

Kotimaan talouskehityksestä riippuvaisiin yhtiöihin sijoittaisin toki nuivasti.Omassa salkussa taitaa Aktia olla ainoa täysin kotimaasta riippuvainen. Toiseksi riippuvaisin on Fortum, kolmanneksi Nordea ja Sampo. Viidentenä Nokian Renkaaat tai Olvi joilla vahva asema Suomessa, silti vientivetoinen. TeliaSonera? Loput on sitten jo lähes täysin vientivetoisia.

Aktiaa myisin jos ei joutuisi maksamaan veroja, ja/tai vakavaraisten asiakkaiden vakavarainen pankki, matalan koron maailmassa, treidaisi p/e 10:llä.

No niin. Siis:

1) Suomalaiset eläkeyhtiöt omistavat 10 % Suomen pörssistä, jos tällainen sanonta vielä sallitaan

2) Suomalaiset eläkerahastot ovat vuosikymmenen laskeneet koko ajan Suomi-osuuttaan salkustaan ja voimakkaasti

3) Suomalaiset eläkerahastot ovat juuri siirtyneet nettomyyjiksi (+-omaisuusarvojen muutokset)

Joten miten tästä Aki tai sinä päättelette, että eläkerahastojen (oletammanne) hidasliikkeisyys jotenkin NOSTAISI Suomen pörssin osakekursseja?!

Lisäksi em. on 20-30 vuoden prosessi, jossa päämerkki on miinus. Siis: ei mitään vaikutusta, mutta jos jokin, niin kursseja ja kiinteistöjä laskeva (Suomessa).

EDIT: "me" tarkoitti siis "ne" viitaten ko. eläkerahastoihin. Suomi on maailman paskimpia sijoitusmaita, mutta se ei tähän liity.

Lisäksi IMO on käsittämätöntä, että alalla vuosikymmeniä ollut voi olettaa, että staattisten omistajien hidasliikkeisyydet vaikuttaisivat mitenkään hintatasoon?! Asunnoista vaihdetaan vuosittain ehkä muutama prosentti, mutta tämä prosentti määrää hintatason. Ei sillä ole hinnan kannalta mitään väliä, miten staattiset omistajat ovat hitaita tai nopeita. Ne eivät myy eivätkä osta. Hinta määräytyy marginaalissa. Ihan tuubaa. 

Maailman osakevarallisuudesta aivan valtaosa on staattisten omistajien käsissä. Samoin bondeista. Silti hinnat heiluvat valtavasti. 

Mutta ehkä tämä menee samaan sarjaan sen kanssa, miksi on niin kannattavaa sijoittaa maailman kovimman p/e-tason maan kiinteistöyhtiöihin, koska näiden p/e on niin edullisen tuntuinen... Ja "e" tässä Suomen BKT-odotus.

"Joten miten tästä Aki tai sinä päättelette, että eläkerahastojen (oletammanne) hidasliikkeisyys jotenkin NOSTAISI Suomen pörssin osakekursseja?!"

Kumpikaan ei tainnut kirjoittaa että nostavat pysyvästi. Nostavat, tai laskevat - lyhyellä tähtäimellä, jos ne muuttavat yhtiökohtaista allokaatiota osarin perusteella. Itsestäänselvää. Vaikka iso kuvio on heillä poistumaan päin niin osarikauden aikana tulee niitä tilanteita kun ne toimivat päivien ja viikkojen viiveellä, kun taas vikkelä kaveri toimii nopeasti. Sitä Aki tarkoitti. Ei tästä enempää tarvi kummankaan saivarrella.

no miten me sitten nostavat lyhyella tahtaimella? tai laskevat?

Kun ne osarin perusteella reagoivat jompaankumpaan suuntaan.

Mutta viiveellä, koska haetaaan konsensusta firman sisältä aamu- tai viikkopalaverissa. Jos joku Ilmarisen sijoitusjohtaja tänään ihastui/vihastui Vaisalan osarista, niin ei se hetimiten tee viiden miljoonan kauppaa keskustelematta kenenkään kanssa.

Ja keskustelun jälkeenkin se viiden miljoonan kauppa on kestänyt monta päivää tai viikkoja. Kun laidat ei kestä ripeämpää liikettä.

ja mihinkahan tama mutu perustuu?

Kun on vuosien aikana seurannut miten instikoiden vähennykset/lisäykset puhumattakaan exitmyynneistä/entreostoista ovat pitkäkestoisia, ja laskevat/nostavat kursseja useita_viiva_kymmeniä prosentteja, usean viikon aikana. Onko sinulla eriävä mielipide?

no sitten varmaan olet tehnyt hyvan tilin

En spekuloi. Sijoitan.

Työeläkeyhtiöt ovat vähentäneet Suomi-painotustaan ja luultavasti edelleen vähentävät ja tällä on ollut vaikutusta kursseihin. Kolumnissani en mielestäni ottanut kantaa markkinoiden suuntaan, vaan kehoitin olemaan hereillä kohteitten suhteen. Sormi liipaisimella, molempiin suuntiin oli sanoma.

kun telayhtiöt myyvät maksaakseen eläkkeitä, kannattasa ostaa.