Vaikuttaa vahvasti siltä, että olen liian vanha tai haparo sijoittajaksi. En voi ymmärtää sitä, mitä osakeindeksit ovat kaikkien aikojen huipussa ja samaan aikaan työttömyys lisääntyy, pienet ja monet keskisuuret kärsivät sekä isotkin irtisanovat verta vuotaen. Tietenkin likviditeetin lisäys järjestelmään kohottaa kursseja, mutta eikö pörssin pitänyt heijastaa talouden tilaa ja yhtiöiden tuloskuntoa nyt ja diskontattuna tulevaisuudesta?
Varmasti nytkin on näin, mutta jostain syystä tilanne näyttää samalta kuin haluaisin laihtua ja laihdun vaikka syön paketin lenkkiä päivässä ja juon korin olutta. No reaalimaailman ihmiskoe on osoittautunut jostain syystä epäonnistuneeksi, sillä sixpack ei näy vatsassa vaan keittiön nurkassa ja paino on pörssin tavoin tosin huippulukemissaan.
Tekninen sijoittaja on tästä hyötynyt, sekä aivoton opportunisti. Näiden lisäksi he, jotka ovat osanneet viisaudessaan ennustaa sen, miten pörssi irtoaa reaalitaloudesta. Tietenkin on joukossa aivan oikeutettuja nousijoita, joiden pisnes ja kannattavuus on kasvanut. Hekin ovat toki hyötyneet siitä, että kertoimet ovat kasvaneet kautta linjan. Osakkeista on tullut uusi riskitön sijoituskohde.
Tietyllä tavalla tämä vastaisi sitä, että jokainen joka lottoaa saa ainakin 6+ lisänumeron oikein. Sopisi minulle. Jostain syystä en vain ole saanut johdotettua itseäni tähän ilmaisen rahan automaattiin kiinni ollessani liian pieni ja konservatiivinen (lue pelokas) sijoittaja.
Asunnot ovat olleet nössöjen peliä. Niihinkin on toki satanut pelastavaa rahaa, joka lohduttaa. Mielessä kuitenkin pyörii ajatus siitä, että voiko tämä utopia todellakin kestää. Samaan aikaan pidetään kulissia yllä siitä, että kaikki on paremmin kuin koskaan vaikka epidemia jyllää. Sen kukistamiseksi tehdyt toimet tappavat työpaikkoja ja yrityksiä kertoimella siihen mitä ihmisiä. Työttömyys kasvaa räjähdysmäisesti kaikkialla. Jokin tässä viittaa siihen, että olen vain seniili hapanaivo.
Samaan aikaan on totta, että kriisi kiihdyttää muutosta tavalla mitä ei koskaan tapahtuisi normaaliosoissa. Uusia toimintamalleja ja yrityksiä syntyy kriisin keskellä. Tästä minulla on hyvin henkilökohtaista kokemusta. Uusia firmoja on pullahtanut ja uusia työpaikkojakin syntynyt. Ne eivät pelasta maailmaa, mutta mikäli samaa tapahtuu laajamittaisesti muualla, tulevaisuudessa on toivoa.
Rahaa ja rakkautta sinulle!
Matias
Teksti julkaistu alunperin osoitteessa: www.matiassavolainen.com
