Pörssistä löytyy monia osakkeita, jotka tarjoavat sijoittajalle jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sampo ei ole yksi niistä.
Erityisesti Sammon vahinkovakuutusliiketoiminta on tasaisen tylsää. Se on hyvä, sillä vakuutusbisneksessä tylsä on tuottavaa. Keskeisintä on oikea riskien arviointi ja hinnoittelu eli vakuutuskielellä underwriting. Siinä me olemme hyviä – konsernijohtaja Kari Stadighin sanoin: ”olemme vakuutusnörttejä”.
Onnistunut underwriting näkyy vahinkovakuutusliiketoiminnan tärkeimmässä tunnusluvussa, yhdistetyssä kulusuhteessa. Yhdistetty kulusuhde kertoo, kuinka suuren osan vakuutusmaksutuotoista korvaus- ja liikekulut syövät. Jos suhdeluku on yli sata, korvaus- ja liikekuluja on enemmän kuin vakuutusmaksutuottoja, jolloin yhtiön tuloksentekokyky on sijoitustoiminnasta saatavien tuottojen varassa.
Sammon tytäryhtiön Ifin tavoitteena on saavuttaa vuosittain alle 95 prosentin yhdistetty kulusuhde, ja siinä yhtiö onkin viime vuosina onnistunut kirkkaasti. Vuodesta 2012 lähtien Ifin yhdistetty kulusuhde on ollut alle 90 prosenttia, ja viime vuonna yhtiö saavutti jälleen kaikkien aikojen parhaimman lukeman, 85,3 prosenttia.
Kehitys on ollut erinomaista myös toisella tytäryhtiöllämme, Topdanmarkilla. Tanskalaisvakuuttajan tavoite on 91 prosentin yhdistetty kulusuhde ilman run-off-eriä eli voittoja tai tappioita, jotka ovat syntyneet, kun aiempina vuosina sattuneet vahingot on joko korvattu lopullisesti tai arvioitu uudelleen. Vuosi 2017 oli Topdanmarkille poikkeuksellisen vahva. Yhdistetty kulusuhde oli 82,0 prosenttia ja ilman run-off-eriä 85,8 prosenttia.
Yhdistettyyn kulusuhteeseen vaikuttavat monet tekijät, mutta lyhyellä aikavälillä suurin heilahtelu aiheutuu vahinkojen suuresta määrästä tai yksittäisistä suurvahingoista, esimerkiksi suurista tehdaspaloista. Lyhyellä aikavälillä yksi keskeisimmistä vahinkojen määrään vaikuttavista asioista on niinkin arkinen asia kuin sää. Poikkeuksellisen vaikeat olosuhteet talvella näkyvät välittömästi peltikolareiden määrässä. Arvaamattomat syysmyrskyt puolestaan voivat repiä kattoja ja kaataa puita hehtaarikaupalla. Viime vuosina Pohjoismaissa yleistyneet leudot talvet ovatkin tervetullut ilmiö vakuutusyhtiön näkökulmasta.
Vakuutus, oli kyse sitten omaisuus tai henkilövakuutuksesta, on erikoinen tuote. Sellainen on hyvä olla, mutta vielä parempi, jos sitä ei tarvitse koskaan käyttää – se kun tarkoittaisi, että jotain ikävää on tapahtunut. Vakuutuksen tärkein ominaisuus ei olekaan vahingon sattuessa maksettavat korvaukset vaan vakuutuksenottajan saama mielenrauha.
Vakuutusliiketoiminnan luonteeseen kuuluu myös se, ettei vallitseva taloudellinen tilanne vaikuta merkittävästi vakuutustuotteiden kysyntään, ainakaan lyhyellä aikavälillä. TV:n särkyminen muuton yhteydessä tai nilkan nyrjähdys lenkkipolulla ei katso, onko taloudessa noususuhdanne vai lama. Hyvinä aikoina tosin vahinkojen määrä kasvaa hieman, sillä esimerkiksi teillä on enemmän liikennettä ja liiketoiminnan piristyessä työtapaturmat ja muut vahingot lisääntyvät. Vastaavasti huonoina aikoina vahingot vähenevät aktiviteetin laskiessa, mutta vakuutusmaksutulot eivät laske yhtä nopeasti.
Voi siis todeta, että vakuutusbisnes on erittäin tasaista ja ennustettavaa. Osaavissa käsissä se on myös hyvin kannattavaa. Ifin tavoitteena on yltää vähintään 17,5 prosentin oman pääoman tuottoon, toisin sanoen sadan euron oman pääoman täytyisi tuottaa yhtiölle voittoa vähintään 17,5 euroa. Viime vuonna If ylsi 21,5 prosentin oman pääoman tuottoon, mikä on erinomainen saavutus.
Vakuutusliiketoiminnan tasaisuus ja ennustettavuus heijastuvat Ifin ja Topdanmarkin, ja niiden myötä koko Sampo-konsernin tuloskehityksessä. Suuret tulosheilahtelut ovat harvinaisia. Se sopii mainiosti Sammon kaltaiselle osinkoyhtiölle.
Vakuutusliiketoiminnan vahvan tuloskehityksen ohella erityisen ilahduttavaa on se, että Ifin asiakasmäärä on viime aikoina kasvanut kaikilla markkinoilla. Vuoden 2017 lopussa kotitalousasiakkaiden määrä nousi kaikkien aikojen ennätykseen, yli kolmeen miljoonaan asiakkaaseen. Yhdessä Topdanmarkin kanssa kotitalousasiakkaita on yli 3,6 miljoonaa.
Mirko Hurmerinta
Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija
Sampo Oyj
Miksi sijoittaa Sampoon? IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista. https://www.sampo.com/fi/tietoa-meista/ir-blogi/
