Viikkokatsauksessa pohdin jälleen pörssin nopeita liikkeitä. Enersensen listautuminen ei kohtuullisesta hinnasta huolimatta saa innostumaan. Lopuksi vielä viikon kuvaaja, linkit, podcastit ja kirja.
Déjà vu - markkinat jälleen myllerryksessä
Pörssit ovat laskeneet nyt yli 10 % huipuistaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Vuosituotot alkavat olla negatiivisia suurimmassa osassa pörssejä. Edelleen paras selitys laskulle on, että kyse on pitkän tasaisen nousun korjausliikkeestä. Näitä korjausliikkeitä on useimpina vuosina.
Kirjoitan paljon Yhdysvaltojen osakemarkkinoista. Se johtuu siitä, että vaikka me täällä Euroopassa haluaisimme elää seesteistä ja tasaista pörssitaivalta, Amerikan serkut ovat ottaneet tavakseen ylireagoida sekä ylös että alas. Ja kun Yhdysvaltojen pörssit yskäisevät, Euroopassa sairastutaan flunssaan.
Muutama huomio viimeaikaisesta kurssilaskusta:
- Kyllä, talousuutiset ovat vähän heikompia kuin pari kuukautta sitten. Mutta vielä pari kuukautta sitten sitä olisi pidetty hyvänä merkkinä, koska talouden heikkous rajoittaa korkojen nostopaineita. Mikään ei viittaa siihen, että taloudet vajoaisivat taantumaan vielä tänä vuonna.
- Teknistä analyysi ja trendejä seuraavien sijoittajien näkökulmasta pörsseissä nousutrendi on vaarassa katketa, kun merkittävimmät indeksit ovat 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella
- Tällä hetkellä koko maailman osakemarkkinoita kuvaavat indeksit ovat noin lokakuun tasolla. Olemme siis korjanneet vain puolen vuoden nousun verran takaisin. Kirjoitin tammikuussa, että paras asia mitä pitkäaikainen sijoittaja voi toivoa, olisi 10-15 % korjausliike. Mitä vähemmän osakejuhlat lähtevät lapasesta, sen pienempi on ennen pitkää krapula. Näen nyt hyvin syvän (>35%) karhumarkkinan vähemmän todennäköisenä kuin vielä tammikuussa.
- Kaksi asiaa mitä kannattaa pörssien lisäksi katsoa: raaka-aineet ja korot. Niissä osakesijoittajan kannalta paras mahdollinen kehitys olisi hidas liikehdintä ylöspäin. Se viittaisi siihen, että talous on kunnossa, muttei kuitenkaan liian kuuma.
- Kun pörssit laskevat useamman prosentin päivässä, uutisoidaan aina kaikkein negatiivisimmat näkemykset. Pörssi tulee romahtamaan, koska tietty tekninen kuvio rikkoutui. Pörssi tulee romahtamaan, koska FED ei enää printtaa rahaa. Ja niin edelleen. Mutta kukaan ei oikeasti tiedä juuri mitään varmaa tulevasta.
Kuvaajat. S&P 500 indeksi on vasta katkaisemassa nousutrendiään. Euroopassa Eurostoxx50 indeksissä on oltu jo monta vuotta sivuttaisliikkeessä:
En ole nähnyt oikein mitään merkkejä paniikista. Kaikki tapahtuu aivan rauhallisissa merkeissä. Suomen markkina on ollut jopa hämmästyttävän sitkeä. OMXH25 indeksi on plussalla tältä vuodelta, vaikka osinkojakin on jaettu anteliaasti. Hämmästyttävän sitkeä siitä syystä, että yleensä kun maailmalla aletaan myydä tosissaan, periferian markkinat joutuvat kovimpaan rummutukseen.
Toistaiseksi Helsingissä on päästy vähällä:
Uskoisin, että jos lasku etenkin rapakon takana tästä vielä syvenee, saamme Suomessakin jälleen kokea ulkomaalaisten reippaat myyntiaallot. Ne ovat usein olleet hyviä ostopaikkoja. Tällä kertaa vain olisin hieman tavallista varovaisempi. Ketkä uivat nakuna on kysymys, johon vastaus saadaan vasta laskuveden saapuessa.
Vuoden 2008 loppupuolella runtattiin osakkeita joskus aivan käsittämättömällä voimalla alas ohuisiin ostolaitoihin. Muistan olleeni yksin illlalla meklarideskillä, kun ensimmäinen TARP-äänestys meni mönkään, ja Amerikan pörssit laskivat melkein 8 % yhtä kyytiä. Siinä alkoi asiakkailla olla äänessä epäuskoa ja surua, kun oli pakko myydä salkusta osakkeita surkeaan hintaan. Jälkikäteen on helppo sanoa, että siinä kohdassa olisikin vielä kannattanut myydä, koska pörssi löysi pohjan vasta 40 % alemmalta tasolta.
Vielä vuosina 2011 ja 2012, paniikki oli laskujen pohjissa käsin kosketeltavaa. Tuntui, ettei osakkeista saatavilla hinnoilla ollut tietyille myyjille mitään väliä. Alennusprosentit olivat niin hyviä, että varovaisemmankin kannatti ottaa vähän velkavipua ostoihin.
Vuoden 2015 ja 2016 pohjakosketukset olivat jo lyhyitä ja rauhallisempia. Näissä ei enää tullut yhtään pakkomyyntejä, joten jos ei ollut maksimaalista velkavipua, ei myöskään ollut syytä suureen huoleen. Ulkomailta HEX-osakkeiden myynti oli suhteellisen reilua, mutta homma oli kontrolloitua.
Nousumarkkinat ovat kuitenkin sitkeitä. Paljon sitkeämpiä kuin me uskommekaan. Ennen suurta taantumaa, vielä vuonna keväällä 2008 pörssi yritti ylös monta kertaa, vaikka jo silloin oli aika vahvoja merkkejä talouden heikkenemisestä ja pankkien ongelmista.
En usko, että olisimme vielä lähteneet tämän syklin suureen laskuun. Koska voin olla väärässä, olen valmis keventämään salkkuja entisestään, jos näkymät heikkenevät.
Yksi asia minua huolestuttaa. Mietityttää, että jos osakemarkkinat ovat näin volatiileja jo nyt, mitä tapahtuu sitten, kun paska oikeasti iskee tuulettimeen? Olen hieman epävarma nykyisestä markkinan rakenteessa, jossa pankit ovat luovuttaneet suuren osan markkinatakauksen high frequency trading – yhtiöille, ja indeksiosuusrahastojen (ETF) likviditeetti voi joutua kriiseissä koetukselle.
Arvioni Enersensen listautumisesta
Luin Inderesin ja Sijoittaja.fi:n analyysit Enersensen osakeannista. Jos otetaan keskiarvo niiden ennusteista, osakekohtainen tulos vuosille 2019-2020 olisi 0,68 ja 0,79. Jos osake tuodaan pörssiin 5,9 euron hintaan, niin hinta on näillä ennusteilla hyvin edullinen. Kasvuyhtiö selkeästi alle kympin P/E:llä on nousukaudella yhtä harvinainen ilmiö kuin suoraselkäinen poliitikko.
Enersensessä kuitenkin yhdistyy todella monta asiaa, mistä en sijoituskohteissa pidä. Sen takia luen yhtiön esitettä kuin piru raamattua. Usein pörssissä kannattaa toki kuitenkin hypätä optimistien vaunuun ja jättää meidät synkistelijät omaan arvoonsa.
Jo Inderesin varsin positiivinen näkemys taannee, että anti kyllä menee läpi. Arvaisin jopa, että kurssi kohoaa yli tuon 5,9 euron. En kuitenkaan usko, että Enersensestä olisi pitkäaikaiseen salkkuuni, ennen kuin toisin todistetaan. Miksi näin? Listasin tähän kuusi syystä, jonka takia olen epäileväinen:
1. Olkiluoto 3 -hankkeen osuus vuoden 2017 liikevaihdosta oli lähes 2/3. Ehkä tästä siirrytään kätevästi muihin projekteihin. Tai sitten ei, ja antirahat toimivat mukavan puskurina huonompiin vuosiin. En ole mitenkään kykeneväinen arvioimaan asiaa. Mutta jos listautuisin pörssiin, pitäisin huolen, että olisi edes toivoa antavia puitesopimuksia.
Esiteestä:
”Riskinä on, ettei Olkiluoto 3 -projektikokonaisuuden päättyessä vastaavaa asiakasvolyymiä löydy tai etteivät Yhtiön ydinvoimasektorille solmimat uudet puitesopimukset johda varsinaisten asiakasprojektien saamiseen”
Esitteessä mainitaan Flamanvillen ydinvoimahankkeen puitesopimukset, muttei mainita, että senkin odotetaan valmistuvan vuonna 2019 (https://www.reuters.com/article/france-nuclearpower/update-1-edfs-flamanville-nuclear-reactor-startup-schedule-is-tight-asn-idUSL8N1PO2JS ).
Analyysit ja esitteet kehuvat Enersensen hyviä referenssejä tulevan kasvun vauhdittajina. Ilkeämielinen voisi kysyä, onko 2000 projektiasiantuntijan toimiminen yhdessä historian epäonnistuneimmissa projekteissa todella paras mahdollinen referenssi?
2. Henkilöstövuokraus on syklistä. Ensin hankkiudut eroon vuokratyövoimasta, ja sitten vasta omistasi. Vaikkei sitä aina uskoisi, nyt on päällä suhteellisen hyvä sykli. Halpa velkaraha on innostanut sellutehtaiden kaltaisiin jätti-investointeihin. Arvelisin kuitenkin, että noususyklin alkupuolisko on paras aika omistaa henkilöstövuokraajaa. Loppusyklistä kilpailu hyvistä työntekijöistä voi jo rokottaa katteita ja laskukausi on vuosi vuodelta lähempänä.
3. Asiakastoimialat eivät kaikkein houkuttelevampia. Rakennusteollisuuden arvioidaan olevan lähellä syklin huippua, telakkateollisuus on ollut riippuvainen tukitoimista, ja energiasektorilla suuret hankkeet tuntuvat olevan vastatuulessa verrattuna uusiutuvaan energiaan ja akkuratkaisuihin. Antiesitteessä puhutaan lähinnä ydinvoimasta, ei uusiutuvista. Euroopassa ydinvoima ei ole kovassa huudossa. Tämän( http://www.world-nuclear.org/information-library/current-and-future-generation/plans-for-new-reactors-worldwide.aspx ) sivuston mukaan Länsi-Euroopassa ei ole vielä vahvistettuja ydinvoimaprojekteja 2020-luvulle.
4. Projektiliiketoiminnan pörssiyhtiöistä tulevat mieleen yhtiöt kuten Caverion, Eltel, Outotec ja Pöyry. Pörssissä on siis nähty monta yhtiötä, joilla projektit menevät kiville kustannusten karatessa. Pörssikurssi laskee, toimitusjohtaja vaihtuu ja sitten toivotaan taas parasta.
Tutkimustieto on kiistatonta, ihminen budjetoi aivan liian optimistisesti. Tuloarvio liioitellaan ja menoarviossa kitsastellaan. Monivuotisten projektien virheitä ei osata huomioida. On toki yhtiöitä, jotka vuodesta toiseen hanskaavat projektiliiketoiminnan. Yksi hyvä kysymys kuitenkin on, miksi pörssiin tuleva yhtiö arvioisi projektien kannattavuuden varovaisesti?
5. Yhtiö ja sen markkina-arvo ovat pienet. Siitä ei tarvittaessa pääse helposti eroon. Osakkeen kohtalo on siis arvaamattomien piensijoittajien käsissä.
6. Koko ajan puhutaan kuinka tekoäly ja robotisaatio korvaavat työntekijöitä. Onko henkilöstövuokraus oikeasti toimiala missä haluan olla pitkällä tähtäimellä? Voidaan toki puhua yhtiön SaaS -ratkaisuista, mutta itse palaisin asiaan kun ne jauhavat edes pari miljoonaa euroa liikevaihtoa vuodessa.
Toivottavasti yhtiön johto onnistuu hälventämään huolia näistä asioista tavatessaan sijoittajia. Jos yhtiö pääsee tavoitteisiinsa, sen osake on hyvin halpa. Tällöin kymppi osakkeesta on mahdollisuuksien rajoissa parin vuoden päästä. Itselleni liiketoiminnan jatkomenestyksen arviointi on kuitenkin turhan hankalaa.
Viikon kuvaaja:
Ostopäällikköindeksit ovat edelleen parhaalla tasolla, kun katsoo viimeistä kymmentä vuotta. Kun suurin osa näistä alkaa olla keltainen, eli lähellä 50, voi olla parempi hetki alkaa huolestua talouden tilasta kuin nyt. Loivempi kulmakerroin on jopa parempi pörssille:
Viikon linkit:
JP Morgan tarjoaa sinulle 77 sivua ajantasaista ja hyvää sisältöä ilmaiseksi (
https://am.jpmorgan.com/us/en/asset-management/gim/adv/insights/guide-to-the-markets/viewer
Inderesin aprillipila nauratti, kunnes synkistyin ajattelemaan, että tässähän käytiin läpi monen todellisen toimijan liiketoimintamallia läpi:
https://www.inderes.fi/lehdistotiedote-inderes-laajenee-tayden-palvelun-finanssitaloksi
Aika kääntyä bulliksi dollariin suhteessa euroon?
https://e-markets.nordea.com/#!/article/43465/fx-weekly-time-to-buy-a-usd-lottery-ticket
Suomessa kaikki tietävät, että kannattaa sijoittaa vain osinkoyhtiöihin ja osinkoa nostaviin yhtiöihin. Ei se toki huonoin strategia toki ole, muttei välttämättä kovin erikoinenkaan (aika monta arvofaktoria ovat olleet parempia kuin osinko) Tässä hyvin simppeli ja helppolukuinen Vanguardin paperi osinkoyhtiöistä:
https://personal.vanguard.com/pdf/ISGADOS.pdf
“People who work in finance underestimate that watching markets go up and down isn’t intellectually stimulating for most regular people. It’s a burden.”
http://www.collaborativefund.com/blog/how-to-talk-to-people-about-money/
“The ultimate guide to making smart decisions”
https://www.fs.blog/smart-decisions/
Podcastit:
Nordnet rahapodi —Vastuullinen sijoittaminen ja ETF:t.
Mun mielestä on hauskaa, että Suomessa on pörssiaiheinen suosittu podcast. Kaikki mikä levittää sijoittamisen oikeita perusajatuksia, on hyvä homma. Joskus jopa naurattaakin. Kaverit eivät ota itseään turhan vakavasti.
https://blogi.nordnet.fi/jakso-110-vastuullinen-sijoittaminen-ja-etft/?autoplay=1
The Meb Faber Show Podcast —Why ‘Shareholder Yield’ Beats ‘Dividend Yield’
Linkeissä oli juttu osinkotuotoista. Tässä on podcast, jossa kerrotaan miksi ’shareholder yield’ on parempi tuoton takaaja kuin pelkkä osinko. Shareholder yield laskee yhteen osingon, omien osakkeiden ostot ja velan takaisinmaksun.
http://mebfaber.com/2016/08/10/9774/
Capital Allocators — Andy Redleaf —Evolution of Markets
Mielenkiintoinen ja vähän enemmän pohjatietoa vaativa haastattelu siitä, miten treidaus ja markkina ovat muuttuneet viimeisen 40 vuoden aikana:
http://capitalallocatorspodcast.com/2018/04/01/redleaf/
Kirja
Ben Horowitz: The Hard Thing About Hard Things —Building a Business When there Are No Easy Answers (**)
https://www.amazon.com/Hard-Thing-About-Things-Building/dp/0062273205
Kirjoittaja on erittäin hyvin menestynyt enkelisijoittaja Yhdysvalloista ja yhden tunnetuimmista venture capital yhtiöistä Andreessen Horowitzin toinen perustaja. Odotin kirjalta enemmän yleistä viisautta ja tietoa etenkin VC-sijoituksesta. Kirja on enemmän opas startup- ja vähän isompien yhtiöiden kriisitilanteisiin. Miten potkit kaverisi pihalle, tai muutat strategiaa, kun kilpailija ajaa ohi. Kirja olisi varmasti huomattavasti mielenkiintoisempi sitten, kun näistä on käytännön kokemusta. Eli jätetään kirjahyllyyn ja katsotaan uudelleen kymmenen vuoden kuluttua.
Käsittelen oman salkun kehitystä ja sisältöä tarkemmin lähipäivinä blogissani.
