Keskustelupalstoilla keskustellaan kiivaasti parhaista bonuksista ja rakebackeistä eri pokerisaiteille. Edellytyksenä pelaamiselle tuntuu monelle olevan mahdollisimman ison rakebackin saaminen. Tämähän tarkoittaa sitä, että pelaajalle palautetaan osa maksamastaan (tai täsmällisemmin pöydän maksamasta) reikistä yleensä kuukausittain. Summat voivat olla jopa tuhansia kuussa erittäin aktiiviselle pelaajalle. Muutama tai vaikka yksikin tuhat kuussa ekstraa kuulostaakin kivalta.
Miksi sitten kukaan pelaa saiteilla, joille ei saa rakebackia? Minä esimerkiksi olen ollut niin yksinkertainen, että suurimman osan nettipeleistäni olen pelannut ilman minkäänlaista palautusta. Vastaantulleet bonukset olen toki hyödyntänyt, mutta pelkän bonuksen takia en ole avannut yhtään pelitiliä. Kyseessä ei ole varmasti se, että ylimääräinen raha ei kelpaisi. Rohkenen väittää, että kyse ei ole myöskään tyhmyydestä. Valitsen pelini sen mukaan mitä ja kenen kanssa haluan pelata ja tässä päätöksenteossa pelaamisen käytetyn ajan odotettu tuntikorvaus eli tuntituotto on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Minulle sopivimmat ja tuntituotoltaan mielestäni parhaat pelit olen vain sattunut löytämään saiteilta, jonne rakebackia ei yksinkertaisesti saa.
Toki jos pelaamani saitti tarjoaa rakebackia en siitä kieltäydy. Mutta mielessä täytyy pitää, että kyseessä on maksetun rahan osapalautus. Jos saisit ostamastasi litran maitopurkista 20 senttiä palautusta rupeaisitko sen perusteella ostamaan kymmeniä tuhansia litroja maitoa kuussa saadaksesi kuun lopussa "maitobackia" pari tuhatta euroa? Näin monet joka tapauksessa tekevät nettipokerissa. Käsien pelaamisen motiivi on nimen omaan tuleva rakeback. Pokerin tulokseen tärkein vaikuttava tekijä on kuitenkin oman pelitaidon suhde vastustajien pelitaitoon. Oman pelin kehittäminen on pokeriuran alussa varmasti paras investointi, jos haluaa positiivista tulosta pokerista.
Sen jälkeen kun peli alkaa olemaan kohtuullisessa kunnossa (valmiiksi tässä ei tule ikinä) on tärkeää huomata, että myös pelivastustajiin voi vaikuttaa. Saitteja on satoja ja pöytiä kymmeniä tuhansia ja sieltä voi etsiä itselleen sopivia vastustajia. Huonojen pelaajien kanssa ilman rakebackia pelaaminen on varmasti kannattavampaa kuin ammattilaisten kanssa hierominen 50% rakebackilla. Pokeripeliesi tuotto on panosten volyymi kertaa odotusarvo miinus kulut eli reikki. Reikin merkitys on huomioitava, mutta yhtälön muut tekijät ovat tavallisesti merkitsevämpiä. Jos odotusarvosi on negatiivinen on parempi investointi lukea pokerikirja tai pari kuin googlata parasta rakebackdealia. Tai etsiä sellaiset pelit, joissa vastustajasi pelaavat huonommin kuin sinä.
Muutin Suomesta Pariisiin vuonna 2003 siitä huolimatta, että siellä asuminen oli kalliimpaa ja pokerin kulut tuplat Suomeen verrattuna. Lisäksi Pariisissa on lisäreikkinä epäluotettava henkilökunta (osa siitä) ja kimppapeliin ulkomaalaisia vastaan taipuvaiset vastustajat. Siitä huolimatta olen varma, että tulokseni oli parempi tuolta kahdeksan kuukauden periodilta kuin se olisi ollut jos olisin pelannut vastaavan ajan Casino Raylla. Pariisissa pelit olivat isompia ja pelaajat selvästi huonompia kuin Suomessa. Yhtälön odotusarvo kertaa volyymi- osio oli kuitenkin suurempi kuin kasvanut kuluosio. Nettipelien löytäminen toi sitten takaisin Suomeen, Ranskassa ei kuitenkaan voinut pelata kuin yhtä pöytää kerrallaan.
Toki en väitä, että tuntituoton maksimoinnin tulee olla tärkein peruste pelin valinnalle. Pelaamisen kuuluu ainakin minun mielestäni olla kivaa. Siksi pelaankin usein livepelejä, joissa odotettu tuntituotto on tuskin neljännestä netissä pelaamistani peleistä. Saatan pelata hyvässä seurassa jopa peliä, jossa arvioin odotusarvon olevan hyvin lähellä nollaa. Grand Casinon lompakon tuuletuksessakin kävin tuulettamassa lompakkoa kahdellatoista tuhannella. Kivaa kuitenkin oli, eikä lopputulos välttämättä ollut aivan odotusarvo.
