Rahoituksen professoreilta joskus kysytään, mihin nyt kannattaisi sijoittaa. Mitenkä muutenkaan. Itse kysyn lääkäriltä neuvoa astman haitatessa. Hierojalta kysyn neuvoa iskiaksen oireillessa. Lakimiestuttavalta kysyn neuvoa yritysverotukseen liittyen. Oletan, että he osaavat vastata minulle oikein. Mutta itse en rahoituksen professorina osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen, mihin Sinun nyt kannattaisi sijoittaa.
Rahoituksen professorina olen kirjoittanut useita sijoitusaiheisia kirjoja, joissa käsitellään erilaisia hajauttamisen tyylejä, sijoitusstrategioita, tuottoja ja riskejä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hajauttaminen kannattaa. Ajoitus on käytännössä mahdotonta. Treidaaminen ei kannata. Markkinat ovat sen verran tehokkaat, että ammatikseen sijoitussalkkuja hoitavatkaan eivät kulujen jälkeen keskimäärin voita indeksiä. Nämä kaikki ovat yleisesti tunnettuja faktoja, mitkä pitävät paikkansa kaikkialla maailmassa ja aina. Mutta nämä eivät ole vastauksia, joita minulta halutaan kuulla. Ne ovat tylsiä.
Rahoitusteorian isä Harry Markowitz vieraili joitakin vuosia sitten Suomessa. Hänen elämäntyönsä liittyy hajauttamiseen. Tehokkailla markkinoilla ainoan ilmaisen lounaan tarjoaa hajautus. Minulla oli etuoikeus olla häntä vastassa lentokentällä. Ensimmäinen toimittajan kysymys oli, mihin nyt kannattaisi sijoittaa.
Sijoitusmarkkinoilla menestymisessä on kysymys neljästä asiasta, loppu on kohinaa. Ensinnäkin säästäminen ja sijoittaminen kannattaa aloittaa ajoissa. Korkoa-korolle –efekti kannattaa laittaa liikkeelle mahdollisimman pian. Toisekseen kannattaa keskittyä hyvätuottoisiin kohteisiin. Osakemarkkinoiden ominaisuus on, että joskus markkinat laskevat vuodessa 50%, mutta pitkällä aikavälillä ne tuottavat paremmin kuin korot. Kolmas asia on suunnitelmassa pysyminen. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Neljänneksi menestyvä sijoittaja onnistuu välttämään sijoitusmarkkinoiden karikot. Kutsun niitä ansoiksi.
Kirjoitin Kent Bakerin kanssa kirjan ”Investment traps exposed”, mikä julkaistiin keväällä 2017. Kirjan alkuosa käsittelee sijoittamisen psykologiaa, sitä miten meidän sijoittajien on vaikea uskoa markkinoiden tehokkuuteen ja pitäytyä sijoitussuunnitelmassa. Itsekurittomuus on sijoittajan suurin vastustaja. Kirjan loppuosassa luokittelemme sijoitusmarkkinoiden ansat kahdeksaan eri luokkaan. Esimerkkien avulla pyrimme kuvaamaan, millaisia ansoja meille markkinoilla on asetettu. Aloitin kirjan julkistamisen yhteydessä twitter-tilin @Investmenttraps, mihin lisään käytännön esimerkkejä meiltä ja maailmalta. Niitä näyttää riittävän.
Itsekurittomuuden tunnistaminen ja korjaaminen sekä markkinoiden ansojen tunnistaminen ei kuulosta kovin houkuttelevalta viestiltä sijoittajalle, joka haluaa tietää, mihin juuri nyt kannattaisi sijoittaa. Suomen Warren Buffett eli Jouko Brade opasti minua ystävällisesti aikoinaan. Hän totesi, että ei koskaan kannata neuvoa, mihin kannattaisi sijoittaa. Mutta aina voi kertoa, mihin itse on sijoittanut. Tällä hetkellä suurimmat sijoitukseni ovat seuraavat: 180 tuhatta Taalerin osaketta. 100 tuhatta Nokian osaketta. 110 tuhatta QPR Softwaren osaketta. 60 tuhatta NCC Groupin osaketta (tietoturvayhtiö Lontoon pörssissä). Miljoonalla eurolla osakehuoneistoja Helsingissä, Berliinissä ja Barcelonassa. Jonkin verran käteistä siltä varalta, että joku houkuttelevan tuntuinen kohde tulee vastaan.
Sijoitussalkkuni ei ole kovin hyvin hajautettu eikä se ainakaan noudata indeksipainoja. En rohkene neuvoa ketään sijoittamaan tällä tavalla. Tällainen salkku voi olla liian riskinen eläkkeellä olevalle, joka haluaa sijoituksiltaan kassavirtaa. Nuorelle sijoittajalle salkku voi näyttäytyä liian pieniriskiseltä ja tylsältä. Mutta tämä on minun salkkuni ja olen siihen tällä hetkellä kovin tyytyväinen.
Vesa Puttonen
