Markkinoilla on viime vuosina saatu näkökulmasta riippuen joko nauttia tai kärsiä ennätyksellisen matalista koroista, kiitos keskuspankkien elvytystoimien.
Sammolle alhainen korkotaso on päänvaiva, sillä enemmistö konsernin yli 22 miljardin euron sijoitussalkusta on korkosijoituksia. Vuoden 2017 lopussa korkojen osuus oli noin 67 prosenttia. Korkopaino on suuri erityisesti Ifissä, jossa korkojen osuus oli vuoden lopussa 84 prosenttia. Mandatumin Lifessa korkojen osuus oli 42 ja Topdanmarkin vahinkovakuutustoiminnoissa 67 prosenttia.
Ifin suureen korkopainoon vaikuttaa erityisesti kaksi tekijää: osingot ja luottoluokitus. Haluamme, että Ifin tase on oman pääoman tuoton näkökulmasta kevyt ja tehokas, mutta samalla riittävän vakavarainen vahvan luottoluokituksen ja korkean osingonmaksun mahdollistamiseksi. Näin ollen sijoitussalkun riskitaso on pidettävä maltillisena. Lisäksi se, että Ifin tulos pohjautuu onnistuneeseen underwritingiin eli riskien arviointiin ja hinnoitteluun, eikä sijoitustoiminnan tuottoihin, tuo vakautta koko konsernin tuloskehitykseen.
Sijoittajanäkökulmasta yksi keskeinen korkoihin liittyvä tunnusluku on sanahirviö korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna ilman valuuttariskin suojauskustannuksia – tai finanssijargonilla ihan vain running yield. Tunnusluku kertoo, minkä verran korkosalkku tuottaa keskimäärin, jos sijoitusten annetaan erääntyä normaalisti.
Vuoden 2017 lopussa Ifin korkosalkun running yield oli 1,5 prosenttia. Mandatum Life on perinteisesti ottanut hieman enemmän riskiä, minkä johdosta sen running yield oli 2,4 prosenttia. Kauas on tultu esimerkiksi vuodesta 2011, jolloin Ifin running yield oli 4,1 ja Mandatum Lifen 5,4 prosenttia.
Mitä matalampaa tuottoa uudet korkosijoitukset tarjoavat, sitä alemmas running yield vajoaa. Kun kyse on useiden miljardien eurojen sijoituksista, jokainen korkopiste on paljon rahaa. Haastava markkinaympäristö huomioiden Sammon sijoitusmenestystä viime vuosina voikin pitää erinomaisena suorituksena.
Viime aikoina markkinoilla on nähty merkkejä korkojen orastavasta noususta. Yhdysvalloissa Fed on ehtinyt nostaa ohjauskorkoaan jo useamman kerran, mutta myös Euroopassa EKP:n ensimmäinen koronnosto sitten vuoden 2011 heinäkuun on talouden piristymisen myötä askeleen lähempänä. Bondimarkkinoilla turvasatamana pidetyn Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko noteerattiin tätä kirjoittaessa 0,60 prosentissa. Helmikuussa korko kävi hetkellisesti yli 0,80 prosentissa. Finanssikriisiä edeltäneisiin liki viiden prosentin tasoihin on vielä matkaa, mutta toisaalta pari vuotta sitten nähdyt miinuskorotkin vaikuttaisivat olevan jo taaksejäänyt ilmiö.
Olemme valmistautuneet korkojen nousuun pitämällä korkosalkkumme duraation eli lainojen kassavirtapainotetun keskimääräisen takaisinmaksuajan lyhyenä. Vuoden 2017 lopussa Ifin korkosijoitusten duraatio oli 1,4 ja Mandatumin 2,0 vuotta. Kun korot markkinoilla nousevat, korkosijoitusten hinnat laskevat. Lyhyissä koroissa vaikutus on kuitenkin pienempi kuin pitkissä koroissa, minkä vuoksi salkun duraatio kannattaa pitää tällaisessa tilanteessa lyhyenä. Vastaavasti korkojen laskiessa pitkä duraatio näkyy voimakkaampana hintojen nousuna.
Olemme asemoituneet siten, että hyödymme korkojen noususta enemmän kuin monet verrokkiyhtiömme. Arvioimme, että korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä koko korkokäyrällä toisi meille noin 600 miljoonan euron taloudellisen hyödyn. Hyöty kanavoituisi vastuuvelkojen korkeampien diskonttokorkojen, korkeampien uusien sijoitusten tuottojen ja Nordean paranevan korkokatteen kautta.
Vaikka matalat korot ovat vaikeuttaneet sijoitustoimintaamme, on niistä seurannut jotain hyvääkin. Sampo on nimittäin myös itse saanut velkarahoitusta erittäin houkuttelevaan hintaan. Helmikuussa laskimme liikkeeseen 500 miljoonan euron arvoisen 10-vuotisen joukkovelkakirjalainan. Lainan kiinteä kuponkikorko on 1,625 prosenttia, mutta swappasimme eli koronvaihtopimuksen avulla vaihdoimme koron vaihtuvakorkoiseksi siten, että maksamme tällä hetkellä lainasta vain 0,28 prosentin korkoa.
Vahva tase ja mahdollisuus saada velkarahoitusta kilpailukykyisin ehdoin tukevat omistaja-arvoa luovaa sijoitustoimintaamme. Kuluneen vuoden aikana olemme tehneet suoria sijoituksia kolmeen finanssi- ja fintech-ympäristössä toimivaan yhtiöön: Netsiin, Saxo Bankiin ja Nordaxiin. Olemme varanneet edellä mainittujen kaltaisiin sijoituksiin noin miljardi euroa, mistä olemme käyttäneet nyt noin 750 miljoonaa euroa. On siis hyvin mahdollista, että teemme lisää tällaisia sijoituksia.
Mirko Hurmerinta
Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija
Sampo Oyj
Miksi sijoittaa Sampoon? IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista. https://www.sampo.com/fi/tietoa-meista/ir-blogi/
