Donald Trumpin tultua Yhdysvaltojen presidentiksi ovat ulkomaankauppa ja erilaiset kaupparajoitteet olleet aiempaa enemmän tapetilla. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin Trumpin suosimiin tuontitulleihin ja miksi niitä käytetään.
Kansainvälinen kauppa
Kävellessäsi marketissa löydät kaupan hyllyiltä brasilialaista kahvia, israelilaisia appelsiineja ja italialaista pastaa. Tämä valikoima on mahdollista ulkomaankaupan ansiosta. Koska Suomessa ei voida tuottaa kaikkea mahdollista elämiseen ja hyvinvointiin tarvittavaa tuotekirjoa, on niistä osa tuotava ulkomailta. Suomesta puolestaan viedään maailmalle esimerkiksi paperia ja erilaisia metalliteollisuuden tuotteita. Kansainvälinen kaupanteko valtioiden välillä mahdollistaa kilpailukykyiset markkinat ja hintasot, mikä hyödyttää kuluttajaa.
Kansainvälisestä kaupasta on kuitenkin olemassa erilaisia näkemyksiä; vapaakauppa ja proktektionismi. Vapaassa ulkomaankaupassa ei tavaroiden viennissä ja tuonnissa ole rajoitteita. Tuotteiden kysyntä ja tarjonta määräävät tuotteiden hinnat maailmanlaajuisessa kaupassa. Samalla myös tuotanto on tehokasta, sillä se voidaan toteuttaa kustannustehokkailla alueilla. Vapaassa kaupassa markkinat toimivat ilman rajoitteita ja tehokkaasti, joten valtioilla ei ole tarvetta suojella tai edistää ulkomaankauppaa.
Protektionimissa puolestaan sääntelyllä on erityinen rooli markkinan toimivuuden suhteen. Tämän teorian kannattajat uskovat markkinoiden olevan vähemmän tehokkaat kuin yleisesti uskotaan ja valtio haluaa vaikuttaa ulkomaankauppaan eri toimenpiteillä. Protektionismin työkaluja on erilaisia, kuten tuontitullit ja –rajoitteet. Näiden toimenpiteiden avulla pyritään korjaamaan markkinan tehottomuus.
Tuontitullit
Vapaa kauppa ei ole laajasti hyväksytty kaupan muoto takaamaan hyötyä tasapuolisesti kaupan kaikille osapuolille. Donald Trumpin presidenttikampanja oli voimakkaasti kaupan rajoitteita tukeva. Tänä vuonna Trump on jo asettanut tuontitulleja miljardin dollarien edestä Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille. Kiina on puolestaan ilmoittanut tullimaksuista amerikkalaisille tuotteille ja tämä kauppakonflikti jatkuu edelleen.
Tuontitulli on kaikessa yksinkertaisuudessaan maahan tuotavasta tuotteesta maksettava veron luonteinen maksu. Jos esimerkiksi kuvitteellisesti Kiina haluaa tuoda matkapuhelimen Yhdysvaltoihin, täytyy heidän maksaa jokaisesta puhelimesta kymmenen taalan tuontitulli.
Miksi tuontitulleja käytetään?
Tuontitulleja asetetaan useimmiten kehittyvien talouksien ja varhaisessa vaiheessa olevien toimialojen suojelemiseksi. Niitä käytetään kuitenkin myös kehittyneillä markkinoilla eri syistä, joista seuraavassa käydään läpi niistä viisi tärkeintä
- Kotimaisen työllisyyden suojaaminen
Tuontitullien määrääminen on poliittinen päätös. Tuontituotteiden aiheuttama kilpailu on mahdollinen uhka kotimaisesti tärkeille toimialoille. Tämän toimialan kotimaiset yritykset voivat irtisanoa työntekijöitä tai siirtää tuotantoa ulkomaille kulujen leikkaamiseksi, mikä tarkoittaa kasvavaa työttymyyttä. Kotimaiset yritykset voivat valittavaa halvasta työvoimasta ulkomailla, huonoista työolosuhteista ja sääntelynpuutteesta mikä edesauttaa ulkomaisia yrittäjiä tuottamaan tavaraa halvemmin. Tuontitulleja asettamalla kotimaisten yritysten kilpailukykyä voi säilyä parempana. Kansantaloustieteen perustein valtiot jatkavat tavaroiden tuottamista kunnes niillä ei ole enää suhteellista kilpailuetua.
- Kuluttajien suojaaminen
Hallitus voi määrätä tuontitullit tuotteille, joiden se uskoo haittaavan kansaa. Esimerkiksi nuuskan myynti on kielletty kaikissa EU-maissa Maailman terveysjärjestön suositusten perusteella, mutta Ruotsissa nuuskan tuotanto ja myynti on sallittu poikkeusluvalla.
- Varhaisen kehitysasteen toimialat
Erityisesti kehittyvien markkinoiden valtiot haluavat suojella kasvavia toimialojaan tuontitulleilla. Hallitus määrää tuontitulleja tuotteille, joiden kotimaan tuotantoa se haluaa avustaa. Tuontitullit nostavat ulkomaisten tuotteiden hintoja ja luo tuotteille kotimaiset markkinat. Näin se suojelee kotimaista markkinaa ulkomaiselta kilpailulta. Samalla se vähentää työttömyyttä ja auttaa kehittyviä valtiota siirtymään maataloudesta lopputuotteiden valmistamiseen. Tämän strategian kritiikkinä on kehittyvien toimialojen avustamisesta muodostava hinta. Jos toimiala kehittyy ilman kilpailua, voi se päätyä tuottamaan vähemmän laadukkaita tuotteita ja avustus voi lopulta jopa haitata valtion taloudellidesta kasvua.
- Turvallisuustekijät
Kaupparajoitteita saatetaan asettaa toimialoille, jotka koetaan valtion turvallisuuden kannalta strategisesti tärkeinä. Selkein esimerkki tästä on maan puolustamiseen liittyvät toimialat, jotka suhteellisen vapaan kaupan teollisissa länsimaissa ovat edelleen erittäin suojeltuja.
- Kostotoimet
Valtiot voivat asettaa tuontitulleja kostotoimena mikäli kokevat kauppakumppanin toimineen sääntöjen vastaisesti. Jos esimerkiksi Ranska kokisi toisen valtion käyttävän samppanja-sanaa omille kuohuviineilleen, voisi se asettaa tuontitulleja kyseisen valtion tuotteille joita aktiivisesti tuodaan Ranskaan. Kostotoimista toisena esimerkkinä on Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakonflikti, jossa uusia tuontitulleja määrätään lähes kilpaa eri tuotteille.
Ketä tuontitullit hyödyttävät?
Tuontitullien hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Valtio saa tullimaksuista lisätuloa ja kotimainen tuotanto voi hyötyä kilpailun rajoittamisesta. Kuluttajat valitettavasti joutuvat maksamaan tuontitullien alaisuudessa tuotteista korkeampaa hintaa. Tuontitullit ovat siis pääsääntöisesti tuottajille hyödyllisiä ja kuluttajille haitallisia.
Nykypäivänä tuontitullien rooli on historiallisesti alhaisella tasolla. WTO, Maailman kauppajärjestö, on luotu edistämään vapaata ulkomaankauppaa ja vähentämään tuontitullien ja muiden kaupparajoitteiden määrää.
Vapaa kauppa hyödyttää kuluttajaa tuotevalikoiman kasvaessa ja hintojen tullessa alas. Kaupan rajoitteita käytetään edelleen tänä päivänä, sillä tanssi tehokkuuden metsästämisessä ja työttömyyslukujen välillä on hienovaraista tasapainottelua.
Johannes Ankelo
