Veikkauksen livepokerin ja muiden pöytäpelien keskittäminen vain Helsingin ja Tampereen kasinoihin olisi Helsingissä asuvalle, mutta Tampereellakin viihtyvälle pokeriammattilaiselle erittäin hyvä uutinen.

Pääkaupunkiseudulla kukaan ei pääsisi enää pakoon Kaivopihalle, Isoon Omenaan tai Itäkeskukseen. Maakuntien väki tulisi entistä runsaslukuisempana Mikonkadun kansainvälisiin turnauksiin, kun kotipaikkakunnalla ei olisi enää laillisesti järjestettyä livepokeria.

Laittomien pelipaikkojen pyörittämishalukkaat olisivat vielä tyytyväisempiä. Pokeri on aivan liian sitkeähenkinen peli hallinnollisilla päätöksillä tapettavaksi. Kun kauppojen automaatit työnnetään pelisaleihin (over/under -linja 2026), tilalle ei tule maltalaisten pääomasijoittajien helvetinkoneita. Mutta pöytäpelien lahtaaminen loisi varmuudella uusia hooleja ympäri Suomea.

Lisäksi uudet pelipaikat voisivat ottaa valikoimaansa myös Black Jackin ja ruletin, jotka Casino Rayn avautuminen poisti Helsingin muista peliluolista 1990-luvulla. Jostain miulle käsittämättömästä syystä jotkut tykkäävät pelata näitä kahtakin.

Näin näyttäisi sitten ilahduttavasti olevankin käymässä. Veikkauksen yt-neuvottelujen jälkeen on kenkää saamassa 150 työntekijää ja 50 toimihenkilöä. Pelisaleja tuskin ollaan vähentämässä, koska niihin pitää muutaman vuoden sisällä mahduttaa lisää automaatteja. Joten hyvin veikkausmainen ratkaisu on lopettaa runsaasti henkilökuntaa vaativat Feel Vegasien pöytäpelit.

Tosin Veikkauksen henkilökunta ei päätöksestä varmasti ilahdu. Eikä ole kansantaloudellisesti mitään järkeä siirtää pelejä Veikkaukselta peliluolien pitäjille. Tämä olisi yhtä hönöä kuin oli ravintoloiden pöytäpelien lopettaminen. Koulutetun rahapelihenkilökunnan tuuppaamisesta työnhakuun ilahtuvat korkeintaan pätevää työvoimaa etsiskelevät hoolerit.

Pöytäpelien lopettaminen ja peliongelmat

Peliongelmaan en usko pöytäpelien lopettamisen vaikuttavan sitä taikka tätä. Kansainvälisesti maailman huippua olevan rahapelikulutuksemme juurisyy ei ole peruskoulu, vaan vuosikymmeniä jatkunut häviävän rahapelaamisen hyväntekeväisyydeksi naamioiminen ja sen markkinoiminen median lisäksi kaupoissa ja kioskeissa.

Pahasti peliongelmaiset häviävät joka tapauksessa kaikki omat ja muuten hankkimansa rahat. Osa kuolee luonnollisesti, osa oman käden kautta ja jotkut jennamäkelät jopa lopettavat pelaamisen kokonaan. Joten ongelmapelaajien määrän säilyttäminen ennallaan vaatii yhä uusien ja uusien pelaajasukupolvien kasvattamista. Rahapelimonopolimme on onnistunut tässä toistaiseksi erinomaisesti.

Lainaan entisen Veikkauksen pelinkehittäjän Reijo Anttilan toissapäiväistä blogia ”Ajetaanko rahapelipolitiikkaa nyt käsiohjauksella?”

”Ainahan Suomessa peliyhtiöt (aikaisempina vuosina lähinnä Veikkaus ja RAY – Fintoto oli niin pieni, että sen roolia ei voi aliarvioida) ovat rahapelipolitiikkaa osaltaan ohjanneet. Noin vuoteen 2019 asti tuo kuitenkin toimi mielestäni hyvin ainakin siinä mielessä, että rahapelipolitiikka oli kohtuullisessa määrin johdonmukaista ja toteutti sille epävirallisesti asetettua päätavoitetta eli yhteiskunnan rahapelaamisesta saamien tuottojen maksimoimista.”

Arvailen vähän miksi Feel Vegasien henkilökunta on ottamassa osumaa:

Sisäministeriö on vaatinut Veikkaukselta ”vastuullisuustekoja”

Sisäministeriön ja Veikkauksen välit ovat kuin sisäministeri Maria Ohisalolla (vihr.) ja perussuomalaisten puheenjohtajalla Riikka Purralla, joskin julkisuudessa sättivät toistensa toimia maltillisemmin sanankääntein.

Ilta-Sanomien 4.7.2020 jutusta Valtionyhtiö Veikkaus on ajautunut kriisin partaalle:

”Veikkaukseltahan on viety kaikki aseet. Nykyinen sisäministeri (Maria Ohisalo, vihr) ei ole hyväksynyt yhtään Veikkauksen sääntömuutoshakemusta vuoteen – tai siis ei yhtään koko ministerikaudellaan. Hän on yhden Veikkausta koskevan sääntömuutoksen hyväksynyt, ja se koskee tätä korona-aikaa, eräs Veikkauksen sisäpiiriläinen harmittelee.”

Käsittääkseni sisäministeri vaati median veikkauskritiikin paineessa Veikkaukselta ”vastuullisuustekoja” ennen sääntömuutoshakemusten hyväksymistä, mutta ei yksilöinyt mitä nämä olisivat. Ymmärrettävistä syistä ei täsmentänyt, koska oletan koko Viisikon rahapeliosaamisen olevan tasolla ”Aki korjaa autoa”. Joista jälkimmäinen osaaminenkaan ei ole nolla. Osasin pari viikkoa sitten lisätä vuokra-auton pissapoikaan ikkunanpesuainetta ja läikytinkin vain vähän.

”Mis sie tarvitset oikei hyvvää vastuullisuustekoa. Täs siul on sellane”, voin kuvitella hyvin Veikkauksen johdon esittelleen pelisalien sulkemista. Ja jatkaneen ”Myöhä laitettii jo yli kolmesataa pelinhoitajaa lauluu enneko sie olit ees sisäministeri”.

Mainittakoon, että tällä kertaa julkisuuden paine ei ole kohdistunut pahamaineisiin pokeriin, Black Jackiin ja rulettiin, vaan ”hajautettuihin” pelikoneisiin ja nettislotteihin.

Henkilöstöhallinnointi on raskasta puuhaa

Tärkein oppi, minkä RUK:sta sain, oli väistellä johtotehtäviä. Erityisesti henkilöstön johtaminen on raskasta puuhaa. Paljon mukavampaa on esimerkiksi kahvitella poliitikoiden kanssa tai pitää esitelmiä yleisölle, jonka on pakko nyökkäillä jutuillesi.

Vähemmän henkilöstöä -> vähemmän henkilöstöhallinnointia.

Lisäksi erityisesti nuoren osa-aikatyövoiman pyörittäminen on niin työlästä, että en sitä missään tapauksessa haluaisi enää tehdä. Puhelinosakekauppa-aikoinani tuli nimittäin kokeiltua. Tosin kun voitot tulivat omaan yhtiöön eivätkä hyväntekeväisyyteen, jaksoi nuorena ihan hyvin rypistää.

Pöytäpelit tuottavat vähemmän per neliö kuin automaatit

Pokerin järjestäminen on paljon kannattamattomampaa touhua kuin iloisesti kilisevien automaattien pitäminen. Jostain syystä kilpailluissa olosuhteissa, eli esimerkiksi Las Vegasissa, on viime vuosina pokerihuoneita laajennettu. Vaikka reikki on rapakon takana humoristisella tasolla verrattuna suomalaiseen malliin.

Normaali yhtiö säilyttää kaikki kannattavat yksikkönsä, vaikka ne olisivat vähemmänkin kannattavia. Tai jos sillä on pääomalleen parempia sijoituskohteita, myy vähemmän kannattavat palasensa pois.

Mutta Veikkaus ei ole normaaliyhtiö. Se ei voi monopoliyhtiönä myydä toimintojaan, eikä sillä rahantekokoneena ole käytännössä pääomatarpeitakaan. Joten kannattavien osien sovinnolla lopettaminen on rahan polttamista. Toki jos tällä metodilla saisi pidettyä hajasijoitetut automaatit, sitten operaatio olisi hyvinkin kannattava.

Kävin pokeri vastaan automaatit laskentatoimen väittelyä jo 90-luvulla rahislaisten pokerintappajien kanssa. Edustin silloinkin näkemystä, jonka mukaan tuottojen perspektiivistä kannattaa pitää molemmat, vaikka toinen onkin tuottavampi per neliö.

Vanhat rahislaiset ovat uhanalainen eliölaji uudessa Veikkauksessa

Fuusioiden yhteydessä yleensä toisen yhtiön työntekijät ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Kun SYP ja KOP fuusioituivat Meritaksi, oli paljon turvallisempaa olla serbi kuin kroaatti. Aivan kuten Vukovarissa syyskuussa 1991. Toki osa kroaateista jäi sielläkin henkiin.

Yleensä vahvemman osapuolen voi päätellä toimitusjohtajan kansallisuudesta. Meritan pääjohtajaksi tuli SYP:n Vesa Vainio ja Veikkauksen, Rayn ja Fintoton fuusiyhtiön toimitusjohtajaksi Veikkauksen Olli Sarekoski.

Veikkauslaiset toivatkin sitten modernin markkinointiotteensa Ray:nkin peleihin, syntyi mediakohun myötä poliittista painetta rahapelijärjestelmää kohtaan ja vanhat rahislaiset maksavat nyt uuden markkinointipolitiikan seurauksista.

Vahvojen huhujen mukaan uuden Veikkauksen lukuisissa yt-neuvotteluissa on joku vanha veikkauslainenkin saanut pakkopaketin kotiin kannettavaksi.

Veikkauksen hallituksen rahapeliosaaminen

Pörssiyhtiöiden hallituksissa on omia rahojaan yhtiöön sijoittaneiden lisäksi paljon saman alan entisiä operatiivisia johtajia. Katsoin Veikkauksen sivuilta hallituksensa jäsenten ”keskeisen työkokemuksen”. Nolla merkintää työkokemuksesta rahapeliyhtiöissä. Yhtiön omistaa valtio yksinään.

Hallituksen kuuluisi visioida yhtiölle tulevaisuutta ja estää toimitusjohtajan pahimmat hönöilyt. Rahapeliyhtiön hallituksella ilman rahapeliosaamista ei ole välttämättä eväitä oikein kumpaankaan.

Operatiivisen johdon viivytystaistelu

Kun ikä lähestyy uhkaavasti kuuttakymmentä, ovat useimmat siirtyneet urakehityksessään vaiheeseen ” puolustustaistelu”. Tiedän itse 54-vuotiaana, että jalka ei nouse enää nuoruusvuosien malliin ja uuden oppiminen on hidastunut radikaalisti. Pokeriurani on juuri tässä vaiheessa. Veikkauksen toimitusjohtajisto on

-65 ja -62 syntyneitä ja enemmistö johtoryhmästä samaa ikäluokkaa.

Kun pörssiyhtiön tulos laskee, vaatii hallitus toimitusjohtajalta toimenpide-esityksiä. Ellei niitä tule, vaihdetaan toimitusjohtajaa. Olen varma, että Veikkauksen hallitusammattilaiset ovat laskevan tulostrendin johdosta vaatineet toimenpiteitä. Takuusäätiön Juha A. Pantzar on lisäksi saattanut vaatia joitain vastuullisuustoimiakin.

Veikkauksen ratkaisuesitys tulospaineisiin näyttäisi olevan suurimman osan pöytäpeleistä siirtäminen peliluoliin. Sen kutsuminen vastuullisuustoimeksi olisi pysyvien menonlisäysten nimeämistä tulevaisuusinvestoinneiksi.