Olen ollut pääsääntöisesti hyvin tyytyväinen esimerkiksi Lauritsalan Kisan, Lappeenrannan Shakkikerhon, Lappeen Riennon, Palloiluseura Kynamon, Munkka (myöh. Espoo) Coltsin, Röhkön Kaatajien ja Naarasleijonien (toiminnantarkastajana edelleen) toimintaan. Suomen Pokerinpelaajat ry:ssä olen ollut vuosikymmenen varapuheenjohtajana ja on meillä ollut hyviäkin hetkiä. En siis liene lähtökohtaisesti järjestövastainen, kun olen aika monen toiminnassa ollut aktiivisestikin mukanakin.
Veikkausperheen kovin ydin on odottamani mukaan pääsääntöisesti vaiennut nopeasti ykköspainoksensa loppuun myyneen Senja Larsenin Veikkauskratia-kirjasta. Tämä on järkevä strategia, sillä olisi Veikkauskratian vallankäytölle turmiollista, jos yleisön tietoisuus rahapeliongelmien vakavuudesta lisääntyisi. Rahapelijärjestelmämmehän on optimoitu ottamaan peliongelmaisilta kaikki mahdolliset rahat pois, ja tätäkään ei turhan moni vielä ymmärrä. Monet Veikkauskratiansa lukeneet ovat kertoneet nyt jo kuitenkin ymmärtävänsä.
Jos kirjassa olisi perustavaa laatua olevia virheitä, olisivat Veikkauksen edunsaajat jo kauan sitten moukaroineet kirjan palasiksi. Päälobbarinsa ovat varmasti kirjan lukeneet heti tuoreeltaan ja mökötelleet, kun siinä on lähinnä kohtia, joista edunsaajien perspektiivistä olisi hyvä vaieta.
Mutta nyt edunsaajien kakkosketju on kehitellyt teorian pelikoneita pois kaupoista ja/tai edunsaajien ja veikkaushäviövarojen napanuoran katkaisua haluavien järjestövastaisuudesta. Tosin ajatus on sikäli harhainen, että ei ole mitään organisoitunutta järjestövastaista kollektiivia. On vain peliongelmista ja korruptoivasta rahapelijärjestelmästämme huolissaan olevia yksityisiä kansalaisia. Joukossa toki saattaa olla joku järjestövastainenkin, tosin en ole sellaiseen törmännyt. Veikkausperhe taas on hyvin organisoitunut ja aiheesta huolissaan rahoituksensa puolesta.
Toinen Ilta-Puluistakin jo kirjoitti hyvin kriittisen Veikkauskratia-jutun ”Veikkaukselle hävityt rahat tulevat suoraan köyhien ja sairaiden taskuista, toimittaja tylyttää: “Suomi rakentanut avokasinon” ” Luettuani sen yritin tanssia ripaskaa vähän rikki olevasta polvestani huolimatta, mutta se ei mennyt kovin hyvin. Tällaisia juttuja ei muuten julkaistu 1990-luvulla. Eikä seuraavalla vuosikymmenelläkään. Eikä oikein vielä 2010-luvun puolivälissäkään.
On itsestään selvää, että osa järjestöistä tekee hyvin tärkeää työtä ja osa ei tee juuri muuta kuin lobbaa itselleen rahaa. Loput ovat sitten siitä välistä. Rahahan ei haise, sanotaan. Paitsi sellutehtaan vieressä kyllä haisee. Mutta veikkaushäviövarojen runsaudensarvi on saanut esimerkiksi SOSTE:n ja Museoliiton ottamaan sisukkaasti kantaa rahapelipolitiikkaan ilman mitään varsinaista rahapeliosaamista.
Mutta jos esimerkiksi Senja Larsen, Jenna Mäkelä ja Leena Pihanurmi ovat järjestövastaisiakin – sen lisäksi että ovat tietenkin Maltan agentteja – voin mie antaa heille ja muillekin vähän lisää vettä myllyyn.
Hommasin nimittäin puolitoista vuotta sitten tutkivan journalistin tutkimaan STEA-avustettavia. Olin kuullut niin paljon sisäpiiritietoja melko olemattomasta toiminnasta, mutta ei niinkään olemattomista avustuksista, että tämä oli nähdäkseni yhteiskunnallisesti tärkeä kohde tutkia. Valitettavasti projekti jäi vähän kesken, kun toimittaja sairastui vakavasti ja koronakin oli tutkimuksen riesana.
Julkaisen lisää otantoja muistiinpanoistaan:
”Järjestöjen yhteisjärjestö joka pääasiassa postailee Facebookiin muiden järjestöjen tapahtumista ja järjestää itse muutamia tapahtumia kevään aikana. Myönnetystä. avustussummasta voisi olettaa, että työllistää yhden ihmisen. Jään tosin pohtimaan miten tässä riittää kokopäivätyötä yhdelle ihmiselle. Järjestön pääasiallinen tavoite tiedottaa muiden järjestöjen toiminnasta (verkkosivuilla ei kävijöitä feb 2020) ja toteuttaa vertaistukitoimintaa, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa mm. yhtä keilausreissua.ja yhtä leiriä ensi syksynä, siinäpä se sitten onkin.”
STEA-avustuksia 2017-2020 249.000€
”n. 330 000 euroa vuodessa toimintaan. Toiminta koostuu keskusteluilloista ja lomista. Ovat listanneet aiempien vuosien toimintansa sivuillansa, ja useana vuotena on ilmeisesti toiminta koostunut vain kahdesta keskustelutilaisuudesta. Aiemmin muutamana vuotena myös rahasto ja neuvontapuhelin. Tutkittava lisää.”
STEA-avustuksia 2017-2020 1 038 600€
”Toiminnan tarkoitus on mahdollistaa toisten järjestöjen toimintaa (järjestöjen järjestö), tuoda ihmisiä järjestöjen pariin. ja viedä järjestöjä ihmisten pariin mm. viestinnällä ja tilapalveluilla. Itse pitkään järjestökentällä toimineena en ole koskaan kuullutkaan koko paikasta.
Kuulostaa hankkeiden luomiselta työpaikkojen luomiseksi.”
STEA-avustuksia 2017-2020 4 032 920€
Järjestöjä oli huomattavan hankala tavoittaa ja suhtautuivat nihkeästi haastattelupyyntöihin:
”Yritetty jälleen soittaa. Aikaisemmin puhelimeen ei vastattu, nyt puhelinvastaajassa ilmoitus, että toiminta on lakkautettu toistaiseksi koronan vuoksi. Haastattelu ei siis onnistu.”
STEA-avustuksia 2017-2020 689 017€
”Ei vastausta sähköpostiin. Soitto tällä viikolla (14). Soitettu toimiston numeroon, menee vastaajaan. Myöh. uudelleen. 2.4. soitto, ei mennyt suoraan vastaajaan, muttei myöskään vastannut puhelimeen. Soitettu 27.4. ja 4.5. Ei tavoitettu. Koronasta johtuen?”
STEA-avustuksia 2017-2020 2 017 670€
”Yritetty tavoittaa toiminnanjohtajaa niin puhelimitse kuin kolmella sähköpostilla. Ei vastausta. Vastasi kun kerroin pyytäväni tiedot STEAlta. Soitto toiminnanjohtajalle 1.4. klo 14-30 2.4.. Perui haastattelun sovitun haastattelupäivän aamuna.”
STEA-avustuksia 2017-2020 1 363 900€
Totta kai joukossa oli asialliseltakin vaikuttavia järjestöjä, mutta olen käsin poiminut vain muutamia esimerkkejä epäilyttäviltä vaikuttavista tapauksista. Miulla on toimittajan laatima excel avustuksista, havainnoistaan ja kontaktoinneistaan 119 eri järjestöstä. Annan sen mielelläni käyttöön, jos joku tutkiva journalisti tai muu reipas henkilö haluaa näitä tai muita penkoa.
