Kolumni: Maltan aarre jää löytymättä

> Vihreillä on pokkaa väittää, että kahdeksan miljoonan sijoituksella harmaan talouden torjuntaan tulisi 130 miljoonan verotulot.

Johtopäätös todennäköisesti vihreiden oman analyysin tulos. Ville Niinistö osaa autoveroasiat ja Heidi Hautala taas tietää harmaasta taloudesta rakennustoiminnassa.

Vihreillä populisteilla menee lailliset ja laittomat veronkierrot sekaisin.

Malta on halvan verotuksen maa ulkomaisille peliyhtiöille, mutta ei varsinainen veroparatiisisaari. Eikä mikään paratiisi muutenkaan. Vanha kolumnini, jonka joku tyrkkäsi google translateen ja siten herätti paljon kiinnostusta paikallisissakin. 31.10. 2013 Siellä missä serkut nussivat. Kirjoitin kolumnin kivellä ollessani, mutta pääsin pois ehjin nahoin ja olen monta kertaa uskaltanut palatakin.

Antti Herlinin rahojen alkuperä Maltalla on selvitetty Seura lehden artikkelissa 6.11.2017. https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-… . Koko YLEn tehtävä on poliitikkojen mainostaminen ja heidän tekemien typeryyksien peittely. Ns. paratiisipapereiden tehtävä on tämän ideologian mukaisesti , tukea Suomen järjettömän korkeata verotusta.  Suomen ja suomalaisten asioista saa yleensä parhaan käsityksen suomalaisista tiedotusvälineistä.

Aina ei tarvita ns. arvovaltaisia medioita, Seuran juttu vaikuttaa hyvältä samoin Seiskassa on usein mielenkiintoisia tietoja. 

adnil99 kirjoitti:

Antti Herlinin rahojen alkuperä Maltalla on selvitetty Seura lehden artikkelissa 6.11.2017. https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-p... .

Mie pysyttelen Seuran jutun luettuani alkuperäisessä teoriassani, eli Herlinin firmaa vietiin. Sekä Seuran että MOTin juttu perustunee vähemmistöosakkaiden yhteydenottoon ja materiaaleihin. Heitä toki vietiin myös, mutta heidän näkökulmansa on tietenkin omansa. Kun oikealta kusettajalta ei varmasti saa mitään, voi esimerkiksi kääntyä Suomen rikkaimman miehen puoleen, jos vaikka sieltä saisi jotain esimerkiksi julkisuuden avulla. Yleisestikin on vaikea uskoa Antti Herlinin tapaisen miljardimiehen ryhtyvän miljoonaluokan källäyksiin. Siinä on kolme merkitsevää numeroa eroa. Källääjät källäämisen ilosta (kuten the current President of the United States) ovat asia erikseen.

Kanitettuja kiinteistöjä voi muuten toki myydä, mutta  pantinhaltija pitää aina avaimia käsissään.

Päätinpä minäkin liittyä Sijoitustiedon keskustelijoiden iloiseen joukkoon.

Koska olen seurannut sattuneista syistä tästä Långvikin juttua jo jonkin aikaa, niin pistetään hieman kommentteja tuosta viime maanantain MOT-ohjelmasta, joka epäonnistuu pahoin perusväitteessään; Suomalaisia verorikollisia ei löytynyt Maltalta, vaikka niin annettiin ymmärtää. Jutun keskiöön nousee Nemea pankki, sen omistajat Mika Lehto ja Heikki Niemelä ja Antti Herlin. Viimeksimainitulla ei ohjelman mukaan muuten ole mitään liiketoimintaa Maltalla. 

Koska ohjelman varsinainen perusväite ei oikein etene, on tietysti hyväksi matkabudjetin vastineeksi esitellä yllämainittuun kuvioon liittymätön tyyppi, joka on kuitenkin ilmeisesti jonkin sortin kelmi. 

Kaveri, joka ei muistanut omaa nimeään:

Tuomo Mäki

Millä tavalla Tuomo Mäki liittyy Mika Lehtoon/Nemeaan?? Ei oikeastaan mitenkään, tai sitten toimittajat keksivät jotain, mitä minä en ole keksinyt ja jättivät  kohteliaasti sen sitten ohjelmassa kertomatta.

Toki on aivan naurettavan kaukainen yhteys: Tuomo Mäki tuntee Roman Rotenbergin, Rotenberg joutui myymään (bulvaanikaupalla??) omistamansa Kylpylähotellin Långvikissa syksyllä 2015 USA:n Putinin lähipiirille asettamien talouspakotteiden vuoksi. Ja toisaalta Lehdon ja kumppaneiden yhtiö Långvik South omisti maata Långvikissa, mutta muuta yhteyttä Mäen ja Mika Lehdon välillä ei näytetty olevan. Tuo yhteys on vähän samanlainen kuin sanoisi minun olleen jossain tekemisissä Tom Sjöbergin ja Tony Halmeen kanssa, kun minä asun nykyään Punavuoressa, niinkuin Sjöbergkin. Ja Tonykin asui siellä kun vielä eli. 

Mäki on tehnyt komean konkan Kanadassa, puhutaan yhtiöryppäästä, jonka tase on luokkaa 74 miljoonaa Kanadan dollaria. KRP tutkii Mäkeä, ja hänen pikavippitoimintansa sisältää varmaan jollain tavalla rikollisia elementtejä, joten Maltalta on toimittajien mielestä löydetty yksi ihan oikea talousrikollinen. Se, että Mäen jäljiltä saataisiin Suomeen merkittävästi verotuloja takaisin, on kyllä minun valistuneen arvioni mukaan toiveunta. Saa myöhemmin tulla kertomaan että olin väärässä.

No, sitten takaisin minua eniten kiinnostaneeseen osaan:

Mika Lehto/Heikki Niemelä/Nemea pankki

Nemea on Lehdon ja Niemelän omistama pelkästään nettiliiketoimintaa harjoittava pankki. Niemelä ja Lehto perustivat Nemean vuonna 2008 ja valitsivat pankin hallintoon pari tunnettua maltalaista kasvoa, entisen pääministeri Lawrence Gonzin ja Joseph P. Zahran, josta tuli viime vuonna Vatikaanin varainhoidosta vastaava johtaja.

Pankin toiminta ei lähtenyt mitenkään ryminällä käyntiin, mutta vuonna 2015 se herätti huomiota markkinoimalla 4% talletuskorkoa yksityishenkilöille Maltan lisäksi ainakin Hollannissa ja Belgiassa. Kahdessa viimeksimainitussa maassa ei asiasta tykätty, ja Mika Lehto syyttääkin Hollannin entistä valtionvarainministeri Jeroen Djisselbloemia Nemean vaikeuksista. MOT ei valota, enkä minä jaksa syynätä, mitä Djisselbloem teki vaikeuttaakseen Nemean toimintaa. Valistunut arvaus on, että Djisselbloem varoitti ylisuuria korkoja tarjoavasta Nemeasta sekä Maltan pankkivalvontaa että Euroopan keskuspankkia. Lisäksi samoihin aikoihin yksittäinen pankin toimihenkilö ilmoitti Maltan pankkivalvonnalle Nemean toimivan jollain tavalla arveluttavasti.

Toimihenkilö huomasi kaksi asiaa: Yksittäinen Azerbaijanin kansalainen (Pariisissa asuva naishenkilö) oli tallettanut pankkiin 10M€. Tuollainen herättää luonnollisesti kysymyksiä rahanpesusta. Nemea oli Malta Todayn mukaan myös  myöntänyt Lehdolle ja Niemelälle pankkitakauksia heidän Suomessa olevien bisneksiensä vakuudeksi. Luonnollisesti herää kysymys oliko Nemealla turvaavat (vai oliko minkäänlaisia?) vastavakuudet näille pankkitakauksille?

Huhtikuu 2016 tilanne oli eskaloitunut Maltan pankkivalvonnan mielestä niin vakavaksi, että he vaativat Lehdolta ja Niemelältä 3M€ lisää oman pääoman luontoista rahoitusta  Nemealle 10.5.2016 mennessä, tai pankki menettää toimiluvan. Koska rahaa tarvittiin nopeasti, jäi Lehdon oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi kääntyä Antti Herlinin puoleen. Herrat sopivatkin että Herlin/Security Trading  ostaa Långvik Southin osakekannan hintaan 8,5M€, josta 7M€ kuitataan sillä, että Security Trading ottaa vastattavakseen yhtiön velat ja 1,5M€ maksetaan käteisellä. Lisäksi herrat sopivat, että Herlin lainaa 1,5M€ on  Lehdolle/Revestorille muita kiinteistövakuuksia (Pyhäniemen kartano ja Storklobb Sipoossa) vastaan. MOTin toimitus ei pysty kertomaan, miten Herlin katsoi että hän voi ostaa kiinteistöyhtiön, vaikka hän on melko varmasti epäillyt Lehdon esittämän valtakirjan (Lehto omisti yhtiöstä vain 50%) oikeellisuutta. Olen kuitenkin samaa mieltä kuin Aki, Herlinin ja hänen asianajajansa mielestä hänellä on ollut riittävästi vilpittömän mielen suojaa, että kauppakirjan on voinut allekirjoittaa ja kauppasumman maksaa.

Se, että kaupan varainsiirtovero maksettiin myöhässä herättää epäilyn siitä, että Lehto (jota Herlin jollain tasolla pitää/piti ystävänään) on kertonut Herlinille, että tämä kauppa on jollain tavalla väliaikainen järjestely, joka perutaan sitten kun Nemean pelastamisessa on onnistuttu. No, syksyllä 2016 Herlin päätti maksaa kaupan varainsiirtoverot, joten luottoa Lehdon välipuheisiin ei enää tuolloin ilmeisesti ollut. Samoihin aikoihin Långvik Southin pienosakkaat saavat tiedon Lehdon tekemistä kaupoista ja riitely kaupan laillisuudesta ja kauppahinnan kavaltamisesta Lehdon ja muiden Långvik Southin osakkaiden kesken alkoi. Koska muut osakkaat arvelivat, että rahaa voisi saada helpommin Antti Herliniltä/Security Tradingilta kuin Lehdolta, päättivät he tehdä kaupasta tutkintapyynnön poliisille.

Kun ohjelmaa katsoo, tulee kyllä heti mieleen pari asiaa myös näiden Långvik Southin pienosakkaiden toiminnasta:

1. Minun vaikea uskoa, että Mikko Pyykkö ja muut pienosakkaat eivät tienneet Antti Herlinin ostohaluista mitään. Långvik South oli raskaasti velkainen yhtiö, jonka talous heilui savijaloilla. Yhtiöllä oli maata aivan Herlinin omistamien maiden vieressä ja Herlinillä on käteistä rahaa. Jos siis pitäisi miettiä, kenelle Långvik Southin olisi pitänyt yrittää maitaan myydä, niin eikö Herlin olisi ollut selkeä ykkösvaihtoehto?

2. Pyykkö mainitsee, että Långvik Southin osakkailla oli osakassopimus. Jos näin on, ja pienosakkailla on puhtaat jauhot pussissaan, miksi hän ei antanut kopiota sopimuksesta toimittajien käyttöön?

Tarinan loppu tähän päivään asti on aika selkeää menoa. Maltan pankkivalvonta peruutti Nemean toimiluvan keväällä ja ryhtyi sen jälkeen likvidoimaan pankin varoja, jotta tallettajat saavat omansa pois. Prosessi on alkanut kohtuu hyvin, mutta isoilla tallettajilla on vielä merkittäviä saatavia, joita Maltan talletussuojajärjestelmä ei turvaa. Ymmärtääkseni järjestelmä on oikeastaan ihan samanlainen kuin Suomessakin, alle 100.000€ talletukset turvataan kokonaan, ylittävältä osalta tallettajat saavat sitten prosenttiosuuksia sen mukaan, miten varojen likvidointi onnistuu.

Suomessa Långvik Southin muut osakkaat haikailevat rahojensa perään, ja menevät oikeuteen Lehdon kanssa. He yrittävät saada myös jotenkin Herlinin/Security Tradingin korvausvelvolliseksi, mutta veikkaan että eivät siinä onnistu.

Kun asia oli saamassa julkisuutta Suomessa, Herlin/Security Trading ja Lehto sopivat nopeasti Herlinin nostaman velkomuskanteen, joka koski siis sitä 1,5M€ lainaa korkoineen ja kuluineen, jonka Herlin antoi Lehdolle. HS:n uutisen mukaan osapuolet sopivat että velan vakuutena olevat kiinteistöt realisoidaan mahdollisimman nopeasti ja kaupoista saatavilla varoilla maksetaan lainoja takaisin. Akin ajatusta hieman kehitellen on helppo ajatella, että Herlinistä tai jostain hänen yhtiöstään voi tulla myös Pyhäniemen kartanon ja Sipoon Storklobbin omistaja, vaikka tällaista Herlin ei todellakaan viime vuoden keväällä Lehdolle rahaa lainatessaan suunnitellut.

On ilman muuta selvää, että tämä asia pysyy julkisuudessa, kun edessä on vielä kesken oleva poliisitutkinta, mahdollinen kavallussyyte ja jos edellä olevat päättyvät siihen, että rikoskanteita ei nosteta, niin varmasti Långvik Southin pienosakkaat nostavat siviilikanteen Mika Lehtoa vastaan. Kun asiaa etenee, niin media kirjoittaa.

Olen oikeastaan ihan varma, että Antti Herlin ei ole syyllistynyt tässä asiassa  mihinkään rikolliseen. Hän halusi ostaa Långvik Southin maat ja samalla auttaa Mika Lehtoa, mutta voisi hyvinkin olla että jos hän olisi arvannut minkälaiseen hullunmyllyyn hänet tässä sotkettaisiin, niin hän olisi jättänyt kaupat tekemättä.

Ja ohjelman perusideasta olen Akin kanssa samaa mieltä:

MOT on tutkinut Paratiisin paperit ja yrittänyt löytää sieltä verorikollisia, niitä sieltä löytämättä. Löysivät kuitenkin pieleen menneen pankkibisneksen pyörittäjät ja pikavippimiehen, joilla ei välttämättä ole puhtaita jauhoja pussissaan, hyvä. Kolmikolta Mäki/Niemelä/Lehto ei Suomen verottajalle kuitenkaan ihan valtavia summia Suomeen veroina palaudu. Jos demarien ja vihreiden ehdottamat toimet harmaan talouden torjumiseksi ovat tämän kolmikon varassa, kannattaa jättää uudet verovirkailijan vakanssit perustamatta.

Linkkejä: 

HS Herlinin ja Lehdon sopimuksesta velkomuskanteesta

Nemea pankin tase vuodelta 2015

Malta Today Nemeasta keväällä 2016

Malta Today Nemeasta viime viikolla