Suomen arpajaislain tulkintojen kanssa askartelu on tarjonnut vuosikymmenten varrella useita hyviä mahdollisuuksia paavoväyrysmäisiin pohdintoihin (=Voiko vitutukseen kuolla). Viimeisin tällainen kohtaus tuli, kun Verokarhu päätti antaa urheiluvedonlyöjille vappulahjan, jossa kaikki ETA-alueen ulkopuoliset voitot menevät 27.4. alkaen yksittäisinä voittoina ansiotuloverotuksen piiriin. Osumattomia vetoja ei saa vähentää, koska ”jokainen vedonlyönti ja veikkaus on yksittäinen tapahtuma eikä hävityllä panoksella siten ole vaikutusta voitonsaantimahdollisuuteen seuraavassa vedonlyönnissä tai veikkauksessa.
Herra mun perseeni. Yritän vääntää rautatiekiskosta, mitä tämä tarkoittaa:
Velipekka Vuoksenkoski lyö joka päivä tonnilla 50/50 kohteita ETA:n ulkopuoliselle saitille. Hänen odotusarvonsa vedoissa on nolla, eli hän on erittäin taitava urheiluvedonlyöjä. Vuoden lopussa hänen keskiarvotuloksensa on tasan nolla. Veroja hän maksaa ansiotuloveroprosenttinsa mukaisesti voittamistaan 182.500 eurosta (joka toinen päivä osuu ja joka toinen päivä taas ei), eli Suomessa tyyliin puolet 91.250. Aika paljon nollatuloksesta.
Pena Pitkävetolainen taas tykkää painaa samalle saitille kymmenen kohteen rekkoja (=kaikkien kohteiden pitää osua rahastukseen) kilolla joka päivä. Hänen vedoillaan on kahdenkymmenen prosentin negatiivinen odotusarvo (ja erittäin korkea varianssi). Pena ottaa vuodessa odotusarvomielessä pataan 0,2 x 365.00 = 73.000. Oletetaan tämä 73K-tulos, joka on tullut siten, että yhden kerran Penan rekka ei ajanutkaan ojaan ja tuli ihan mieltä lämmittävät 292.000 euroa. Veroja tästä sitten menee suuruusluokkaa puolet, eli 146.000 euroa. Aika paljon 73.000 euron tappiosta.
Aapo Rajainmäki on vedonlyönnin huippuammattilainen. Hänellä on viiden prosentin odotusarvoetu jokaiselle vedolleen; mikä on muuten tolkuttoman paljon. Hän lyö vastaavia kohteita samalla tavalla kuin Velipekka, mutta taitavammin. Tällä metodilla vedonlyöntiammattilaiset muuten yleensä elättävät itsensä. Aapo voittaa odotusarvovuotena 0,05 x 365.000 = 18.250 euroa. Veroja tästä hän maksaa noin 0,5 x 200.000 = 100.000 euroa, eli nettotulos menee noin 82.000 tappiolle.
Kenenkään on siis käytännön mahdotonta jäädä nettovoitolle ammattimaisestakaan vedonlyönnistä verojen jälkeen.
Vedonlyöntiammattilaiset voinevat yrittää anoa verottajalta arvailuaan tulonhankinnaksi. Pokeriammattilaisstatuksen saaminen aikoinaan oli niin raskas prosessi, että mie en viitsinyt edes yrittää, vaikka siitä pieniä veroetuja olisi vuosien varrella tullutkin. Toivottavasti aseveljien prosessi on nykyisin aavistuksen helpompi. Jossain muualla kuin Sääntö-Suomessa se voisi olla esimerkiksi ”Laita rasti ruutuun: olen/en ole vedonlyöntiammattilainen”.
Tämän ilman takaraivoa laaditun ohjeistuksen seuraukset:
”Slottiammattilaisia” menee laumoittain varattomiksi veroihin tappiollisesta harrastuksestaan. Jos siis jäävät kiinni esimerkiksi Amerikassa kiskomistaan helvetinkoneista tai SuckMyDick.comilla pyöräyttämistään kierroksista.
”Peliautomaateista saaduista voitoista ei voida vähentää mitään tulonhankkimiskuluja” nimittäin tarkoittaa, että edes depottuja rahoja ei saa vähentää.
Jos matkustat esimerkiksi Las Vegasiin, en varsinaisesti suosittele hehkuttamaan Bellagion slottiosumilla, vaikka reissu olisi kokonaisuudessaan tappiollinen. Eihän näitä fiktiivisiä voittoja siis kukaan jatkossakaan oikeasti ilmoita, mutta verottajan ote erilaisista transaktioista on vuosi vuodelta tiukentunut. Ja suomalaisten ihmisten ilmiantohalukkuutta ei pidä koskaan aliarvioida.
Vedonlyöntiammattilaiset taas joko muuttavat Suomesta, saavat ammattilaisstatuksen tai lopettavat kokonaan Euroopan ulkopuolelle pelaamisen.
Hilpeää on, että monet vedonlyöntiammattilaiset ovat maksaneet ETA:n ulkopuolisista vedoista veroja kymppitonneja per nuppi. Nämä verotulot poistuvat jatkossa kokonaan. Verottajan uusi linjaus toimii ikään kuin Patrizio Lainà olisi sen suunnitellut: Verotulot toki vähenevät, mutta ei sen väliä, koska yksityinen sektori kuitenkin supistuu.
Muutama peliongelmainen saa muiden velkojensa jatkoksi verovelkapiikin, jota ei pysty koskaan hoitamaan.
Pelaaminen loppuu hetkeksi, mutta onnenpelikeskustelu jatkuu ikuisesti
On itsestään selvää, että sekä pokeri että urheiluvedonlyönti ovat taitopelejä. Tosin Arpajaishallinnon päällikkö evp. Jouni Laiho lauloi laulua pokerista onnenpelinä eläköitymiseensä asti. Taustalla oli kuitenkin asiallinen syy, eli nuoren nimismiehen isohkot sökötappiot. Aika harva sitä muuten edes etsii taitopelitappioihinsa vikaa peilistä, vaikka se sieltä tosi hyvällä prosentilla löytyisikin.
Miun pitäisi istua käsien päällä aiheen suhteen, koska pokerinpelaajia verotetaan edelleen vuosituloksesta, kuten urheiluvedonlyöntiäkin tähän asti. Jos alan ohjeistuksen laatineita johtavia veroasiantuntijoita oikein innokkaasti maalittamaan, huomaan pian olevani maksamassa jokaisesta Charles III:n valtakunnassa tai siitä itsenäistyneistä Amerikan siirtokunnista pelatusta jaosta verot erikseen. Ja vielä Kanadastakin.
Mutta en pysty vaikenemaan, sillä eihän ohjeistuksessa ole mitään oikeutta eikä kohtuutta. Jos olisin salaliittoteorioihin taipuvainen, niin väittäisin tämän tulkinnan olevan kehitetyn Veikkauksen pääkonttorissa Pohjois-Haagassa. Toimii nimittäin ulkomaalaisen pelitarjonnan torjumiseen aika paljon tehokkaammin kuin Blokkikoskien ajamat maksublokit.
Tosin tällaiseen pohdintaan pystyviä rahapelialan asiantuntijoita on savustettu Veikkaukselta muihin hommiin jo pitkään ja tilalle on palkattu lähinnä rahapelitoiminnasta ymmärtämättömiä bisnesbroilereita. Jotka kuulemma kuitenkin osaavat tehdä tosi hienoja Power Pointteja.
Vaikka Veikkausperhe on Suomen pahin korruptiokeskittymä, en usko sen kykyjen riittäneen näin fiksuun operaatioon. Ei siitä ole kauaakaan, kun nämä tunarit ajoivat ulkomaisen pelivelan maksun kriminalisoimista. Ja täydellisen poliittisen verkoston ja mediailmatilan hallitsijat ottivat ensimmäisessä nettipokerisodassa pataan poliittisesti hyvin kokemattomalta pokeriyhteisöltä.
Jos Suomen Urheiluvedonlyöjät ry järjestää mielenosoituksen Verohallinnon pääkonttorin edessä, lupaan tuoda sekä tukijoukkoja että taskumatin.
Jos tarkoitus on sen sijaan muiluttaa pari johtavaa veroasiantuntijaa Vääksyntieltä Aku Korhosen tielle, niin siihen en ainakaan julkisesti lupaa osallistua.
Vedonlyönnissä menestyminen edellyttää hyvien vetojen lyömistä jatkuvassa sarjassa. Osa näistä vedoista osuu ja osa ei. Tämän pitäisi pystyä ymmärtämään jopa juristin koulutuksella.
On oikeusvaltiokäsityksen vastaista verottaa vedonlyönnissä mitään muuta kuin vuositulosta. Ihan yksi ja sama, onko kyseessä ammattilainen tai amatööri. Tappiollisesta toiminnasta verojen maksaminen ei pitäisi kuulua kuin korkeintaan vasemmistoliittolaiseen oikeustajuun.
Verokarhu 27.4.2023: Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä vedonlyönti, veikkaus- ja raha-automaattipeleistä saatavien tulojen verotus tuloverolain mukaan
Verokarhu 28.4.2023: Pokeritulojen verotuksesta
