Helposti tulisi ajatelleeksi, että jos vain olisin aikanaan tiennyt, mikä nyt tiedän, olisin päässyt nopeammin sinne minne pyrin. Vuosien jälkeen on käynyt kuitenkin selväksi, että että oikopolkuja on kovin vähän. Matkan varrella kokemus luo pohjaa tuleville onnistumisille ja antaa perspektiiviä asioihin. Ihminen tuppaa kasvamaan ja kypsymään tallustellessaan eteenpäin elon polkua.
Vuosien varrella syntyneet kontaktit, kohtaamiset ja kokemukset kasvattavat. On melko selvää, että jos USA:n asuntokriisi olisi tapahtunut 6-7 vuotta aikaisemmin, en todennäköisesti olisi kyennyt tarttumaan tilaisuuteen. Ryynit eivät vain olisi riittäneet. Eivät ne toki nytkään oikein riittäneet, mutta sitä se yrittäminen on. Ongelmista toiseen ja uuden oppimista epäonnistumisen kautta.
Omaa matkantekoa voi vauhdittaa oppimalla omien kokemusten lisäksi toisten kokemuksista. Marssimalla sellaisen pakeille, joka on jo saavuttanut sen, mitä itse haluaa saada aikaiseksi, voi säästää todella paljon aikaa ja vaivaa. Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että itse yrittäisi keksiä ratkaisut kaikkeen ja opettelisi kantapään kautta asiat. Paljon paremmin matka taittuu, jos on kunnon kartta kädessä.
Erilaisten oppaiden, valmentajien ja tien viitoittajien käyttäminen on hyvä idea. Ongelma vain usein on se, että jokaisella tuntuu olevan kaikenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia asiasta kuin asiasta, mutta mistä tietää, että jonkin ajatuksia kannattaa kuunnella? Tilanteet ovat erilaisia ja maailma muuttuu jatkuvasti. Se mikä oli mahdollista ja totta 2019, nyt 2021 tuntuu hivenen vieraalta.
Olisiko ratkaisu niinkin yksinkertainen kuin kokemus ja tulokset? Jos joku puhuu esimerkiksi rahasta tai yrittäjyydestä, onko saarnamiehellä kokemusta oikeasti asiasta? Kirjoja lukemalla saa kyllä tietoa, mutta ilman käytännön kokemusta, ei oikein tahdo syntyä syvää suhdetta asiaan. Aina kuitenkin tarvitaan tietoa, näkökulmia sekä omaa käytäntöön soveltamista.
Se mikä oli joskus hyvä idea, voi olla nyt aivan sysipaska ja toisinpäin. Keskeistä vain olisi hylätä ajatus siitä, että jokin on mahdotonta. Mikäli joku on joskus jotain tehnyt, se on mahdollista. Onko se kuitenkaan mahdollista itselle ja tässä hetkessä, on toinen juttu. Mietitäänpä Googlea tai FB:stä. Vaikka pystyisit tekemään vastaavat ja omasta mielestä päräyttävämmät palvelut, olisiko mahdollista murtaa vallitsevaa jo infrastruktuuriksi muodostunutta kenttää? Kenties kapeassa markkinasegmentissä. Yksi parhaita mieltäni muuttaneita ajatuksia on ollut se, että jos jokin on jo tehty ja sillä on kysyntää, siihen markkinaan kannattaa mieluummin mennä mukaan kuin luoda jotain aivan uutta ja mullistavaa.
Sijoittamisen ja bisnesten osaamisen mittarina raha on aika hyvä. Paljonko sijoittamisesta viisasteleva on sijoittamisella itse tehnyt ja kuinka pitkään on ollut sijoittamisen kanssa tekemisissä suhteessa siihen, paljonko viisastelusta on tullut. Nyt en tarkoita tekemisissä ololla sitä, että pitkäänkö on sijoitustuotteita myynyt tai kuinka pitkään on kirjoja kahlannut. Saadut tulokset ja se mitä kokee oikeasti oivaltaneensa ja oppineensa ovat tärkeitä. Niiden pohjalta voi puntaroida sitä, kuinka hyviä ne ideat oikeasti ovat. Lisäksi kun miettii niiden kokemusten soveltuvuutta nykypäivään. Useimmat neuvot ovat kiilloitettua nostalgiaa, jota kaupataan menestyksen avaimena.
Tarvitaan siis tuloksia, toistettavuutta ja tietoa tietämyksestä. Jokin toimii, jos siitä tulee tuloksia ja niitä tuloksia saadaan aikaiseksi kerta toisensa jälkeen. Vielä parempaa on se, että tiedetään miksi tulokset tulevat. Ymmärretään se mihin asiat perustuvat ja millaisia varauksia tai mahdollisia rajoitteita konseptiin liittyy.
Teksti julkaistu alunperin osoitteessa: www.matiassavolainen.com
